Eräänä päivänä toukokuun alussa kun Ingrid tuli töistä kotiin ja Jan istui keittiössä ja sanoi haluavansa kertoa jotain, Ingridistä tuntui kuin hän olisi jo kokenut sen ja joutui nyt käymään kaiken läpi toisen, kolmannen tai ehkä jopa neljännen kerran. Samalta hänestä oli tuntunut silloin seitsemänvuotiaana, kun isoäiti oli seissyt hänen huoneensa oviaukossa ja sanonut, että oli tapahtunut jotain erittäin ikävää, samoin silloin kun Jonas oli jouduttu ottamaan ulos hätäkeisarileikkauksella ja häntä oli kiidätetty hurjaa vauhtia sairaalan käytävillä: aivan kuin kyseessä olisi ollut uusinta – jokin oli tapahtunut kerran joskus alussa ja sen jälkeen toistunut ja toistunut.

Tässäkö me nyt olemme. Tämäkö nyt tapahtuu, Ingrid ajatteli ja huomasi, miten kulunut vuosi alkoi hahmottua tarkemmin, miten erilaiset pienet tapahtumat jotka hän oli sivuuttanut olivat kuitenkin jääneet jonnekin aivojen poimuihin ja pelmahtivat nyt esiin.

– Sinä olet tavannut jonkun, hän sanoi.

Nina Lykke: Ei, ei ja vielä kerran ei

Norjalaiskirjailija Nina Lykken romaani Ei, ei ja vielä kerran ei kolahti ennakkokappaleena postiluukusta juuri sopivasti Helsinki Litin alla. Lykke on siis tulossa tällä viikolla Helsinki Litiin, jossa hän keskustelee Saara Turusen kanssa. Varmasti briljantti keskustelu tulossa! Hieman harmitti, kun irlantilaiskirjailija Sally Rooney joutui perumaan tulonsa, mutta hänen paikallaan esiintyvä Lykke on aivan yhtä kiinnostava. Molempien kirjat kun sattuvat vielä käsittelemään samanlaisia teemoja ja molemmissa on keskiössä naimisissa olevan miehen ja nuoremman naisen välinen salasuhde. Juttuni Rooneyn kirjasta löydät täältä: Keskusteluja ystävien kesken.

Osloon sijoittuva Ei, ei ja vielä kerran ei on vetävä kuvaus keski-iän kriisistä ja kolmiodraamasta, jossa jokaisen odotukset ja toiveet elämästä menevät pahasti ristiin. Ingrid ja Jan ovat olleet naimisissa jo 25 vuotta. He asuvat hulppeassa omakotitalossa, jossa heidän kaksi täysi-ikäistä poikaansa odottavat hotellitasoista palvelua. Ingrid on totaalisen kyllästynyt passaamaan miesväkeä ja työ opettajana on myös menettänyt aiempaa hohdettaan. Kaiken merkityksellisyys on kadoksissa ja avioliitto on lipunut puhumattomuuden ja viikottaisen pakkoseksin kurimukseen. Silti Ingridille tulee pienoisena yllätyksenä, että aviomies haikailee nuoremman naisen perään. Jan saa ylennyksen ministeriön osastonjohtajaksi ja uusi arvovalta tekee ihmeitä myös itsetunnolle. Viisitoista vuotta nuorempi työkaveri Hanne muistuttaa Jania nuoruuden kiihkosta ja vapauden tunteesta. Suhde vain tapahtuu ennen kuin Jan ehtii vetää jarrua.

Hanne on 35-vuotias sinkku ja kadehtii ympärillä pariutuvia ja pesää rakentavia ystäviään, vaikka ei sitä ääneen myöntäisikään. Sulhasehdokkaita on kyllä riittänyt hänelläkin, mutta Hannen kriteerit ovat korkeat ja mies toisensa perään on saanut lähteä usein aivan mitättömistä pikkujutuista johtuen: pihtipolvet, taipumus toistaa jotain sanoja, ärsyttävä kävelytapa. Yksi kimeä-ääninen ex-heila tulee yllättäen vastaan ja puhuukin nyt normiäänellä. Mikä pettymys! Asuntojakin Hanne on vaihdellut kuin asusteita. Kun uutuudenhohto häviää, on aika nostaa kytkintä. Salasuhde naimisissa olevan esimiehen kanssa ei ehkä ole järkevin liike, mutta jännittävää se ainakin on, alkuun. Janille askel perhe-elämästä takaisin karusti kalustetun yksiön patjalle on vapauttavaa, mutta Hannen silmissä siintää etuoikeutettu elämä omakotitalossa: oma mies, lapsia, illallisia ystävien kanssa, koko paketti!

Ingridin, Janin ja Hannen näkökulmista kerrottu kolmiodraama etenee koukuttavalla sykkeellä. Toissakesäinen Oslon matka muistui mieleen, kun bongasin joitain tuttuja katuja ja paikkoja. Jan ja Hanne kuhertelevat kuvassa olevan Akershusin linnoituksen muurien suojissa. Meillä oli siellä vähän toisenlaista draamaa, kun poika onnistui kiukunpuuskassaan saamaan vaarinsa hampaan katki. Kirjan Ingrid valjastaa kiukkunsa vähän luovemmalla tavalla. Jos tästä kolmiodraamasta pitäisi valita joku voittaja, sanoisin että se on juuri Ingrid. Vaikka hänen mielenterveytensä on eniten koetuksella, hän on myös se, joka onnistuu tekemään rohkeimman irtioton ja pyyhkimään vanhat tomut jaloistaan. Pitäkää tunkkinne!

Ei, ei ja vielä kerran ei on pureva satiiri keski-ikäisten epäonnisesta onnentavoittelusta. Mutkikkaita ihmissuhteita kuvatessaan Lykke onnistuu osumaan moniin tunnistettaviin kipukohtiin. Miten vaikea onkaan olla tyytyväinen juuri tähän hetkeen ja miten helppo pitää asioita itsestäänselvyyksinä. Parisuhteet vaativat työtä eikä ruoho ole sen vihreämpää naapurin puolella, kun alkuhuuman ruusuntuoksu alkaa hälvetä. Erityisen hienoa kirjassa on se, että kolmiodraaman jokaisen osapuolen nahkoihin on helppo sujahtaa ja jokaista heistä on helppo ymmärtää. Ajatuksia herättävä ja viihdyttävä romaani siis kyseessä!

Nina Lykke: Ei, ei ja vielä kerran ei
Nei og atter nei (2016),
suom. Sanna Manninen
Gummerus 2019
Ennakkokappale

Sinua voisi myös kiinnostaa

Vigdis Hjorth: Perintötekijät

Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken

Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät

Linn Ullmann: Ennen unta

Liane Moriarty: Hyvä aviomies

Seuraa Kirjaluotsia

#helsinkilit2019 ihmissuhteet kolmiodraama Nina Lykke Norja perhe