menu Menu
Trilleritiistai: The Fire Child & Hyvä naapuri
Harper, Iso-Britannia, Käännöskirjallisuus, Lapena Shari, Otava, Tremayne S. K., Ulkomainen kaunokirjallisuus 27/12/2016 Kommentti
Kirja vieköön, mikä arvonta! Edellinen Deborah Levy: Uiden kotiin & Hot Milk Seuraava

Joulun lukutahti on ollut niin jäätävä, ettei kirjoitustahti meinaa pysyä tasoissa millään. Taas täytyy vähän niputtaa, niinpä nimeän tämän tiistain trilleritiistaiksi ja tiivistän tunnelmani kahdesta kiinnostavasta psykologisesta trilleristä. Shari Lapenan Hyvä naapuri julkaistaan tammikuun ensimmäisellä viikolla, lämmin kiitos Otavalle ennakkokappaleesta. Toivottavasti S. K. Tremaynen The Fire Child suomennetaan myös pian. Kirjailijan edellinen teos Jääkaksoset ilmestyi niin ikään Otavan kustantamana tänä vuonna. Sen verran koukuttava oli tuo edellinen, etten tällä kertaa malttanut odottaa suomennosta.

My stepson’s face is paler than ever, yet so beautiful, his hair as black as the crow feathers I find in the garden, feathers of the moorland birds, come to shelter from the chilly winds of the carns.

’I can see one thing, one thing in the future which is very bad. Very bad, very bad. Very, very bad.’

’Jamie, listen, this is just daydreams, it’s all imagination, because you are sad.’

He looks me directly in the eye, and breathes deep, and then says:

’Rachel, you won’t be here at Christmas. Not any more.’

Jääkaksoset teki vaikutuksen erityisesti hyytävällä tunnelmallaan, joka syntyi pitkälti miljöön, skotlantilaisen majakkasaaren, aavemaisesta tunnelmasta. Miljööllä on vahva asema myös tässä uudessa trillerissä. The Fire Child tapahtuu Cornwallin vanhojen tina- ja kuparikaivosten karuissa maisemissa. Kirjaan on ripoteltu mausteeksi myös 1890-luvulla otettuja valokuvia alueen kaivoksista ja kaivostoiminnasta. Kaivosten lisäksi päätapahtumapaikkana on aavemainen vanha kartano. Carnhallow-nimisen kartanon on vuosisatoja omistanut Kerthenin kuulu kaivossuku. Rachel Daly ei voi uskoa onneaan muuttaessaan kartanoon tuoreen aviomiehensä Davidin ja poikapuolensa Jamien kanssa. Komea ja rikas David on täydellinen aviomies ja suloisen pojankin kanssa kaikki sujuu loistavasti. Kunnes he muuttavat Lontoosta Cornwalliin Davidin suvun kartanoon. Davidin vaimo Nina on pari vuotta aikaisemmin kuollut traagisesti tiputtuaan läheiseen kaivoskuiluun. Muutto takaisin kotiin ei teekään pikku-Jamielle hyvää vaan hän alkaa käyttäytyä omituisesti, erityisesti Rachelia kohtaan. Surun hämmentämä pikkupoika väittää näkevänsä kuolleen äitinsä ja tuntuu pystyvän ennustamaan tulevia tapahtumia. Kun Rachel itsekin aistii talossa outoja asioita, hän ei tiedä enää mitä uskoa. Menneisyyden kaiveleminen tuo esiin asioita, jotka saavat Rachelin myös epäilemään miestään. Viimeistään nämä Jamien sanat saavat Rachelin suistumaan täysin raiteiltaan: ”Joulupäivään mennessä tulet olemaan kuollut.”

Tämän enempää en halua juonesta paljastaa, suunnilleen saman verran paljastettiin myös kansitekstissä. Kirja pitää loppuun asti otteessaan ja ainakin minulle ratkaisu oli yllättävä. Kuten Jääkaksosissa, tässäkin kirjassa leikitellään herkullisesti yliluonnollisella. Onko kaikelle järkiperäinen selitys vai kummitteleeko kartanossa oikeasti? Vai onko kaikki vain mielen tuottamaa harhaa? Jääkaksosista oli tuttua myös se, miten lukijan sympatiat vaihtelivat eri henkilöiden välillä. Lopulta kirjassa oli pitkälti kysymys luottamuksesta, siitä voiko edes itseensä ja omiin aistimuksiinsa ja ajatuksiinsa luottaa.

