Dear Mr. Hanks,

Congratulations on your book Uncommon Type and greetings from Finland! Yes, it’s the same country that just celebrated its 100 years of independence. You kindly wished us happy birthday and wanted to give us a baseball glove and two balls so we can play catch. Well, thank you for that and here comes the catch: you might not know that we have a national sport called pesäpallo which is also known as Finnish baseball. You can learn more about it from this Wikipedia article. Also your fellow author Paul Auster learned about it when he visited us this year and was interviewed by our President in a local bookshop. Yes, that really happened, and yes, we have a President who actually reads books. You can watch this brilliant interview here.

Now when you are a debut author you should come and visit us on our annual Helsinki Book Fair. Your friend Dan Brown just did and was very impressed. He also told us nice anecdotes about you so you should definitely pay him back by telling us some funny things about him. We invited him with this video where a crazy Finnish woman reads Brown’s book after swimming in a hole in the ice. I must admit that I read your book on rather more cosier setting. I think your book works better when read in a corner of a cosy sofa with a nice cup of tea. That’s not so exciting video material so I didn’t make any. I hope you don’t feel neglected for that.

So what did I think about your book? Unfortunately you must first learn some Finnish to find out. Good luck with Google Translate, it’s notoriously bad with our peculiar language. Mr. Brown learned at least one word here and it’s korvapuusti. That is our special cinnamon roll that you should try some day. I will teach you one more Finnish word that you might appreciate: kirjoituskone. I learned from your book that you like those a lot. Guessed already? Yes, it means a typewriter. You are most welcome to leave a comment here if you find something to agree or disagree with my blog post.

Merry Christmas to you and your family from the land of the real Santa Claus!

Best wishes,
Tiina


Näyttelijä Tom Hanks on debytoinut kirjailijana ja julkaissut tänä syksynä novellikokoelman Uncommon Type – Some Stories, joka sisältää 17 tarinaa. Erillisten tarinoiden yhteinen nimittäjä löytyy Hanksin intohimosta eli vanhoista kirjoituskoneista, joita hän on keräillyt lähes koko uransa ajan. Kirjoituskoneen voi bongata tavalla tai toisella jokaisesta tarinasta. Joissakin ne ovat pelkkää rekvisiittaa, joissakin saavat keskeisemmän roolin. Hanksin novellit ovat viehättävällä tavalla vanhanaikaisia ja nostalgiaa tihkuvia – kuten vanhat kirjoituskoneet. Hanksille ominainen lämmin ja humoristinen kertojaääni välittyy kirjan sivuilta, vaikka luinkin kirjan perinteisenä paperiversiona. Vasta puolivälissä tajusin, että tämähän olisi ehdottomasti pitänyt kuunnella äänikirjana, jonka Hanks on tietysti itse lukenut. Toisaalta, perinteinen painettu versio sopii paremmin kirjan teemaan. Kirja on myös visuaalisesti miellyttävä. Epätasaisesti leikatut sivut ja jokaisen novellin alussa oleva kuva vanhasta kirjoituskoneesta korostavat kirjan nostalgista tunnelmaa.

Suurin osa novelleista luottaa perinteiseen kerrontaan ja ovat – yllätys, yllätys – hyvin elokuvamaisia. On joukossa myös kokeellisempia irrotteluja, kuten novelli Alan Bean Plus Four, jossa ystävykset matkustavat itse tehdyllä raketilla kuun ympäri. Samat ystävykset seikkailevat myös kahdessa muussa novellissa. Nämä ovat kokoelman humoristisimpia tarinoita ja niissä kuvattu kolmen nuoren miehen ja yhden naisen välinen ystävyys on sydäntä lämmittävää. Ystävyys ei kaadu edes siihen, kun heistä kahden välille syttyy kiihkeä romanssi, joka kestää lopulta kolme viikkoa. Avausnovellissa Three Exhausting Weeks kuvattu suhde ylienergisen Annan kanssa on tosin saada kertojana toimivan nuoren miehen vakavan uupumuksen partaalle. Kirjan viimeisessä novellissa Steve Wong Is Perfect palataan ystävysten eeppisiin seikkailuihin, tällä kertaa keilailun parissa. Ei mitään tajunnanräjäyttävää kerrontaa, mutta sympaattisia kuvauksia ystävyydestä.

