“Ja ehkä huomenissa”, sanoo hänen aviomiehensä samalla kun kallistaa kulhoaan lusikoidakseen keiton viimeiset pisarat, “voisimme lähteä ratsastamaan joen varteen. Kauempana lännessä näköala on mitä miellyttävin. Käsken säätämään satulaanne – panin tullessa merkille, että se oli vinossa. Luulen, että myös tammanne kaviot kaipaavat huomiota, kun olemme tehneet retkemme, ja…” Lucrezian tuijottaessa miestään tämän sanojen merkitys hajoaa […]