Helene Weckerin esikoiskirja The Golem and the Djinni valikoitui luettavakseni Goodreadsin suosituksesta. Kirja on fantasiaa, mutta sen voisi hyvin sanoa kuvaavan sitä, minkälaista on elää siirtolaisena, vähemmistön edustajana ja selvästi enemmistöstä poikkeavana. Tarina tapahtuu New Yorkissa vuonna 1899. Siirtolaisia tulvivan New Yorkin kirjavaan joukkoon ilmaantuu kaksi omaa luokkaansa olevaa hahmoa. Toinen on golem,  juutalaisessa tarustossa esiintyvä saviolento, jonka juutalainen rabbi on luonut vaimoksi rikkaalle miehelle. Toinen on on jinni, arabialaisessa tarustossa ja islaminuskossa esiintyvä tulesta luotu henkiolento, joka on tuhat vuotta ollut vangittuna pulloon ja sidottu ihmisen olomuotoon. Molemmat joutuvat salaamaan oikean luontonsa selvitäkseen ihmisten keskellä. Molemmilla on vain yksi ihminen turvanaan, kunnes he löytävät toisensa ja saavat jakaa yhteisiä tuntemuksiaan.

All of us are lonely at some point or another, no matter how many people surround us. And then, we meet someone who seems to understand. She smiles, and for a moment the loneliness disappears. Add to that the effects of physical desire – and the excitement you spoke of -and all good sense and judgement fall away. The Rabbi paused, then said, But love founded only on loneliness and desire will die out before long. A shared history, tradition and values will link two people more thoroughly than any physical act.

Golem saapuu New Yorkiin laivalla Puolasta. Juutalainen rabbi ja velho Yehudah Schaalman on luonut golemin vaimoksi puolalaiselle huonekalutehtailijalle Otto Rotfeldille. Rotfeld haluaa golem-vaimostaan älykkään, uteliaan ja kunnollisen vaimon herrasmiehelle ja rabbi toteuttaa hänen toiveensa. Rotfeld nousee Danzigissa laivaan kohti New Yorkia, mukanaan savesta luotu vaimonsa puisessa arkussa. Tarkoituksena on herättää olento henkiin perillä rabbin ohjeiden mukaan, mutta innokas Rotfeld ei malta odottaa vaan herättää goleminsa henkiin jo laivalla. Heti vaimon “syntymän” jälkeen Rotfeld saakin sairauskohtauksen ja kuolee, ja golem jää neuvottomana ilman isäntää. Golemin luontoon kuuluu totella kaikessa isäntäänsä, ja nyt, saavuttuaan yksin New Yorkiin ihmisten keskelle, golem huomaa kuulevansa kaikkien ihmisten toiveet, halut ja pelot, ja tuntee suurta houkutusta vastata noihin hiljaisiin pyyntöihin. Golemin ottaa siipiensä suojaan iäkäs rabbi Avram Meyer, joka tietää että isännätön golem on vaarallinen olento, mutta päättää joka tapauksessa opettaa tämän ihmisten tavoille. Hän antaa golemille nimen Chava.

Jinni on kotoisin Syyrian aavikoilta, jossa hän on vapaasti liikkunut tuulen mukana, välillä olomuotoaan vaihtaen. Tämä kesytön henkiolento on mahtavan velhon toimesta ollut vangittuna pulloon tuhansia vuosia, ja herää henkiin New Yorkissa, kun alkujaan syyrialainen tinaseppä Boutros Arbeely saa hänet ilmetymään yrittäessään korjata vanhaa pulloa. Jinni on sidottu ihmisen olomuotoon ja hänen voimansa on viety. Hän ei myöskään muista mitään vangitsemiseensa johtaneista tapahtumista, joita kirjassa valotetaan pikkuhiljaa. Jinni jää Boutrosin sepän pajaan töihin ja yrittää pitää luontonsa muilta salassa. Hän kuitenkin kaipaa kovasti takaisin oikeaan olomuotoonsa ja kotiinsa Syyrian aavikoille. Boutros antaa hänelle nimen Ahmad.