Tom Hanks on onnistunut kehittämään myös amerikkalaisen vastineen mielensäpahoittajalle. Kokoelma sisältää neljä kolumnimuotoista tekstiä, joissa paikallislehden toimittajajäärä Hank Fiset haikailee vanhoja hyviä aikoja, kun kaikki oli vielä paremmin. Nämä novellit erottuvat myös visuaalisesti muistuttaen oikeaa sanomalehtikolumnia. Fisetin sanailusta välittyy samanlainen hyväntahtoinen taivastelu kuin kotoisen mielensäpahoittajamme aivoituksista. Fiset suree printtimedian kuolemaa ja tekee kokeilun kirjoittamalla tekstipätkän niin kuin se painettaisiin huolellisesti toimitettuna sanomalehdessä ja saman tekstin niin kuin se voisi ilmestyä netissä kännykällä näpyteltynä, tietysti automaattinen korjaustoiminto ja typot mukaanlukien. Yhdessä kolumnissa Fiset raportoi viikonloppumatkasta New Yorkiin ja toteaa, että Iso Omena on paljon miellyttävämpi tv:n tai elokuvien välityksellä kuin paikan päällä koettuna. Aito kokemus muistuttaa hänestä matkatavarahihnalla jonotusta pitkän lennon jälkeen. Myös Modernin taiteen museossa riittää ihmeteltävää.

Kuten näyttelijänä, Hanks osaa myös kirjoittajana tehdä muutakin kuin hauskuuttaa. Keilailuakin vakavampia teemoja käsitellään, esimerkiksi avioero ja lasten suhde vanhempiin on esillä useammassa novellissa, sekä aikuisen että lapsen silmin. Pidin esimerkiksi novellista Welcome to Mars, jossa isä vie 19-vuotta täyttäneen poikansa surffaamaan. Poika loukkaa surffatessa jalkansa eikä löydäkään enää isää, joka sanoi soittavansa vain yhden puhelun. Viimein hän näkee isänsä, kuhertelemassa jonkun vieraan naisen autossa. Ei ihan paras syntymäpäiväyllätys. Go See Costas taas kertoo koskettavasti bulgarialaisen siirtolaisen työnhausta New Yorkissa ja Christmas Eve 1953 kahden sotaveteraanin jokajouluisesta puhelusta. Koskettavia tarinoita molemmat, joissa voi myös kuulla kaikuja Tom Hanksin ikonisista elokuvarooleista. Lukuisat roolit erilaisissa elokuvissa ovatkin varmasti antaneet oivallista materiaalia myös kirjoitustyöhön. Hieman oli häiritsevää, että melkein joka novellissa näin mielessäni Tom Hanksin kasvot jollain henkilöllä.

“By now you should be able to recite this to me,” said Howard, clearing his throat. As Bert sipped the blueberry-flavored liquid, Howard put into simple terms the conditions Bert had already agreed to. “You have voluntarily chosen to have Chronometric Adventures provide physical time Reprogression to this very location on June 8, 1939, for a period of no more and no less than twenty-two hours as measured by standard recognised time. From the same Volume, at 7:00 p.m. of June 8, 1939, you progress back to this place on this very day. You understand that, donation you?”

Novellihaaste 2: juoniNovellihaasteessa peukutan novellia The Past Is Important To Us sen nerokkaan juonen ansiosta. Tarinassa eletään tulevaisuudessa, jossa aikamatkailu ottaa ensiaskeleitaan nimenomaan matkailuelämyksenä. Tarinan päähenkilö on 60-vuotias äveriäs mies Bert Allenberry, jonka neljäs ja tähän mennessä nuorin vaimo Cindee on antanut miehelleen syntymäpäivälahjaksi aikamatkailuelämyksen. Kyseisen yrityksen elämys vie matkustajan vain yhteen aikaan ja paikkaan: New Yorkin maailmannäyttelyyn 8. kesäkuuta 1939. Bert on pettynyt siihen miten asiat ovat hänen aikanaan kehittyneet ja kokee lohdullisena vuoden 1939 maailmannäyttelyn antaman kuvan tulevaisuudesta, joka on siis jo hänen menneisyyttään. Kaiken lisäksi hän kohtaa siellä naisen, joka vie hänen sydämensä. Hän maksaa yhä uudelleen 6 miljoonaa saadakseen 22 tuntia aikaa etsiä rakkaan Carmeninsa. Joka kerran hän tulee rohkeammaksi lähestymisyrityksissään. Mutta mitä tapahtuu, jos hän päättääkin jäädä?

