Tässä puisto nyt on, toisena kesäiltana, ja täällä minä jälleen kävelen. Katu takanani ja eletty elämä kasvoillani katson harson läpi suoraan vanhoihin muistoihin ja huomaan, ettei niillä ole enää valtaa minuun. Näen puiston sellaisena kuin se on – mustana, ruskeana, nuorena; kulkureita ja narkomaaneja ja surkeita kitaristeja kuhisevana paikkana – ja tunnen itseni sellaiseksi kuin […]

It was unreal to have your city turned inside and out. He felt unreal those days of the riots when his streets were made strange by violence. Despite what America saw on the news, only a fraction of the community had picked up bricks and bats and kerosene. The devastation had been nothing compared to […]

Kun äiti ei saanut elämältä haluamaansa, sitä mitä hän omasta mielestään tarvitsi ja tunsi tarvitsevansa, hän katosi oman murheellisuutensa pilven alle. Tämän pilven alla hän tunsi olevansa avuton, hauras, myötätunnon tarpeessa. Kun hän sai kuulla, että hänen hellittämätön melankoliansa oli painostavaa niille, jotka joutuivat sen todistajiksi, hän yllättyi. Hänen suustaan ja silmistään paistoi vihainen loukkaantuneisuus, […]

In the second silence all heads turn toward Martin. He speaks of satellites in orbit that are able to see everything. The street where we live, the building we work in, the socks we are wearing. A rain of asteroids. The sky thick with them. Could happen anytime. Asteroids that become meteorites as they approach […]

Kirjoitin sinä vuonna päiväkirjaa. Löysin sankarini, vaeltelevien ajatusteni homunculuksen, ja kokeilin kirjoittaa katkelmia hänestä kertovasta romaanista muistikirjaani. Riipustelin ja piirustin ja kirjasin muistiin ainakin joitakin tulemisiani ja menemisiäni ja keskustelujani ihmisten ja itseni kanssa, mutta mustavalkoinen Meadin muistikirja kaikkine silloista minääni koskeneine ajatuksineen katosi kauan ennen täyttymistään. Vasta kolme kuukautta sitten löysin sen laatikosta, jonne […]

Kaksi ensimmäistä työpäivää satoi tasaisesti. Ei ollut mitään mahdollisuutta lähteä päiväkävelylle, joten vietimme kaiken ajan olohuoneessa. Effing oli sopuisampi kuin haastattelussa, istui enimmäkseen vaiti ja kuunteli lukiessani hänelle kirjoja. Oli vaikea arvioida vaitonaisuuden luonnetta: käyttikö hän sitä koetellakseen minua jollain käsittämättömällä tavalla vai kuvastiko se vain hänen mielialaansa. Kuten niin usein sinä aikana, jonka vietin […]

Siitä lähtien, kun aloitin urani isän museossa, hän sanoi yhä uudestaan minun olevan yksi maailman ihmeistä. Mutta kun tarkastelin kasvojani käsipeilistä, en nähnyt niissä mitään ihmeellistä. Piirteeni – harmaat silmät, mustat kulmakarvat, korkeat poskipäät, kalpea iho – kuuluivat tavalliselle, yksinkertaiselle tytölle jota kukaan ei katsoisi kahdesti. En pitänyt itseäni millään lailla erikoisena, vaan tylsänä ihmisenä […]

Helene Weckerin esikoiskirja The Golem and the Djinni valikoitui luettavakseni Goodreadsin suosituksesta. Kirja on fantasiaa, mutta sen voisi hyvin sanoa kuvaavan sitä, minkälaista on elää siirtolaisena, vähemmistön edustajana ja selvästi enemmistöstä poikkeavana. Tarina tapahtuu New Yorkissa vuonna 1899. Siirtolaisia tulvivan New Yorkin kirjavaan joukkoon ilmaantuu kaksi omaa luokkaansa olevaa hahmoa. Toinen on golem,  juutalaisessa tarustossa esiintyvä saviolento, jonka […]