menu Menu
S. J. Bennett: Windsorin solmu
Bennett S. J., Iso-Britannia, Käännöskirjallisuus, WSOY 07/08/2021 0 kommenttia
Iris Murdoch: The Sea, The Sea Edellinen Muriel Spark: Curriculum Vitae: A Volume of Autobiography Seuraava

”Autoitko sinä häntä usein?” Rozie kysyi, kun kun he istuutuivat molemmin puolin baaripöytää ja Aileen sytytti kynttilän ja kaatoi heille molemmille lisää viiniä.

”Pari kertaa. Luojan kiitos mysteerejä ei osu joka päivälle. Mutta Mary – minun edeltäjäni edeltäjä seitsemänkymmentäluvulla – voisi kertoa kymmenen hiuksia nostattavaa tarinaa kadonneista suurlähettiläistä ja varastetuista jalokivistä ja luoja ties mistä. He kaksi muodostivat varsinaisen työparin. Kuningattarella on varmasti häntä hyvin ikävä. Täytyy tuntua kummalliselta, että oli viisikymppinen neljäkymmentä vuotta sitten.”

Rozie kohautti harteitaan. Hänen viisikymppisiinsä oli aikaa vielä kaksikymmentä vuotta. Hän ei oikeastaan edes pystynyt kuvittelemaan niitä, saati sitten vuosia siitä eteenpäin. ”Mutta jos hän on ratkonut niin paljon rikoksia, kuinka ihmeessä kukaan ei puhu siitä? Tarkoitan, että edes palatsissa. Ei sanaakaan.”

Aileenin kasvot syttyivät. ”Hyvä kysymys! Tästä ilahduin. Se johtuu hänen tyylistään. Ja tästä pidän kaikkein eniten. Hän panee sinut juoksemaan kuin hullu, tarkistamaan yksityiskohtia, valehtelemaan kirkkain silmin silloin kun on pakko, ja sitten, kun päästään suureen finaaliin… Mitään ei koskaan tapahtunutkaan.”

”Mitä tarkoitat?”

”Tulet kyllä huomaamaan. Ja sinun on otettava siitä hetkestä kaikki irti.”

S. J. Bennett: Windsorin solmu

Kuningatar Elisabet II ratkomassa murhia? Päätön ajatus, mutta dekkareiden maailmassa päättömät ajatukset voivat olla juuri niitä nerokkaimpia. S. J. Bennettin dekkarisarjan Hänen majesteettinsa tutkimuksia avausosa Windsorin solmu on cozy crime -genreä parhaimmillaan: sopivan mutkikas juoni, yllättävät henkilöt rikosta ratkomassa ja lämpöä ja huumoria raakojen rikosten vastapainoksi! Windsorin linnan illanvieton jälkeen yksi illallisseurueen jäsen, nuori venäläismies, löytyy huoneestaan kuolleena, kaiken lisäksi alasti ja kravattiin kuristuneena. Asian arkaluonteisuuden vuoksi tutkimukset yritetään hoitaa vaivaamatta hänen majesteettiaan, mutta eihän kuningatar voi olla tekemättä muutamia omia tiedustelujaan. Varsinkin kun selviää, että kyseessä oli murha ja epäily alkaa kohdistua joko Putiniin tai hänen omaan henkilökuntaansa.

Kuningatarta kohdellaan kuin puolihöperöä vanhusta ja tätä asetelmaa hän osaa käyttää salakavalasti hyväkseen. Antaa poliisin ja salaisen palvelun tehdä tutkimuksiaan, Elisabet on aina askeleen edellä ja syöttää vaivihkaa vihjeitä tutkinnasta vastaaville tahoille. Hän ei nimittäin missään nimessä aio ottaa kunniaa saavutuksistaan. Kuningatar tarvitsee kuitenkin avustajan salaiseen operaatioonsa ja siihen tehtävään pääsee hänen uusi apulaisyksityissihteerinsä Rozie. Ottaessaan työn vastaan Rozie ei varmasti osannut odottaa, että tulee avustamaan kuningatarta salaisessa murhatutkimuksessa. Edeltäjiltään hän saa kuitenkin tietää, että kerta ei ole ensimmäinen. Etsivän hommat taitavat olla kuningattaren salainen harrastus.

Koska dekkari sijoittuu vuoteen 2016 (ja on kirjoitettu 2020), prinssi Philip on vielä vahvasti mukana menossa. Bennett kuvaa Elisabetin ja Philipin yhteiseloa lämmöllä, heidän välillään on hellää piikittelyä ja pilkettä. Tästä tuli vähän haikeakin olo lukiessa, kun tuoreessa muistissa on Philipin komea lähtö rakkaan Land Roverin lavalla ja kuningattaren surullinen olemus mustassa maskissaan kirkon penkissä, jossa vallitsevan tilanteen vuoksi pidettiin kolkolta tuntuvia turvavälejä. Romaanissa Philip on ikävuosistaan huolimatta vielä kovassa vauhdissa, aina jossain omissa menoissaan, joista muistaa kuitenkin tuoda ”Lilibetilleen” toffeetuliaisia. Liikuttavaa!

Windsorin solmu on omassa cozy-genressään viihdyttävä, hauska ja kekseliäs dekkari, mutta myös nopeasti pureskeltu ja unohdettu. Kirjan lukemisesta on muutama viikko enkä enää muista murhajuonesta juuri mitään. No, ehkä se ei edes ollut tässä kirjassa oleellista. Ihmeen uskottavan dekkarikuningattaren Bennett on luonut Elisabetista ja nigerialaistaustainen Rozie on kiinnostava apulainen. Kirja käsittelee myös päivän poliittisia kuumia perunoita yllättävän rohkeasti. Seuraava osa A Three Dog Problem ilmestyy englanniksi loppusyksystä, toivottavasti pian myös suomeksi. Saa nähdä saadaanko siinä rikostutkinnan ohella kurkistus myös kuninkaallisen perheen kiristyneisiin väleihin. Tämän avausosan on muuten suomentanut brittihovin asiantuntija Kaisa Haatanen, joka on kirjoittanut Monarkian muruset -kirjan yhdessä Sanna-Mari Hovin kanssa.

S. J. Bennett:
Windsorin solmu (Hänen majesteettinsa tutkimuksia #1)
The Windsor Knot (2020),
suom. Kaisa Haatanen
WSOY 2021
Ennakkokappale

Muissa blogeissa:
Kirjakaapin kummitus

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

brittihovi cozy crime dekkari Elisabet II Hänen majesteettinsa tutkimuksia murhamysteeri S. J. Bennett Windsorin solmu


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up