Tom Hanks: Uncommon Type – Some Stories
Alfred A. Knopf 2017
Omasta hyllystä

Tietoa kirjoittajasta

Kirjaluotsi on valmentaja ja viestijä, joka hengittää kirjallisuutta ja uskoo kaikenlaisten kirjojen ja tarinoiden elämänlaatua parantavaan voimaan. Kirjaluotsi kuvaa omia kokemuksiaan mieltä avartaneista tarinoista.

10 Kommenttia

  1. Leena says:

    12/12/17 @ 12:34 

    Olisiko niin, että taas kerran blogikirjoitus on parempi kuin arvioitava teos? Jos ei, niin kyllä Tom Hanks on myös etevä kirjailija. Hieno kirjoitus joka tapauksessa. Toivottavasti Tom Hanks palaa tälle kanavalle.

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      12/12/17 @ 15:06 

      Kiitos Leena 🙂 En usko, että mikään kustantaja kieltäytyisi julkaisemasta noin kuuluisan näyttelijän novelleja, olivat ne mitä tasoa tahansa, mutta kyllä noita tarinoita oikeasti ihan mielellään lukee. Varmasti oma viehätyksensä kuunnella Hanksin lukemana. Hyvän mielen tarinoita siis 🙂

      Vastaa
  2. Katriina says:

    17/12/17 @ 20:57 

    Mielenkiintoista kuulla, että Tom Hanks on kirjoittanut novelleja. Mukavaa, että pidit niistä. Kirjoituksesi oli inspiroiva, ja kirjeesi osuva ja hauska!

    Vastaa
  3. Kirsi Ranin / Kirsin Book Club says:

    17/12/17 @ 21:06 

    This is absolutely brilliant!
    I saw the book in Scotland earlier this autumn, but did not buy it then and had totally forgotten. But now, thanks to your tempting blog post, I downloaded the audio book and plan to save it for our car trip from Tallinn to Riga. Usually I am able to listen to audio books only when I travel alone, but this one will be a joint experience with my husband as we have a very dear memory of Mr Tom Hanks which is connected to Riga.
    We used to live there in the early 1990s as Latvia had just regained its independency. There were only two cinema theatres in Riga, which showed films in original language (vs Latvian or Russian voiceover), so we went to see all films which premiered in those Baltic Cinema theatres. One of them was Forrest Gump, which made a deep impact on me that time. I remember exiting the theatre, after sitting on wooden benches, tears on my eyes and outside it was snowing. That kind on snow with big flakes, like feathers, so I felt I had not left the cinema, but jumped into a magical world.
    Hope to get that feeling again when listenig to Uncommon Type.
    And YES, I wish you welcome to Finland as well!

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      17/12/17 @ 21:47 

      Thanks for sharing your special memory, Kirsi! I bet you will have a great time listening these stories together. I also have a story related to Forrest Gump. After watching the movie several times I received a gift from my father: it was music sheets from Forrest Gump soundtrack. I played the score by Alan Silvestri all over but the rest of the songs were quite boring to play with piano. My father didn’t realise that Elvis Presley and the Doors sounds much better when played with guitar (which was not my instrument). Nevertheless I loved those notes much more than the Richard Clayderman notes that he gave me next year 😂

      Vastaa
  4. Amma says:

    20/12/17 @ 13:15 

    Onpa kiinnostavaa! Hanks on yksi lempinäyttelijöitäni (kenen ei olisi?) ja kirjoituskoneet iskivät suoraan sisimpääni. En kerälle, mutta omistan yhden. Työpöydälläni on sota-aikainen Erika-kone. Useaan kertaan blogissakin esiintynyt.
    Tämä kokoelma pitää laittaa itselle muistiin!

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      20/12/17 @ 16:20 

      No tämä tarinakokoelma osuu sinulle hyvin! Vanhoissa kirjoituskoneissa on kyllä viehätyksensä. Ei näistä nykyläppäreistä saa enää samaa fiilistä.

      Vastaa
  5. Linnea says:

    25/12/17 @ 21:22 

    Olipas mukavaa lukea tästä bloggaus, olen nimittäin varausjonossa tähän ja odottelen kirjaa innolla. Hanks on yksi sympaattisimmista näyttelijöistä, joita tiedän, ja haluan uskoa hänen myös osaavan kirjoittaa. Tänä metoo-aikana kammoan ihan kauheasti sitä, että Hanksistakin paljastuisi jotain (toivottavasti ei). Sivuraiteet sikseen, lupaavalta kuulostaa, mainiota!

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      26/12/17 @ 14:44 

      Hauskaa, uskon että pidät tästä Linnea! Lukuiloa!

      Vastaa