Vilho katsoi toistensa kaltaisten keltaisten, punaisten ja vihreiden puutalojen reunustamaa luotisuoraa tietä, jonka päässä kohosi valtava rakennus. Sen kylkeen oli kohotetuin tiilin kirjoitettu Toiviokosken paperi Oy. Tehtaan tiilet olivat lämpimän punaisia, mutta Vilhoa kylmäsi. Pelko hiipi sisuksiin; ei kuoleman vaan pettämisen pelko. Hän oli luvannut Elsalle hyvän elämän, jota ei tulisikaan. Olematonta vasenta kättä alkoi […]

Mummo istuutui kelkalle ja Kaarlo potki jalallaan vauhtia. Mummo hyräili jotain, mistä Kaarlo ei saanut selvää. Hän kuuli sanat veemäisen vanha friidu ja akkain lait. Kirkonkylä jäi taakse ja piipuista nousevat savut kiertyivät yhdeksi savuksi, joka yhdenmukaistui korkeimmasta kohdastaan, suipponi ja oheni, mitä ylemmäs sen pää kiiri. Kaarlo oli väsynyt potkukelkkailusta, vaikka mummo ei paljon […]

Jo vuosia sitten pariisilaisella rautatieasemalla belgialaisen professorin katse tähysi kiinteästi pohjoiseen. Oli ymmärrettävää, että myös Marry koki yhä enemmän Lapin lumikenttien kutsua. Hän perehtyi kaiken aikaa syvällisemmin alueeseen ja olosuhteisiin, sen Lily oli huomannut heidän yhteydenpitonsa aikana. Halusiko Josens kirjoittaa tieteellisen artikkelin, jonka aihe on salainen? Vai oliko Josensilla jo Saanantauti, joka muistuttaa Stendahlin syndroomaa, […]

Kirjabloggaajien joulukalenterin eilinen luukku aukesi Kirsin Book Clubissa ja huomisesta luukusta vastaa Kirjasähkökäyrä. Kalenterin aloitusluukku löytyy Yöpöydän kirjat -blogista, jossa on lista kaikista luukuista linkkeineen. Kalenterin logot ovat myös Yöpöydän kirjat -blogin Niinan käsialaa. Tänään on jo perinteeksi muodostuneen Kirjaluotsin pakkoneuloosi- ja äänikirja-addiktiopostauksen vuoro. Eli luvassa vuoden varrella tehtyjä neuleita ja niitä tehdessä kuunneltuja äänikirjoja. […]

Mutta ennen kuin Nanettesta tuli konekirjoittajatar, konekirjoittaja, sihteeri, siis assintentti, hän oli kotiapulainen, Leila sanoi. Kitchen maid. Keittiöneiti, onko se sana? Keittiöneito? Se kaikki selvisi hänen päiväkirjoistaan sitä mukaa kun sain sivuja eteeni. Hän oli tullut ihan nuorena töihin Felixille kotiapulaiseksi, mutta jotenkin vaivihkaa hän muuttui taloudenhoitajaksi, taloudenhoitajattareksi, en minä tiedä kummaksi, hän kyllä tietäisi, […]

Hildur tunsi, kuinka rintakehän päällä oleva kuvitteellinen solmu kiristyi aavistuksen. Tuttu ahdistus, painostava olo, jota hän oli tuntenut jo muutaman päivän, tiukensi otettaan. Se tiesi vain yhtä asiaa. Hänen lähiympäristössään olosuhteet olivat alkaneet mennä asentoon, jossa tapahtuisi jotain pahaa. Varpaita paleli. Olisi pitänyt laittaa talvisaappaat juoksukenkien sijaan. Hän nousi muutaman kerran varpailleen saadakseen veren kiertämään […]

Cumuntan kaupungin reunamilla asui paljon köyhiä. Piikkipensaiden ja sateen ryvettämien puiden juurakoihin he olivat pystyttäneet kotinsa muovin, pahvin ja peltikattopalojen varaan. He sinnittelivät kestäen elämän painon lujina kuin kuolema. Esikaupunki oli aina ollut heidän luonnollinen elinympäristönsä. He selviytyivät kaupungin, autojen ja sementin liikakasvusta. Heidän roinasta kyhätyt talonsa saivat vähitellen ihmisasumuksen muodon. Sen sijaan Cumuntan uudessa […]