Vilho katsoi toistensa kaltaisten keltaisten, punaisten ja vihreiden puutalojen reunustamaa luotisuoraa tietä, jonka päässä kohosi valtava rakennus. Sen kylkeen oli kohotetuin tiilin kirjoitettu Toiviokosken paperi Oy. Tehtaan tiilet olivat lämpimän punaisia, mutta Vilhoa kylmäsi. Pelko hiipi sisuksiin; ei kuoleman vaan pettämisen pelko. Hän oli luvannut Elsalle hyvän elämän, jota ei tulisikaan. Olematonta vasenta kättä alkoi […]

Mummo istuutui kelkalle ja Kaarlo potki jalallaan vauhtia. Mummo hyräili jotain, mistä Kaarlo ei saanut selvää. Hän kuuli sanat veemäisen vanha friidu ja akkain lait. Kirkonkylä jäi taakse ja piipuista nousevat savut kiertyivät yhdeksi savuksi, joka yhdenmukaistui korkeimmasta kohdastaan, suipponi ja oheni, mitä ylemmäs sen pää kiiri. Kaarlo oli väsynyt potkukelkkailusta, vaikka mummo ei paljon […]

Sormissa on heikosti tuntoa. Voitelen leivän, hörppään maitoa, avaan opettajanpäiväkirjan. Aamulla ensiluokkalaisille laskutoimituksia 0+1, 0+2, isommille ilmansuunnat, sen jälkeen Marian ilmestys ja lauseen käsite. Iltapäivällä ulkona palloilua yhdessä, jos jaksan. Mitä lapset tekevät, jos en jaksa? Noudetaanko heille kirkonkylältä uusi tytönhuitukka, joka ei opetustyöstä mitään tiedä? ja mitä minä itse teen? Minne minä menen, jos […]