menu Menu
Vendela Vida: Let the Northern Lights Erase Your Name
Ecco, Ulkomainen kaunokirjallisuus, Vida Vendela, Yhdysvallat 29/04/2021 0 kommenttia
Ida Pimenoff: Kutsu minut Edellinen Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys Seuraava

The desk in my Helsinki hotel room had a thin phone book in its top drawer. Finland was so small that every listing fit into the same volume, the numbers organized by town. I flipped to the town of Inari and scanned the names until I got to ”Valkeapää”. He was listed. I shut the phone book and flossed my teeth. I found the number again and dialed. A man answered, and I hung up.

I showered in sulfur-smelling water. The shower floor was the same surface, same elevation, as that of the rest of the bathroom, but with a drain. I washed my hair with hotel shampoo – miniature bottles that pictured warmer landscapes. The towels were too small. I sniffed the clothes I’d worn during travel, found they had the plane smell of Band-Aids, and dressed in corduroy pants, a blouse, and two sweaters.

Nobody in the world knows where I am. I felt like a bank robber, safe in Mexico. A minute later: Nobody in the world could find me if they wanted to. I felt unworthy of being sought.

Vendela Vida: Let the Northern Lights Erase Your Name

Kuuntelin jokin aika sitten äänikirjana Vendela Vidan uuden romaanin We Run the Tides. Etsiessäni silloin tietoa kirjailijasta, huomasin että ruotsalaisia sukujuuria omaava yhdysvaltalaiskirjailija on kirjoittanut Suomeen ja Saamenmaalle sijoittuvan romaanin. Let the Northern Lights Erase Your Name on julkaistu vuonna 2007 ja on järjestyksessä Vendelan toinen romaani. Ilokseni löysin sen Helmet-kirjastosta ja päätin heti ottaa selvää, millaisena Suomi, Lappi ja saamelaiset siinä näyttäytyvät.

Romaanin päähenkilö on 28-vuotias Clarissa, joka asuu New Yorkissa ja on juuri menettänyt isänsä. Hänen äitinsä taas häipyi kuvioista Clarissan ollessa 14-vuotias eikä Clarissalla ole tietoa hänen olinpaikastaan tai edes siitä, onko äiti elossa. Kun isän hautajaisten jälkeen Clarissa saa kuulla, ettei juuri haudan lepoon laskettu isä ollutkaan hänen biologinen isänsä, hänen maailmansa järkkyy. Kaiken lisäksi tiedon paljasti hänen kihlattunsa Pankaj, joka on pitänyt omalta äidiltään kuulemaansa salaisuutta kaikki nämä vuodet. Clarissa päättää suutuksissaan tehdä kuten äitinsä ja häipyy mitään sanomatta Suomeen. Hän uskoo löytävänsä Lapista oikean isänsä. Hänen äitinsä asui aikoinaan siellä tutkimassa saamelaisten perinteitä ja oli hetken naimisissa saamelaisen papin kanssa. Kuka tietää, ehkä Clarissa löytää myyttisestä pohjolasta myös kadonneen äitinsä.

En tiedä minkä verran Vendela on tehnyt taustatutkimusta kirjaansa, mutta kaikilta osin en niele kuvausta Suomesta. Eniten huvittaa tuo yllä oleva lainaus, jossa Clarissa löytää helsinkiläisen hotellihuoneen lipastosta ohkaisen puhelinluettelon, josta löytyy kätevästi kaikkien suomalaisten puhelinnumerot paikkakunnittain jaoteltuna. Poikani kanssa teimme tästä matikkatehtävän ja laskimme montako sivua puhelinluettelossa voisi olla, jos siinä olisi kaikki suomalaiset. Ei se ainakaan lipaston laatikkoon mahtuisi. Mutta kiva juttu, että Eero Valkeapää Inarista löytyi noin näppärästi. Helsingistä Clarissa löytää myös vähäpuheisen Karin, joka tietysti juo liikaa ja sammuu vessan lattialle. Kaunista! Seuraava kulmakarvoja kohotteleva kohta löytyykin sitten matkalla Rovaniemeltä Inariin. Vaikea kuvitella sille välille kaksikerrosbussia.

Inarista Clarissa ei löydä kaipaamiaan vastauksia, vaan jatkaa matkaansa Norjan puolelle Kautokeinoon, jossa hänen äitinsä joskus osallistui saamelaisten mielenosoitukseen kaivoshanketta vastaan. Kautokeinosta löytyy myös komea nuori poromies Henrik ja tämän vanha isoäiti, saamelainen parantaja Ann Kristine omine salaisuuksineen. Jäähotelliin ja moottorikelkkasafarillekin päädytään, joten Lapin turismi tulee myös tutuksi. Lopulta Clarissa löytää vastauksia, muttei välttämättä niitä, joita toivoi. Jos unohtaa nuo Suomeen liittyvät kömpelyydet ja hieman kiusallisen Lappi-eksotiikan, Let the Northern Lights Erase Your Name on kiinnostava tutkielma hylätyksi tulemisesta ja omien juurien etsinnästä, ripauksella (tarkoituksellistakin) huumoria. Sujuvaa kerrontaa lukee mielellään ja näiden kahden kirjan perusteella Vida kiinnostaa kirjailijana myös jatkossa.

Helmet-lukuhaaste 2021:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 47-48 – Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta. Toinen on Ida Pimenoffin tuore esikoisromaani Kutsu minut. Molemmissa romaaneissa aikuinen nainen käsittelee tunteitaan liittyen siihen, ettei oma isä tai äiti halua häntä elämäänsä.

Vendela Vida:
Let the Northern Lights Erase Your Name
Ecco 2007
Kirjastolaina

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

helmet2021 helmethaaste hylkääminen juurettomuus Lappi Let the Northern Lights Erase Your Name saamelaiset vanhemmuus Vendela Vida


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up