Siirtolaisten kansoittamassa New Yorkissa ihmiset saavat turvaa omiensa joukosta. Kirjassa seurataan syyrialaisten ja juutalaisten yhteisöjä sekä sivutaan yhden Manhattanin rikkaimman suvun elämää. Joukko kiinnostavia persoonia tulee tutuksi. Syyrialaisista erityisen kiinnostava on entinen syyrialainen lääkäri, nykyinen jäätelönmyyjä Mahmoud Saleh, joka on myös aikoinaan kohdannut henkiolennon eikä sen seurauksena pysty katsomaan ketään kasvoihin. Jinnin kohtaaminen saa miehen melkein järjiltään, mutta lopulta mies päätyy pelastamaan jinnin oman henkensä kustannuksella. Syyrialaisen yhteisön tukena ja konfliktien ratkaisijana hääräilee ystävällinen kahvilanpitäjä Maryam Faddoul, joka ei millään meinaa lämmetä jinni-Ahmadin komeille kasvoille. Jinnin ja hänen salaisuudestaan perillä olevan Boutrosin välillä leiskahtelee aika ajoin, ja jinnin on välillä karattava omille teilleen New Yorkin öisille kaduille ja katoille kokeakseen edes hitusen sitä vapauden tunnetta, josta ennen nautti täysin siemauksin. Viehtymys naisiin saa jinnin myös kokemaan romanttisia seikkailuja öisessä New Yorkissa, erityisesti rikkaan suvun tyttären Sophia Winstonin kanssa. Tapaaminen golemin kanssa sysää kuitenkin jinnin elämän uuteen suuntaan: vihdoinkin joku, joka voi edes vähän käsittää hänen tuntojaan ja jolle voi vapaasti paljastaa oman luontonsa.

Chavan elämä kokee uuden kolauksen hänen suojattinsa rabbi Meyerin kuoltua. Rabbi on järjestänyt hänelle työpaikan leipomosta, jossa hänen nopeuttaan ja tarkkuuttaan arvostetaan. Chavan on tehtävä välillä virheitä tahallaan, jottei kukaan alkaisi epäillä hänen inhimillisyyttään. Ongelmia tuottaa myös se, ettei golem tarvitse unta tai ruokaa. Valehtelu, teeskentely ja pitkät yöt ottavat voimille, onhan golemin luonteeseen luotu kunnollisuus ja uteliaisuus maailmaa kohtaan. Uteliaisuus johdattaakin Chavan New Yorkin kaduille ja merkitykselliseen kohtaamiseen jinnin kanssa. He alkavat tavata kerran viikossa yöllisillä kävelyretkillä. Eräs kohtalokas tapahtuma saa kuitenkin ystävysten tiet eroamaan ja golem päättää etsiä itselleen uuden isännän ja menee naimisiin.

Kirjan maailma on ihanan tarunhohtoinen ja juoni taidokkaasti rakennettu. Lopussa lähes kaikki henkilöt on saatu punottua yhteiseen huipennukseen, joka on pakko laukata läpi hengästyttävällä vauhdilla. Helene Wecker on onnistunut luomaan esikoiskirjaansa aivan omanlaisensa tunnelman. En millään olisi halunnut jättää taakseni tuon kuvitteellisen New Yorkin hämyisen romanttisia katuja ja tutuksi tulleita hahmoja. Ehkä haen vielä parit macaronleivokset Radzinien kahvilasta ja juon viimeiset kahvit Faddoulien kahvilassa..

Helene Wecker: The Golem and the DjinniHelene Wecker: The Golem and The Djinni
Blue Door 2013.

Tietoa kirjoittajasta

Kirjaluotsi on valmentaja ja viestijä, joka hengittää kirjallisuutta ja uskoo kaikenlaisten kirjojen ja tarinoiden elämänlaatua parantavaan voimaan. Kirjaluotsi kuvaa omia kokemuksiaan mieltä avartaneista tarinoista.

Jätä vastaus.