Valokuva: paidaton Vivek pujottaa koruja kaulaansa, järjestää ne hopeaketjunsa päälle ja nipistää kultaiset renkaat korviinsa hiukset olkapäille ryöpyten. Hän näyttää vähäpukeiselta morsiamelta, puoliksi riisutulta. Kuvassa on toinenkin poika. Hänen nimensä on Osita. Hän on yhtä pitkä kuin Vivek mutta leveäharteisempi, ja hänen ihonsa on syvältä kaivetun saven värinen. Hän on Maryn ja Ekenen lapsi, ja […]

Where there are no trees, the earth is an ochre yellow, scored with deep zigzag lines, quite a picture, and the young curled leaves are starting to sprout on the tips of the branches. In the night, when I lie awake, I see sky. A vast violet expanse of sky, a land of beauty that […]

I stand up and rinse the gloves in the sink, but I don’t remove them. Ayoola is looking at my reflection in the mirror.”We need to move the body,” I tell her.”Are you angry at me?”Perhaps a normal person would be angry, but what I feel now is a pressing need to dispose of the […]

After all, were we not ọgbanje? It was an insult to be subject to the decisions made around what was just a vessel. To be carried away like cargo, to be deposited in the land of the corrupters, inside this child simmering with emotions, searching for us because she was uprooted and alone, and we, […]

Äidin vaivannäkö hänen poikansa Ikennan pelastamiseksi meni kuitenkin hukkaan, sillä ennustus riehui kuin raivostunut peto ja tuhosi julmasti Ikennan mielen. Hän repi tauluja alas, potki aitoja, tyhjensi kaappeja ja kaatoi pöytiä, kunnes kaikki hänelle tuttu, kaikki mitä hän oli tai mikä kuului hänelle, oli kaaoksen vallassa. Pelko Abulun ennustamasta kuolemasta yltyi kouriintuntuvaksi, siitä tuli häkki, […]

Ryhdyin tukkimaan kaikkia mahdollisia huonon onnen reittejä. Aloin olla kiltti Funmille, annoin hänelle vinkkejä Akinin suhteen. Kerroin Akinin pitävän eniten kirkkaanpunaisesta huulipunasta – joka näyttäisi Funmilla räikeältä – ja vetisistä, runsaasti pippuroiduista pavuista. Olin valmis jakamaan. Miestä ei voi omia itselleen; hänellä voi olla monta vaimoa, mutta lapsella voi olla vain yksi oikea äiti. Yksi. […]

Hiljaisuuden mureneminen sai alkunsa Nsukkassa Ifeoma-tädin pienessä puutarhatilkussa, jonka hän oli kasvattanut verantansa eteen. Tulin ajatelleeksi, että Jajan uhmakkuus muistutti Ifeoma-tädin kokeellista purppuranpunaista hibiskusta, harvinaista kukkaa, jonka tuoksussa häivähti vapaus. Mutta ei se vapaus, josta hallitusaukiolla vihreitä lehtiä heiluttava väki lauloi vallankaappauksen jälkeen. Tämä oli vapautta olla, vapautta tehdä. Minun omat muistoni eivät kuitenkaan alkaneet […]