menu Menu
Sarah Moss: Summerwater
Iso-Britannia, Moss Sarah, Picador, Ulkomainen kaunokirjallisuus 09/11/2020 0 kommenttia
Anita Brookner: Hotel du Lac Edellinen Yaa Gyasi: Maa ja taivas Seuraava

Dawn. There’s no sunrise, no birdsong.

Light seeps over the water, through the branches. The sky is lying on the loch, filling the trees, heavy in the spaces between the pine needles, settling between blades of grass and mottling the pebbles on the beach. Although there’s no distance between cloud and land, nowhere for rain to fall, it is raining; the sounds of water on leaves and bark, on roofs and stones, windows and cars, become as constant as the sounds of blood and air in your own body.

You would notice soon enough, if it stopped.

Sarah Moss: Summerwater

Joyce Carol Oatesin 30-tuntisen äänikirjarupeaman (Night. Sleep. Death. The Stars.) jälkeen teki mieli kuunnella jotain hieman nopeammin sulateltavaa. Ihan sattumalta vastaan tuli Sarah Mossin uusi romaani Summerwater. Mossin edellinen romaani Ghost Wall oli vuonna 2019 Women’s Prizen pitkällä listalla ja päätyi sieltä myös omalle lukulistalleni. Missasin kuitenkin kirjastovarauksen kesällä ja kirja jäi nolosti hakematta. Nyt varasin sen uudelleen ja lisäksi toisen Mossin romaanin Night waking. Arvaat siis jo varmaan, että pidin kovasti Summerwaterista. Tämä kirja olisi sopinut hyvin kesälomalukemiseksi, sillä siinä seurataan päivän verran lomalaisia mökkikylässä skotlantilaisen järven rannalla. Lomalla on kärsitty jatkuvasta sateesta ja erään seurueen äänekkäästä juhlinnasta. Toisiaan ikkunasta kyräilevät mökkinaapurit alkavat olla hermoromahduksen partaalla.

Kirjassa eletään Brexitin jälkeistä aikaa, ennen pandemiaa. Taloudellisessa ahdingossa moni on vaihtanut ulkomaanloman mökkeilyyn. Uusille mökkeilijöille sen ihanuus ei aivan aukea, varsinkin kun koko ajan sataa. Moni miettii mitä lomaa se sellainen on, että kokataan ja siivotaan ja yritetään viihdyttää lapsia, eli ihan samaa kuin kotona mutta alkeellisemmissa oloissa. Netti- ja mobiiliyhteys pätkii eikä sateen vuoksi ole mitään tekemistä. Kuulostaako ihan suomalaiselta mökkilomalta? Romaanissa myös mainitaan, että mökit oli suunniteltu näyttämään pohjoismaalaishenkisiltä. Lomalaisten ainoa huvi on kytätä muita mökkiläisiä. Vanhemmat mökkiläiset taas kaipaavat menneitä hyviä aikoja, jolloin tehtiin yhdessä asioita eikä nysvätty vain omissa oloissa.

Romaanin kiehtova nimi viittaa William Watsonin runoon The Ballad of Semerwater, jonka nimen yksi tämän romaanin henkilöistä kuuli aina väärin ollessaan lapsi. Runo kertoo järveen hukkuneesta kaupungista. Tuntuu, että jokainen skotlantilainen loch pitää sisällään jotain mystisiä tai pahaenteisiä voimia. Tietysti nimi Summerwater viittaa tässä myös jatkuvaan sateeseen, joka lomalaisten mielestä ei enää muistuta tavallista kesäsadetta, vaan jotain trooppisempaa ja uhkaavampaa. Kirjan tunnelma onkin painostava. On selvää, että jotain pahaa on tapahtumassa, mutta mitä, kenelle ja milloin. Yksi henkilöistä kärsii sydänvaivoista, toinen ajelee holtittomasti autolla, kolmas kärsii muistiongelmista, neljäs uhmaa voimiaan kanoottiretkellä ja niin edelleen. Jokaisella on oma salaisuus haudottavanaan ja metsässäkin hiippailee joku epäilyttävä mies. Lapsetkaan eivät voi hyvin. Yksi teini haluaisi vain kuolla ja toinen heittää kivellä toista tyttöä, jolla on hänen mielestään vääränlainen nimi. Sateisen ja harmaan päivän taittuessa pimeydestä raskaaseen iltaan, jännitteet purkautuvat karmivalla tavalla.

Summerwater on aivan tavattoman hieno yhdenpäivänromaani. Samoin kuin yhteen vesipisaraan tiivistyy kokonainen maailma, tämä tiivis romaani sisältää ehtymättömän määrän elämää. Kuin taitava maalari, Moss piirtää muutamalla tarkalla vedolla tunnistettavia hahmoja kaikkine inhimillisine haurauksineen. Lyhyiden lukujen välissä myös ympäröivä luonto herää eloon tunnelmallisissa katkelmissa. Tunnelma vaihtelee muutenkin näkökulmien siirtyessä henkilöstä toiseen. Välillä nauroin ääneen, esimerkiksi kun pikkulapsiperheen äiti saa tunnin omaa aikaa eikä keksi muuta tekemistä kuin hinkata puhtaaksi hanan taustat. Huvittava on myös nuoren feministinaisen ajatuksen juoksu, kun hän yrittää mukautua puolisonsa ajatukseen yhtäaikaisen orgasmin tärkeydestä. Hän yrittää nopeuttaa touhua fantasioimalla (koska oikeasti haluaisi vain käpertyä sohvalle lukemaan), mutta ajatukset kääntyvät väkisin epäseksikkäisiin asioihin kuten kansanmurhiin. Koskettavia kohtia kirjasta löytyy myös monia. Minulle jäi erityisesti mieleen Mary, jonka etenevä muistisairaus tulee ilmi kun hän etsii sanaa sille vihreälle lehdelle, jota on yleensä tarjonnut perunoiden kanssa. Kun Mary lähtee hakemaan sitä terassin ruukusta, hänen miehensä muistuttaa, ettei minttua ole kasvatettu siellä vuosiin. Muistisairaan läheiset varmasti tunnistavat tällaiset tilanteet. Moss kirjoittaa siitäkin upeasti, kuin myös lapsen ja teinin näkökulmasta. Summerwater on Mossin seitsemäs romaani. Harmi, ettei häneltä ole suomennettu vielä mitään.

Sarah Moss:
Summerwater
Picador 2020
Äänikirjan lukija: Morven Christie
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja kesäloma pienoisromaani Sarah Moss Skotlanti Summerwater yhdenpäivänromaani


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up