menu Menu
Turun Kirjamessut - Sitkeät äänet - Messukooste 3/4
Kirjatapahtumat 11/10/2017 0 kommenttia
Turun Kirjamessut - Uudet äänet - Messukooste 4/4 Edellinen Turun Kirjamessut - Mahdolliset äänet - Messukooste 2/4 Seuraava

Turun Kirjamessujen ohjelma oli tänä vuonna jaettu seitsemään ääneen, joista kävin kuuntelemassa neljään kategoriaan kuuluvia keskusteluja. Teen koosteeni näiden äänten mukaisesti neljässä osassa. Tämä kolmas osa keskittyy Sitkeisiin ääniin. Sitkeät äänet ovat ääniä, joita ei ole aina kuunneltu mutta jotka eivät ole silloinkaan vaienneet.

Sitkeät äänet – sitkeitä kirjoittajia sitkeistä ihmisistä

Minulle messujen yksi kohokohta oli Rosa Liksomin lukupiiri. Luin Liksomin Everstinnan juuri ennen messuja ja olin vielä sen pauloissa. Oli huikean kiinnostavaa kuulla taustaa tarinaan ja kirjan syntyyn. Tulen kirjoittamaan keskustelusta enemmän kun saan kirjoitettua arvioni Everstinnasta, mutta tässä joitain pääkohtia. Tämän kirjan tekeminen on ollut Liksomille hänen uransa raskain työ. Hän on työstänyt kirjaa seitsemän vuotta ja rankasta aiheesta johtuen suurin osa ajasta on kuulemma ollut todella kamalaa. Kirjoittaessaan hän on mielikuvaharjoituksella mennyt Everstinnan nahkoihin ja yrittänyt kuvata Everstinnan niin verevästi kuin mahdollista. Liksom sanoi, ettei olisi pystynyt ja rohjennut kirjoittaa tätä teosta ennen kuin täytti 50 vuotta. Tornionjokilaakson murteella kirjoitettu sisäinen monologi onkin hurjaa ja ravisuttavaa luettavaa. Onneksi meän kieli hieman pehmentää rankkoja aiheita. Liksom kertoikin, että tornionjokilaakson murretta on sanottu sovittelevaksi kieleksi ja se on yksi syy miksi se sopi juuri tähän kirjaan.

Rosa Liksom

Sitkeitä kirjoittajia sitkeistä ihmisistä löytyi myös kolmen naiskirjailijan keskustelusta. Marianna Kurttoa, Katja Kaukosta ja Maria Mustrantaa haastatteli Anna-Riikka Carlson. Katja Kaukosen romaani Lumikadun kertoja nostaa esiin tavallisten ihmisten kohtaloita toisen maailmansodan aikaisessa Puolassa. Maria Mustrannan Sokeita hetkiä on psykologinen tutkielma ihmisistä, jotka tekevät parhaansa mutta silti pahaa. Marianna Kurton Tristania on romaani 264 asukkaan tulivuorisaaresta keskellä Atlantin valtamerta. Tristanian sain luettua loppuun juuri eilen ja olen täysin mykistynyt uskomattoman tarinan ja kauniiden lauseiden liitosta. Runoilijana ja kääntäjänä tunnettu Kurtto on työstänyt ensimmäistä romaaniaan monta vuotta ja mm. lukenut 15 Tristan da Cunhan saarta käsittelevää tietokirjaa. Hän jopa asui kuukauden Islannissa pienellä saarella päästäkseen saarella asumisen tunnelmaan. Sitkeästi ovat teoksiaan työstäneet myös Kaukonen ja Mustranta. Katja Kaukonen kertoi, että tietää romaanin olevan valmis kun on totaalisen väsynyt sen työstämiseen. Aina kirjoihin kuitenkin jää sellaista, johon kirjailija ei ole tyytyväinen. Kaukonen kuulemma aikoi kylmän rauhallisesti jättää Tekstiretriitissä yhden virkkeen lukematta, koska se tuntui nyt hänestä aivan turhalta.

Maria Mustranta, Katja Kaukonen, Marianna Kurtto ja Anna-Riikka Carlson

Lopuksi Anna-Riikka Carlson kysyi näiltä upeilta naisilta vaikean kysymyksen: Mikä on laadukkaan kaunokirjallisuuden tehtävä nykypäivänä? Kaikkien vastaukset olivat minusta niin hienoja, että ansaitsevat tulla ikuistetuiksi.

Kaunokirjallisuuden tehtävä on käsitellä maailmaa sellaisella tavalla, jota faktakirjallisuus ei pysty tavoittamaan.

-Maria Mustranta

 

Hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen on kuin pesisi sielua pulloharjalla. Kaunokirjallinen kieli on euforiaa.

-Katja Kaukonen

 

Kaunokirjallisuuden tehtävä on luoda uusia maailmoja, joista ymmärrämme että asumme samassa maailmassa.

-Marianna Kurtto

#kirjamessut #MontaÄäntä

#kirjamessut #montaääntä Turun Kirjamessut


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up