Talo oli palapa, perinteinen meksikolainen talo, jossa oli palmunlehväkatto. Tai oikeastaan kolme kattoa, sillä korkean, suorakaiteen muotoisen keskiosan lisäksi talon kummassakin päädyssä oli puoliympyrän muotoinen laajennus. Rakennus oli majesteetillinen kuin vanha viktoriaaninen jokilautta, ja siitä se oli saanut nimensäkin: la barca de la ilusión, aavelaiva. Sisällä oli viileää ja katto korkealla; pitkät pystypalkit olivat kovaa […]

Mehän emme syö koiriamme. Vain kiinalaiset syövät, mutta ei pidä aliarvioida, miten vaikeaa monille vanhoille kotieläimille on, että niiden lajitovereita syödään. Eräällä ohjelmaan kuuluvalla on hevonen tai useampia, ja sen ymmärrän hyvin. Olen itsekin harkinnut hevosen hankkimista. Vanhoissa ja älykkäissä hevosissa on se hyvä puoli, että niillä on helppo ratsastaa, koska niiden kanssa voi puhua. […]

Äiti, sinä et ollut mukana Sallyn ofrendassa. Emme me tarkoituksella jättäneet sinua pois. Itse asiassa me olemme viime kuukausina puhuneet sinusta hyvin lempeästi. Vuosikaudet sen jälkeen, kun Sally ja minä taas löysimme toisemme, me vatvoimme pakkomielteenomaisesti sinun hulluuttasi ja julmuuttasi. Mutta nyt viime kuukausina.. No, kun ihminen on kuolemaisillaan, on varmaan luonnollista tehdä yhteenvetoa elämästä, […]

On kummallista, miten lähellä menneisyys on, vaikka sen kuvitteleekin olevan kaukana. On kummallista, miten se voi hypätä esiin keskeltä lausetta ja iskeä kasvoihin. On kummallista, miten aaveet voivat lymyillä missä tahansa esineessä tai sanassa. Menneisyys ei ole yhtenäinen, erillinen paikka. Se koostuu lukemattomista paikoista, jotka ovat aina valmiina palaamaan nykyisyyteen. Yhdessä hetkessä on 1950-luku, seuraavassa […]