Svante istuu tietokoneen ääressä ja hieroo käsillä kasvojaan. Kirjan käsikirjoitusluonnos on ollut lukukierroksella ja nyt arvioimme tulosta. Hän kääntyy puhumaan Gretalle.
“Jotkut sanovat, että luvun 41 paikkeilla teksti on vähän raskasta. Heistä on paljon hauskempaa kun sinä ja Beata olette mukana. Voisiko siihen lisätä jotain?”
“Ai mitä?” kysyy Greta. Hän on juuri etsinyt kuvia sioista teurastamolla ja tahtoisi lisätä ne kirjan kohtaan, jossa kerrotaan miljardien eläinten viettävän lyhyen elinaikansa liukuhihnalla, koska me ihmiset olemme ottaneet oikeudeksemme teollistaa itse elämän.
“Voitaisiinko kirjoittaa jotain teistä?”
“Ei”, hän vastaa ykskantaan. “Jäljempänä tulee taas paljon henkilökohtaisia juttuja. Äidin uupumusta ja muuta sellaista mitä julkkiksilta halutaan lukea. Tämä kirja käsittelee ilmastoa ja sen kuuluukin olla ikävää. Saavat luvan kestää.”

Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä

Ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg on noussut lyhyessä ajassa lähes koko maailman tuntemaksi ilmastovaikuttajaksi. Sanon lähes, sillä lähipiiristänikin löytyi henkilö, joka ei ollut hänestä koskaan kuullutkaan. Korjasin asian ja pidin Gretasta ja ilmastoasiasta pitkän palopuheen. Syksyllä 2018 Greta Thunberg ryhtyi koululakkoon ja istui Ruotsin parlamentin edessä vaatien päättäjiltä pikaisia ja riittävän tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Parhaillaan hän on Yhdysvalloissa osallistuakseen YK:n ilmastokokoukseen, ja matkusti sinne asialleen uskollisena tietysti purjeveneellä lentämisen sijaan. Hän on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ja pitänyt vaikuttavia puheita EU-poliitikoille ja talouselämän vaikuttajille. Juuri suomeksi ilmestynyt Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä on Gretan ja hänen perheensä koskettava ja paljon ajatuksia herättävä tarina.

Kirjan tekijöinä mainitaan koko perhe, mutta minäkertojana toimii Gretan äiti Malena Ernman. Malena tunnetaan menestyneenä oopperalaulajana, joka on edustanut Ruotsia myös Euroviisuissa. Hänen puolisonsa Svante Thunberg luopui omasta näyttelijänurastaan tavattuaan Malenan ja on toiminut vaimonsa managerina ja tuottajana sen jälkeen. Perhe matkusti ympäri maailmaa Malenan konserttien perässä, kunnes 8-vuotiaana Greta alkoi oireilla. Hän lopetti syömisen kahdeksi kuukaudeksi kokonaan ja sen jälkeen pystyi syömään vain muutamaa ruoka-ainetta pieniä määriä ja hyvin hitaasti. Vanhemmat etsivät epätoivoisesti apua syömishäiriöön ja muihin eskaloituviin oireisiin, kunnes viimein saivat tytölle diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä ja muista autismikirjon häiriöistä. Sitten alkoi oireilla Gretan pikkusisko Beata, ja hänelläkin diagnoosi kertoi Aspergerista, ADHD:sta ja pakko-oireista. Myös Malena itse sai ADHD-diagnoosin aikuisiällä. Perhe ajautui yhä syvenevään kriisiin eikä kukaan heistä osannut hädän keskellä aavistaa, että jonain päivänä 15-vuotias Greta valjastaa erityislaatuisuutensa voimavaraksi ja supervoimaksi koko planeetan hyväksi.

Gretalle ilmastoherätys tapahtui, kun hän näki koulussa dokumentin ilmastokriisistä ja järkyttyi muiden lasten ja opettajan reaktioista: kuinka he voivat jatkaa normaalia elämäänsä ja puhua lomalennoistaan, kun koko planeetta on akuutissa vaarassa? Miksi kukaan ei puhu asiasta kriisitilanteena, vaikka tutkijoiden viesti on niin selvä? Aspergerin oireyhtymään kuuluu mustavalkoinen ajattelu ja tarve ottaa perinpohjaisesti selvää siitä asiasta, josta on kiinnostunut. Ja Greta kiinnostui ilmastokriisistä siinä määrin, että siitä tuli hänen elämänsä keskipiste. Hän taivutteli vanhempansa luopumaan lentämisestä ja ottamaan hänen kanssaan selvää mitä kaikkea ilmastonmuutoksesta tiedetään. He keskustelivat ilmastotutkijoiden kanssa ja keräsivät valtavasti tietoa. Samalla kasvoi Gretan ihmetys: miksi kukaan ei tee mitään vaikka kaikki tieto on – jopa koulutytön – helposti saatavilla? Greta päätti toimia ja mennä koululakkoon ilmaston puolesta. Hänen vanhempansa ensin vastustivat ajatusta, mutta nähtyään miten määrätietoinen Greta oli asiassaan, antoivat hänen toteuttaa suunnitelmansa. Pian hänen hiljaiseen protestiinsa oli liittynyt äänekäs joukko ympäri maailman. Valikoivasta mutismista kärsinyt ja vain perheelleen puhunut Greta antoi yhtäkkiä selväsanaisia haastatteluja ja piti vaikuttavia puheita suurten yleisöjen edessä. Vaikea syömishäiriö alkoi myös helpottaa ja ihmeekseen vanhemmat saivat nähdä miten Greta söi tuntemattoman kanssalakkoilijan ojentamalta ruokalautaselta. Greta oli löytänyt elämälleen merkityksen, jonka myötä oireet helpottivat.

“Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikki sovitetaan heidän tarpeisiinsa. He ovat kuin pilalle hemmoteltuja pikku­lapsia. Ja silti he haukkuvat meitä lapsia laiskoiksi ja hemmotelluiksi. Tiedän, että meiltä aspergereilta puuttuu ironian taju, koska niin lukee käsikirjassa, jonka ukot ovat kirjoittaneet minunlaisistani. En silti usko, että ironiaa voi juuri tämän paremmin kuvata.”

Greta on myös kohdannut paljon vastustusta ja saanut oman osansa tätä aikaa vaivaavasta vihapuheesta. Se ei ole sinänsä yllättävää, sillä Greta murtaa monella tapaa niitä muureja, jotka rajaavat kenen ääntä kuunnellaan ja kenellä on oikeus vaatia muita toimimaan. Päättävässä asemassa olevien on syytäkin kokea häpeän tunteita siitä, että teinityttö on paremmin kartalla asioista ja uskaltaa vaatia konkreettisia toimia, jotka tarkoittavat samalla rajoituksia erityisesti häntä arvostelevien elämään. Kukapa haluaisi luopua saavutetuista eduista? Omaa häpeää on sitten peitelty yrittämällä mitätöidä Gretan persoonaa ja sanomaa, mutta on riemullista seurata miten kaikki arvostelijat lopulta päätyvät kaivamaan kuoppaa itsensä ympäriltä. Gretalla on aina jotain nasevaa sanottavaa arvostelijoilleen. Koulukiusaamisesta kärsinyt Greta on kasvatettu ymmärtämään, että pilkka osuu aina omaan nilkkaan ja kertoo enemmän kiusaajan maailmankuvasta kuin kiusatun. Mutta onhan se surullista kuinka aikuiset ihmiset kehtaavat polkea maahan nuorta tyttöä, joka ponnistelee koko maailman hyväksi. Tämä maailma todella tarvitsee Gretan kaltaisia herättelijöitä ja esikuvia.

Sydämen asioita on sanomaltaan tärkeä ja vaikuttava kirja, ja vangitseva myös lukukokemuksena. Kirja koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa Gretan äiti Malena kuvaa perheen kamppailua lastensa auttamiseksi ja koko perheen yhteistä kamppailua planeetan auttamiseksi. Kestävyyskriisi on akuutti niin perheen sisällä kuin maailmanlaajuisesti. Ilmastoasioita käsitellään kirjassa selkeästi ja moniin usein kuultuihin argumentteihin (“Suomi/Ruotsi on niin pieni maa, ettei meidän toimilla ole väliä.” / “Pahimmat saastuttajat ovat jossain ihan muualla.” / “Pitää vain satsata uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan.”) löytyy hyvin perustellut vasta-argumentit. Ilmastoherättelyn lisäksi kirjasta saa kiinnostavaa kokemusperäistä tietoa autismikirjon häiriöistä ja uskoisin perheen tarinan toimivan monelle vastaavien kokemusten kanssa kamppailevalle erinomaisena vertaistukena.

Sydämen asioita on kirja, jonka toivoisin kaikkien lukevan. Jos ette usko minua, niin uskokaa jääkiekkoilija Kevin Lankista, joka valitsi kirjan uuden lukupiirinsä ensimmäiseksi luettavaksi kirjaksi. Hyvä #lankisenlukupiiri! Ehkä sitä kautta Gretan, Beatan, Malenan ja Svanten tärkeä viesti pääsee leviämään sellaisillekin lukijoille, jotka eivät tähän kirjaan välttämättä muuten tarttuisi. Kirjan suomenkieliseen painokseen on lisätty loppuun Gretan eri foorumeissa pitämiä puheita. Kirjan myyntitulot ohjataan Gretan ja Beatan valitsemille järjestöille.

Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä
Scener ur hjärtat (2018),
suom. Raija Rintamäki
Tammi 2019
Kirjastolaina

Sinua voisi myös kiinnostaa

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus

Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti – Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta

Juha Itkonen & Kjell Westö: 7 + 7 – Levottoman ajan kirjeitä

Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina

Morten A. Strøksnes: Merikirja

Seuraa Kirjaluotsia

#elämäkertakaikkiaan Asperger autismi Greta Thunberg ilmastonmuutos kestävyyskriisi koululakko Sydämen asioita Tammi vaikuttaminen