#elämäkertakaikkiaan #kirjamessut #kirjojaulapalta #naistenviikkohaaste autofiktio avioliitto dekkari dystopia englanninkielinen Englanti esikoiskirja esikoisromaani Gummerus helmet2021 helmet2022 helmet2023 helmet2024 helmethaaste historiallinen romaani ihmissuhteet Irlanti kasvutarina Keltainen kirjasto klassikko kuolema maahanmuutto mielenterveys muistelmat naisen asema Otava perhe perheet perhesalaisuudet rakkaus siirtolaisuus sota suru Tammi toinen maailmansota WSOY Yhdysvallat yksinäisyys ystävyys äitiys äänikirja
Kuvat:
iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
Minä en saa unta, kuuma ilma leijuu asunnossa, enkä voi käynnistää ilmastointilaitetta, sillä mieheni mielestä se aiheuttaa nuhaa ja kurkkukipua, ja heti minkä tahansa puhaltimen nähdessään, hän alkaa köhiä, tunnustella kurkkuaan ja kaivaa kaulahuiveja kaapeista esille. Hän on herkkä vilustumaan, ja jos niin käy, hän makaa sängyssä ja hänelle tulee tarjoilla jauhettua särkylääkettä haaleaan veteen […]
Miltä näytti tämä Laure, joka piti puutarhalounaista, pelkäsi punamuurahaisia, rakasteli unissaan mieheksi muuttuneen lemmikkieläimensä kanssa, käytti korallinväristä huulipunaa ja oli saanut kirjaansa omistuskirjoituksen Patrick Modianolta? Laurentilla oli vastassaan arvoituksellinen nainen. Kuin höyrystyneen lasin takaa nähty epätarkka siluetti, kasvot sellaiset unissa kohdatut, joiden piirteet sumenevat heti kun niitä yrittää palauttaa mieleen. Tässäpä taas herkullinen välipalakirja, tällä […]
Yksin asumisen vaikeus on siinä, että jos sotkee paikat, pitää siivota itse. Ei, yksin asumisen todellinen vaikeus on siinä, että kukaan ei välitä jos on pahalla päällä. Kukaan ei välitä, minkä takia 39-vuotias mies on tempaissut muoviastiallisen vindaloota huoneen poikki kuin pikkulapsi. Hän kaataa itselleen lasin punaviiniä. Hän levittää pöytäliinan. Hän kävelee olohuoneeseen. Hän avaa […]
Kuinka voisin selittää Patrickille, kuinka luonnolliselta se kaikki tuntui? Tätä nykyä vaihdoin Willin putket näppärän ammattimaisesti ja pesin hänen paljaan yläruumiinsa sienellä edes keskeyttämättä keskusteluamme. En enää edes säikähtänyt Willin arpia. Jonkin aikaa olin nähnyt hänet ainoastaan itsemurhakandidaattina. Nyt hän oli Will, ja sillä hyvä – raivostuttava, oikukas, älykäs, hauska Will, joka suhtautui minuun alentuvasti […]
Kirjeromaaneissa on jo lähtökohtaisesti jotain hyvin romanttista ja nostalgista. Jessica Brockmolen Kirjeitä saarelta sopiikin hyvin juhannuksen romanttiseen tunnelmaan. Ottaen huomioon, että vietän juhannuksen saaressa sadesäässä, tämän lukeminen olisi varmaan kannattanut säästää sitä varten. No ehkä joku muu ehtii vielä napata vinkin ja pääsee nauttimaan tämän ihastuttavan kirjan tunnelmasta sateen ropistessa ikkunaan. Se on sodan aikaansaannosta. […]
Edellinen sivu Seuraava sivu