menu Menu
Nadeem Aslam: The Golden Legend
Aslam Nadeem, Faber & Faber, Iso-Britannia, Pakistan, Ulkomainen kaunokirjallisuus 02/07/2017 12 kommenttia
Satu Taskinen: Lapset Edellinen Mattias Edvardsson: Melkein tosi tarina Seuraava

She turned and walked back into the house, shedding her shoes as she crossed the grass, wishing there were dewdrops against the soles of her feet, thinking of Massud who had loved that sensation. She went into the staircase and emerged onto the roof, feeling surrounded by her river and her city, her land. This was where Lily and Nargis were, where Grace and Massud were – she thought of them as presences. One day this would be the city of her children.

She had told them she would never leave.

Luminous, exquisite, radiant, astonishing. Näitä sanoja tulvii mieleeni, kun vastahakoisesti suljen Nadeem Aslamin uuden romaanin The Golden Legend. En löydä suomeksi riittäviä ylisanoja, erinomainen, valovoimainen, loistelias olisivat kai lähimpänä. Aslam kuvaa nykypäivän Pakistania, jossa kipu ja kauneus, tuho ja toivo, kietoutuvat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Aslam ottaa käsittelyyn idän ja lännen, kristittyjen ja muslimien sekä muslimien ja hindujen väliset konfliktit, terrorismin ja ääri-islamilaisuuden, ja kutoo näistä kammottavista lähtökohdista ihmeen kauniin ja inhimillisyyttä ja toivoa täynnä olevan tarinan. Tämä on tärkeä kirja ja samalla yhtä lukemisen juhlaa ja minulla on niin paljon sanottavaa tästä upeasta romaanista. Kiitos sinulle, joka jaksat lukea loppuun asti.

Massud ja Nargis ovat aviopari sekä arkkitehtikollegoita, jotka ovat suunnitelleet toinen toistaan upeampia rakennuksia fiktiiviseen Zamanan kaupunkiin Pakistanissa. Romaani alkaa tilanteesta, jossa heidän suunnittelemaansa uuteen kirjastoon ollaan siirtämässä islamilaisia teoksia vanhasta kirjastosta. Kirjat on päätetty siirtää varovasti käsin, etteivät Allahin ja Muhammedin nimiä sisältävät teokset pääse kosketuksiin minkään epäpuhtaan kanssa. