Nothing is more flattering to an artist than the illusion that he is a secret revolutionary. These public developments created a feeling among the cast that we were, in fact, preparing ourselves on a training base for an operation with a transcendental goal, that in combing our translated lines for subtext we were fighting the odds in the name of Palestinian freedom.

Isabella Hammad: Enter Ghost

Isabella Hammadin romaani Enter Ghost on yksi tämän vuoden Women’s Prize for Fiction -ehdokkaista. Romaani tarkastelee palestiinalaisen identiteetin monia kerroksia ja peilaa kekseliäästi Shakespearen Hamletin teemoja ja teatterin elementtejä Palestiinan ja Israelin väliseen konfliktiin. Romaanin kertoja Sonia Nasir on Lontoossa asuva kolmekymppinen näyttelijä, joka päättää vierailla vanhemman sisarensa Haneenin luona Haifassa. Hänellä on matkaan kaksi syytä: toisaalta hän pakenee sydänsuruja, sillä suhde naimisissa olevaan ohjaajaan on päättynyt ikävästi, ja toisaalta hän haluaa saada yhteyden lapsuutensa Palestiinaan, jossa ei ole käynyt toisen intifadan eli palestiinalaisten kansannousun jälkeen. Haifassa siskosten suhde on koetuksella, kun kaikki heidän yrityksensä käydä merkityksellisiä keskusteluja johtavat erimielisyyksiin ja syytöksiin. Kun Sonia yrittää muodostaa uutta ymmärrystä Palestiinasta, hän huomaa katsovansa menneisyyteen, erityisesti traumaattiseen kokemukseen, jonka hän koki siellä nuoruusvuosinaan. Hollantilais-palestiinalainen perhe vietti Palestiinassa kesiä sukulaisten luona, muuten he asuivat Englannissa. Haneen palasi aikuisena isänsä synnyinmaahan opettamaan sosiologiaa yliopistossa, mutta Sonia jäi Lontooseen edistämään näyttelijän uraansa.

Haneen tutustuttaa Sonian ystäväänsä Mariamiin, näytelmäohjaajaan, joka valmistelee Hamlet-tuotantoa Länsirannalla. Sonia ei ensin lämpene Mariamille lainkaan, mutta lupaa kuitenkin matkustaa tämän kanssa Ramallahiin tutustumaan muihin näyttelijöihin ja avustamaan harjoituksissa. Pian Sonia harjoittelee Gertrudin repliikkejä klassisella arabiankielellä yhdessä omistautuneen miesryhmän kanssa, joka kilpailevista egoista ja prioriteeteista huolimatta haluaa tuoda Shakespearen muurin tuolle puolen. Kun ensi-ilta lähestyy ja sodankäynti kiihtyy, käy selväksi, kuinka monta estettä seurueella on edessään – niin poliittisia, alueellisia, romanttisia, taloudellisia, uskonnollisia kuin taiteellisiakin. Mariam kuitenkin uskoo vahvasti, että heidän näytelmänsä voi olla omanlaisensa vastarinnan muoto, ja on päättänyt edetä vastoinkäymisistä huolimatta.

Tässä monikerroksisessa romaanissa esiintyy monenlaisia aaveita. Hamletin aaveet ovat ilmeisin kerros, mutta myös Palestiinan ja Israelin historian aaveita nousee esiin. Sitten on Sonian ja Haneenin perheen käsittelemättömät aaveet, sekä Sonian henkilökohtaiset menneisyyden aaveet. Hammad kuvaa hyvin hämmennystä ja surua, joka kumpuaa siitä, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi omassa kulttuurissaan. Sonia on siinä mielessä ihanteellinen kertoja tällaiseen tarinaan. Hän on tarpeeksi perillä, jotta hänelle ei tarvitse yliselittää asioita, mutta samalla tarpeeksi ulkopuolinen kysyäkseen selvennyksiä. Hän puhuu arabiaa ja pystyy luontevasti seurustelemaan paikallisten kanssa, mutta samalla hän on epävarma omista tunteistaan Palestiinaa kohtaan. Lukijalle jää tunne, että on saanut turistikokemusta astetta intiimimmän kurkistuksen kulttuuriin, ja samalla janon ottaa enemmän selvää asioista. Itse esimerkiksi päädyin etsimään netistä tietoa siitä, minkälainen tanssi on dabke ja mitä tarkoittaa Nakba. Äänikirjaa kuunnellessa lisähaastetta toi tietysti se, että sanojen kirjoitusasuista ei voinut olla aivan varma.

Kaunokirjallisuus voi parhaimmillaan kertoa ihmisten kokemuksista erilaisissa tosielämän olosuhteissa paremmin kuin esimerkiksi lehtiartikkeli. Tämä romaani ainakin kuvaa hyvin palestiinalaisten elämisen monimutkaisuutta, erilaisia oikeuksia ja vapauksia, jotka perustuvat moniin mielivaltaisiin tekijöihin, sekä sotilaiden ahdistavaa läsnäoloa ja valvontaa, joka antaa arkeen oman pikantin lisänsä. Tässä romaanissa ei ruikuteta ja valiteta, vaikka sekin voisi hyvin olla puolusteltavissa, vaan havainnoidaan, miten perheenjäsenet, ystävät ja muut ihmiset selviytyvät kukin omilla tavoillaan. Hammad onnistuu antamaan selkeähkön yleiskuvan nyky-Palestiinasta ja intiimimmän lähikuvan niiden palestiinalaisten jokapäiväisistä kokemuksista, jotka elävät edelleen sorron alla. Romaani osoittaa myös Israelin sisällä ja Länsirannalla asuvien palestiinalaisten välisen kuilun. Gaza mainitaan vain kerran, kun Mariam onnistuneen ensi-illan jälkeen harmittelee, ettei näytelmään saatu ketään Gazasta. Viimeaikaisten tapahtumien valossa voi surullisena todeta, että Gazassa ei kohta muuta olekaan kuin aaveita. Palestiinalaisten ensimmäisen kansannousun aikaan Hamlet kiellettiin Israelin vankiloissa. Sitä pidettiin vaarallisena tekstinä, koska siinä esiintyy vihasta liekehtivä mies, joka haluaa kostaa syvän vääryyden. Se lienee myös ollut kimmokkeena tämän romaanin näytelmävalintaan.

Isabella Hammad:
Enter Ghost
Penguin Audio 2023
Äänikirjan lukija: Nadia Albina

Sinua voisi myös kiinnostaa

Adania Shibli: Sivuseikka

V. V. Ganeshananthan: Brotherless Night

Muriel Spark: The Mandelbaum Gate

Hila Blum: Kuinka rakastaa tytärtään

Jonas Hassen Khemiri: Soitan veljilleni

Kamila Shamsie: Home Fire

Marjut Helminen: Appelsiinilehto

Susan Abulhawa: Sininen välissä taivaan ja veden

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja englanninkielinen Enter Ghost Hamlet Isabella Hammad Israel Palestiina teatteri Women's Prize for Fiction 2024 Women's Prize for Fiction