Being here, and making history with this movie that we should have had a long time ago, was a product of more than my own personal struggles; it was also the culmination of everything my parents had fought for. Our stories are one and the same, our destinies forever intertwined and defined by our sweat, our sacrifice and our unyielding dedication to defying the odds and achieving the impossible.

That is why I’m writing this book. This is the story I want to tell – a story about our little family of three that crossed the ocean from China to North America in the relentless pursuit of better life. A story about the obstacles that nearly tore us apart, whether it was a clash of cultures, a gap of generations or simply our own stubbornness. A story about an imperfect family that made mistakes, often hurt one another and nearly imploded on many occasions, but held on, survived and even thrived.

Most importantly, this book tells the story of an immigrant dream that is shared by the tens of millions of families who made the same journey as mine, and who continue fight every day for they happy ending.

This book is for all of us.

Simu Liu: We Were Dreamers: An Immigrant Superhero Origin Story

Helmet-haasteeseen osallistuminen johtaa välillä mielenkiintoisille poluille. Tämän vuoden haasteessa päänvaivaa minulle on aiheuttanut kohta 41: sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista. Wikipedian määritelmä supersankarille kuuluu näin: Supersankari on sarjakuvien, television, elokuvien ja tietokonepelien fiktiivisissä maailmoissa seikkaileva henkilöhahmo, jolla on yli-inhimillisiä tai jopa yliluonnollisia kykyjä. Supersankari taistelee pahuutta ja erilaisia konnia tai yli-inhimillisiä kykyjä omaavia superroistoja vastaan. Lepakkomiehet ja teräsmiehet eivät vetäneet puoleensa, ei Supermarsukaan. Nyt oli löydettävä joku trikoosankari, joka vetää puoleensa. Lopulta löysin Simu Liun, Kiinassa syntyneen kandalaisnäyttelijän, joka esitti pääroolia ensimmäisessä aasialaisvetoisessa Marvel-elokuvassa Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings (2021). Simu Liu on juuri tänä vuonna julkaissut kirjan We Were Dreamers, jossa hän kertoo oman kasvutarinansa kiinalaissiirtolaisten lapsesta supersankaritähdeksi.

Koska en ollut ennen kuullut Simu Liusta, päätin ennen kirjan lukemista katsoa hänen tähdittämänsä elokuvan. Marvel Comicsin sarjakuvahahmoon Shang-Chi perustuva supersankari- ja kungfuelokuva sai Suomessakin ensi-iltansa viime syksynä ja on ilmeisesti saanut positiivisen vastaanoton. Minulta tällainen elokuva oli mennyt kokonaan ohi, tosin en Marvel-leffoista muutenkaan niin välitä. Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings oli kuitenkin positiivinen yllätys, jonka ääressä viihdyimme koko perhe. Upean visuaalinen, kauniita fantasiaelementtejä sisältävä elokuva oli vauhdikas, hauska ja yllättävän tunteellinenkin perhesaaga kaiken toiminnan ohella. Simu Liusta välittyi sympaattinen kuva ja leffan jälkeen oli hauska kuunnella hänen elämäntarinaansa hänen itsensä lukemana äänikirjana.

Vasta 33-vuotiaan Simu Liun elämäkerta ei ole mikään tyypillinen näyttelijän elämäkerta. Urakin on vasta nousukiidossa. Pandemian aikana kirjoitettu We Were Dreamers: An Immigrant Superhero Origin Story kertoo Liun omien saavutusten sijasta enemmän niistä uhrauksista, joita hänen kiinalaiset vanhempansa tekivät saavuttaakseen perheelle paremman tulevaisuuden Kanadassa. Noita uhrauksia Liu ei ole aina osannut arvostaa, sillä vanhemmat kohdistivat häneen myös kohtuuttomia odotuksia. Kiinan kulttuurivallankumouksen kokeneille vanhemmille akateeminen koulutus ja menestys työelämässä olivat ihmisen arvon mitta ja he rankaisivat poikaa ankarasti epäonnistumisista. Vasta nyt kirjoittamansa kirjan myötä Liu on alkanut ymmärtää vanhempiensa ajattelumaailmaa. Liu ei kaunistele tai puolustele vanhempiensa tekoja, mutta lähestyy niitä empaattisesti tavoitteenaan ymmärtää ja antaa anteeksi.

Liu aloittaa kertomalla vanhempiensa ja isovanhempiensa tarinan. Lukijalle hän antaa vitsikkäästi mahdollisuuden hypätä suoraan lukuun seitsemän, jos ei historia kiinnosta, mutta vakuuttaa tarinan olevan tutustumisen arvoinen. No todellakin, kiinnostavin osa koko kirjaa! Voin toki hyvin kuvitella, että joku nuori fanityttö haluaa mieluummin kuulla miten Liu hankkiutui Abercrombie & Fitch -malliksi. Siitäkin saadaan kyllä kuulla myöhemmin. Minua kiinnosti kuitenkin kulttuurivallankumouksen aikaan maaseudulle töihin lähetetty äiti, joka Maon kuoltua ja yliopistojen taas auettua vuonna 1976 taisteli itsensä opiskelemaan. Yliopistossa hän tapasi Simun isän ja molemmat opiskelivat huippuarvosanoin insinööreiksi. Vähitellen heille heräsi unelma lähteä siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan. He toteuttivat unelmansa heti Simun syntymän jälkeen ja asettuivat lopulta Kanadaan. Simu vietti ensimmäiset neljä vuottaan isovanhempiensa kanssa Kiinassa, kunnes vanhemmat olivat ansainneet tarpeeksi voidakseen yhdistää perheen. Simu ei edes tuntenut vanhempiaan isän tullessa hakemaan häntä Kanadaan. Liu kertoo koskettavasti isovanhemmistaan ja niistä hämmennyksen tunteista, joita muutto vieraaseen maahan ja kulttuuriin ja lähes vieraaseen perheeseen aiheutti.

