Loiko tiikerin sama joka loi karitsan? Suhtaudun kysymykseen pakkomielteisesti. Se liippaa niin läheltä sitä kaikkein perimmäistä kysymystä, jossa analysoinnin rationaalinen prosessi loppuu ja esiin rajaantuu se hetki, kun ainoa vaihtoehto on antaa periksi – ja ehkä ottaa ajatus uuteen käsittelyyn, mutta nyt eri muodossa, sellaisessa henkisessä muodossa, johon kaikki eivät ole valmiita tarttumaan. Onko minut […]

Päivät täällä, Liv ajattelee, ensin yksi, sitten toinen ja kolmas, illat koittavat kuin huomaamatta ja he sanovat että mihin tämäkin päivä taas katosi, poistuvat yksitellen omiin huoneisiinsa, äidillä vesilasi toisessa ja kirja toisessa kädessä, Teo puoliunessa Telman sylissä, hän ja Ellen viimeisinä, nukahtavat varhain ovia lukitsematta ja ikkunat auki, heräävät kun heräävät, seuraavana päivänä sama […]

I look about me questioningly. The media are scribbling, Julian’s KC is talking to his instructing solicitor, making out it is nothing to him, that if the jury aren’t there, this doesn’t add anything. He’s right. I know I don’t have much time before he is on his feet again. So I speak up once […]

Iho säpsähtää, kun se saa sähköiskun. Siinä ei ole syvyyttä. Se ei ole koskettamista. Se on koskettamisen vastakohta. Pakotettu reaktio, vailla yhteyttä itseen. Pelkkä reagoiva kasa lihaa. Kun H asemoi sähköimpulsseja lähettävän tense-laitteen iholleni ja painoi nappulaa, älähdin. Kun hän löi kepillä, huusin kivusta tai olin hiljaa. Kun hän puristi minua kovaa, sain mustelman. Kun […]