She made her way back quickly through the woods, careful to avoid the boathouse and its memories. Dawn was breaking as she reached the house; the rain was light. The lake’s water lapped at its banks and the last of the nightingales called farewell. The blackcaps and warblers were waking, and far in the distance a horse whinnied. She didn’t know it then, but she would never be rid of them, those sounds; they would follow her from this place, this time, invading her dreams and nightmares, reminding her always of what she had done.
Tässä on kirjailija, joka ei petä koskaan! Kate Mortonin uusin romaani The Lake House oli mitä viihdyttävin aloitus tälle kirjavuodelle ja taisi peräti nousta suosikikseni Mortonin kirjoista. Olen lukenut kaikki Mortonin viisi romaania englanniksi, mutta kirjoista kolme on myös käännetty suomeksi. Valitettavasti Mortonin kirjojen suomennokset tulevat melkoisesti jälkijunassa, viimeisin syksyllä ilmestynyt suomennos Kaukaiset hetket (The Distant Hours) on julkaistu alunperin vuonna 2010. Sen jälkeen Mortonilta on ilmestynyt mainio The Secret Keeper (2012) sekä viime syksynä tämä uutuus The Lake House, joka on jo keikkunut bestseller-listojen kärkisijoilla mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Jos et malta odottaa käännöksiä tai haluat lisätä autenttisuuden tuntua näihin englantilaisiin kartanoihin sijoittuviin tarinoihin, suosittelen lämpimästi tutustumaan Mortoneihin englanniksi.
Australialaiskirjailijan tuhdit lukuromaanit sijoittuvat kaikki Englannin maisemiin ja ovat täynnä salaisuuksia, perhetragedioita, salaperäisiä puutarhoja, kartanoromantiikkaa ja ratkaisua odottavia mysteerejä. The Lake Housen tapahtumat sijoittuvat Cornwalliin. Kesäkuussa 1933 Edevanen perheen kesäkartano, the Loeanneth, on valmisteltu perinteistä keskikesän juhlaa varten. Perheen neljästä lapsesta erityisesti 16-vuotias Alice on odottanut juhlapäivää innolla. Nuori kirjailijanalku on keksinyt juonen ensimmäiseen murhamysteeriinsä ja odottaa malttamattomana käsikirjoituksen esittelemistä salaiselle ihastukselleen. Ilotulitusten säihke peittää alleen kuitenkin suuren tragedian: perheen poikavauva katoaa yön aikana jäljettömiin.
Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin Lontoon poliisissa työskentelevä Sadie Sparrow saapuu rakkaan isoisänsä luo Cornwalliin pitämään matalaa profiilia poltettuaan näppinsä hankalassa työkeikassa. Sadie purkaa turhautumistaan lenkkipolulla ja päätyy hylätyn kartanon maille. Kartano ja siihen liittyvä mysteeri kadonneesta pikkupojasta saavat Sadien pauloihinsa ja hän päättää tehdä kaikkensa vanhan mysteerin ratkaisemiseksi. Samaan aikaan Lontoossa Alice Edevanen, elämänsä ehtoopuolella olevan rikoskirjailijan, tarkkaan varjeltu yksityisyys ja rutiinien täyttämä elämä alkavat säröillä, kun nuori rikosetsivä utelee perheen salaisuuksien perään.
Jälleen kerran Morton onnistui punomaan niin kiehtovan juonen ja esittelemään joukon niin kiinnostavia henkilöitä, että 600 sivua tuntui melkein lyhyeltä. Ratkaisu pysyi mysteerinä loppumetreille saakka ja uusia paljastuksia annosteltiin koukuttavalla tavalla pitkin matkaa. Aina kun olin ihan varma ratkaisusta, se osoittautuikin täysin vääräksi. Loppua kohden The Lake House menettää kuitenkin uskottavuuttaan: onnekkaita yhteensattumia on liikaa, ikään kuin kirjailija olisi väkipakolla yrittänyt päättää jokaisen langanpätkän mahdollisimman siististi ja onnellisesti, ettei vaan kenellekään jäisi paha mieli. Jotain olisi voinut jättää avoimeksi ja antaa lukijan mielikuvitukselle ja tulkinnoille enemmän tilaa.
Kirjasta tuli vahvasti mieleen Ian McEwanin Sovitus, joka on yksi kaikkien aikojen lempikirjojani. The Lake House on kuin Sovituksen pikkusisko, samoja painavia teemoja vähän kevyemmällä otteella ja onnellisella lopulla. Molemmissa keskushenkilönä on nuori tyttö, joka haaveilee kirjailijanurasta ja tulkitsee yllättäviä tapahtumia ylivilkkaan mielikuvituksen värittämänä. Molemmissa tarinoissa sodan aiheuttamat traumat, häpeän tunteet ja lupausten pitäminen ovat keskeisessä roolissa. Molemmat ovat upeita kirjoja, vaikka vähän eri painoarvon niille annankin. Se on ainakin selvää, että Kate Morton on kyllä käsittämätön velho juonen rakentelussa.
Kate Morton: The Lake House
Pan Macmillan 2015.
1900-luvun Englanti englanninkielinen kartanoromantiikka Kate Morton mysteeri sota sukutarina The Lake House