Kanadassa Liun elämä oli alkuun pelkkää opiskelua. Vanhemmat halusivat kaivaa pojasta esiin kaiken älykkyyden ja potentiaalin. Mitä vanhemmaksi poika kasvoi, sitä enemmän hän alkoi kapinoida vanhempien tavoitteita vastaan. Häntä kiinnosti urheilu, kaverit ja hauskanpito – normaalit nuoren pojan mielenkiinnon kohteet. Elämä kotona muuttui ainaiseksi riitelyksi. Lopulta vanhempiensa patistamana Liu opiskeli huippuyliopistossa kirjanpitäjäksi ja yritti tehdä niitä hommia, vaikka ne eivät selvästi olleet häntä varten. Puolisalaa vanhemmiltaan hän näytteli, lauloi, tanssi ja treenasi kungfulajeja ja haaveili tähteydestä. Pelkäksi haaveiluksi se ei jäänyt, sillä oli vanhemmilta jotain tärkeää opittu: määrätietoisella työllä ja peräänantamattomuudella kaikki on mahdollista. Pikkuhiljaa Liu opetteli alaa, laajensi verkostoaan, teki tinkimättömästi töitä (vaikka sitten teräsmiehenä lasten synttärijuhlissa) ja vähitellen rooleja alkoi tulla. Ja sitten lopulta se kaiken muuttava puhelu: päärooli Marvel-tähtenä. Liu kertoo videopuhelusta, jonka soitti vanhemmilleen kertoakseen saamastaan roolista. Viimein he voisivat olla hänestä ylpeitä ja nykyään he ovatkin hänen suurimpia fanejaan.

Tämä on taas yksi sellainen äänikirja, joka pääsee oikeuksiinsa kirjoittajan itsensä lukemana. Näyttelijänä Liu tietysti osaa käyttää ääntään, mutta parasta on se aito tunne, joka välittyy hänen äänestään. On mahdotonta itsekin olla liikuttumatta, kun nuori mies muistelee isovanhempiaan itku kurkussa. Välillä tuntuu siltä kuin Liu juttelisi kuin parhaalle kaverilleen ja hän jopa puhkeaa laulamaan kertoessaan opiskeluaikojen esiintymiskokemuksistaan. Hän kertoo tarinaansa vuoroin humorististen ja vuoroin koskettavien tilanteiden kautta ja osoittaa kunnioitettavaa vilpittömyyttä kertoessaan omista hölmöilyistään ja vaikeasta suhteestaan vanhempiinsa. Hiukan Liu myös haastaa länsimaisia ihmisiä Eurooppa-keskeisyydestä ja median puolueellisuudesta ja kehottaa tarkistamaan omia ennakkoluuloja aasialaistaustaisia kohtaan. Senkin hän tekee luennoinnin sijaan energisen jutustelevaan tyyliinsä, kuten alla olevasta lainauksesta käy ilmi. Simu Liu on inspiroiva supersankari niin valkokankaalla kuin omassa elämässään!

Look, I’m not here to lecture you about Eurocentricity or media bias; I just want to put forth the idea that maybe China has been the punching bag of the West for a very, very long time, and that nothing is gained from the continued demonization of its people… of my people. If you can accept that a single country can give birth to both a Donald Trump and a Donald Glover, a Steve Carell and a Stone Cold Steve Austin, you shouldn’t have any difficulty accepting that the 1.3 billion people who call China home are just as varied in their ideologies and philosophies. There are the party officials, the pure-of-heart idealists, the Crazy Rich Asians, the activists, the social media influencers (smash that subscribe button!), the internet trolls and every conceivable thing in between–but perhaps most of all, there are the families like my parents, who simply did their best to stay out of trouble and survive from one day to the next.

Helmet-lukuhaaste 2022:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 41 – Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista.

Simu Liu:
We Were Dreamers: An Immigrant Superhero Origin Story
HarperAudio 2022
Äänikirjan lukija: Simu Liu

Sinua voisi myös kiinnostaa

Jean Kwok: Searching for Sylvie Lee

Celeste Ng: Little Fires Everywhere

Rowan Hisayo Buchanan: Harmless Like You

Madeleine Thien: Do Not Say We Have Nothing

Jean Kwok: Käännöksiä

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja elämäkerta englanninkielinen helmet2022 helmethaaste Kiina Näyttelijä Shang-Chi siirtolaisuus Simu Liu supersankari