Sopivasti satuin lukemaan tämän juuri jouluna, vaikka meillä onneksi joulua odoteltiin vähän positiivisemmissa tunnelmissa kuin tässä kirjassa. Koska Helsingissä joulu oli lumeton, tämän kirjan avulla ainakin pääsi lumisiin tunnelmiin, tosin vähän liiankin jäisiin. S. K. Tremaynen nimen takaa löytyy muuten mies nimeltä Sean Thomas, joka on avoimesti myöntänyt käyttävänsä pseudonyymejä markkinointitarkoituksissa. Epämääräisillä S. K. nimikirjaimilla hän toivoo vaikuttavansa naiselta, koska kuulemma naisen kirjoittamat psykologiset trillerit myyvät paremmin. Hän on myös kirjoittanut arkeologiaan ja uskontoon pohjaavia trillereitä nimellä Tom Knox, joka on ilmeisesti vakuuttavamman kuuloinen nimi taas siihen tarkoitukseen.

S. K. Tremayne: The Fire Child
HarperCollins 2016.

Annen on tarkoitus käydä lepäämään. Hän on kuitenkin liian kiihdyksissään – hän uskaltaa jo melkein toivoa saavansa Coran pian takaisin, mutta pelkää samanaikaisesti, että kaikki saattaa mennä pahasti pieleen. Kuten hänen isänsä sanoi, heillä ei ole todisteita siitä, että Cora olisi yhä edes elossa.

Hän ei silti suostu uskomaan, että Cora olisi kuollut.

Hän kanniskelee vihreää bodya mukanaan, kohottaa sen kasvoilleen ja hengittää sisään vauvan tuoksua. Hän kaipaa lasta niin paljon että häneen koskee. Hänen rintojaan pakottaa. Hän pysähtyy yläkerran käytävässä lastenhuoneen kohdalle, nojaa seinää vasten ja liukuu sitä myöten lattialle. Jos hän sulkee silmänsä ja painaa mintunvihreän bodyn kasvojaan vasten, hän voi kuvitella, että Cora on yhä täällä, kotona, seinän toisella puolella. Hän leikkii hetken ajatuksella. Sitten hän kuitenkin avaa silmänsä.

Luottamus on koetuksella myös Shari Lapenan vetävässä trillerissä Hyvä naapuri. Anne ja Marco viettävät iltaa naapuripariskunnan luona. Lapsenvahti on peruuttanut viime tipassa, mutta Marco suostuttelee silti Annen jättämään vauvan kotiin nukkumaan. Pariskunta käy puolen tunnin välein vuorotellen katsomassa lasta. Kun he palaavat yöllä kotiin, kehto on tyhjä. Järkytystä seuraa myös valtava häpeä ja syyllisyys: kuinka he, tavalliset hyvämaineiset vanhemmat, saattoivat jättää vauvan yksin kotiin! Tapausta ryhtyy selvittämään rikostutkija Rasbach, jonka mielenkiinto kohdistuu pian itse vanhempiin. Kun syyttävä sormi alkaa osoittaa liian lähelle, on luurangot kaivettava kaapista. Kuinka hyvin tunnet läheisesi? Voiko keneenkään luottaa, edes itseensä?

Hyvä naapuri on koukuttavaa luettavaa. Monta kertaa luulin arvanneeni mitä on tapahtunut, mutta teoriani osoittautui yhä uudelleen virheelliseksi. Epäilykset vaihtuivat henkilöstä toiseen niin tiuhaan tahtiin, ettei keneenkään voinut luottaa. Vaikka lapsen katoaminen on se pahin kuviteltavissa oleva asia, oli vaikea tuntea sympatiaa näitä kahta vanhempaa kohtaan. Muutkaan henkilöt eivät olleet kovin sympaattisia, kiinnostavia kylläkin. Ehkä eniten koin sympatiaa rikostutkija Rasbachia kohtaan, joka joutuu päivittäisessä työssään painimaan noin raskaiden asioiden parissa. Syyllisen etsinnän lisäksi etsitään tietenkin itse vauvaa ja toivotaan, että tämä löytyisi elossa ja hyvissä voimissa. Jännite pysyy intensiivisenä loppumetreille saakka ja ratkaisu onnistuu yllättämään. Kerronnaltaan Hyvä naapuri on suorasukaisempi ja dekkarimaisempi kuin edellä esitelty The Fire Child. Kirjoissa on myös yksi yllättävä yhtäläisyys. Molemmissa nainen kärsii lapsen saantiin liittyvästä mielenterveysongelmasta, joka saa heidät epäilemään myös omia tekemisiään. Loistotrillereitä molemmat!

Shari Lapena: Hyvä naapuri
The Couple Next Door (2016), suom. Oona Nyström
Otava 2017. (ilmestyy tammikuussa)
Ennakkokappale kustantajalta.

Hyvä naapuri psykologinen trilleri S. K. Tremayne Shari Lapena The Fire Child


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Hyvältäpä kuulostaa tämä The Fire Child! Jaksaakohan odottaa suomennosta… Jääkaksoset oli hyytävyydessään myös kovasti minun mieleeni. Itsellä Hyvä naapuri jää tammikuuhun.

    Nautihan loppuvuoden päivistä ja sitten innolla uusiin haasteisiin!

keyboard_arrow_up