Varmasti se alkoi jo paljon ennen Iran saapumista musiikkiluokalle, tuo sosiaalisten suhteiden jähmettyminen läpitunkemattomiksi. Kyse tuskin oli mystisestä lasten välisestä ryhmädynamiikasta, jollaiseen kasvatustieteilijät niin mielellään viittasivat, A sanoi, ikään kuin koululla ei olisi osaa eikä arpaa siinä, millaisiksi oppilaiden välit muodostuvat, ikään kuin juuri koulu ei olisi se liian tiivis astia, jossa happi loppuu ja […]

Kun Ossi on palannut sisälle, ottaa Keijo muistiinpanovälineensä esiin. Hän kävelee paikkaan, josta ei näy huoltomiesten ovelle ja istuu kylmälle betonille. Tajuaa pian istahtaneensa lähiön ainoan taideteoksen äärelle. Ylhäältä katsottuna veistos näyttää vain abstraktilta häkkyrältä, joten sen on tottunut ohittamaan. Hän tarkistaa kännykästään, että se on virallisesti “betonirungolle muurattu keraaminen reliefi, joka edustaa Suomessa harvinaista […]

Ympärillä ilta alkaa mytistyä kohti pistettä, jossa elokuun potentiaali, pakahduttava täyteys ja lääkeyliannostusmaista kuvakieltä lietsova havaintokirjo on herahtamaisillaan yhtenä suurena pisarana aistimiin: kultainen valo, kihelmöivä linimenttimäinen lämpö, kaupunkiluonnon lauluton humina ja aavistus sakeasta, hyväilevästä pimeydestä, joka jo rapisee pihavaahteroiden öyheässä ja möyheässä lehvästössä. Varsinaiseen pimeäntuloon on kuitenkin aikaa, ja onhan siinä vielä sitä auringonpimennystäkin luvassa, […]

Prosessi johon sisältyy oikeudenkäynti, tuomioita, julkisuutta – helvetillistä julkisuutta – alkaa. Ja tuon prosessin aikana Gusten Grippe tajuaa, tuntee, oppii monia asioita. Ja alkaa vihata sitä (suurta osaa siitä), vihata myös sitä mitä oppii. Esimerkiksi lainausmerkkejä. Kuinka kaikesta, mikä oli – on – tärkeää, tuli lopulta kuitenkin sanoja ja ilmauksia, jotka saivat ympärilleen lainausmerkit. “Rikoksentekijät.” […]

Laulu oli ainoa lääke kaamosmasennukseen, elämänlanka. Joku lauloi, muisteli, improvisoi, toiset kuuntelivat, tapailivat säveltä, painoivat mieleen, treenasivat. Sitten vuoroa vaihdettiin. Kaikki lauloivat, mutta ihmisiä oli vielä vähän, ajanlaskun alussa kymmenen tai kaksikymmentä tuhatta ja sydänkeskiajallakin vain jotakin sadantuhannen pintaan. Kalevalakielen käyttöala levisi yhteisön kaikkeen toimintaan. Se oli epiikan, lyriikan, magiikan, häiden, karhunpeijaisten ja vuotuispippaloiden hallitseva […]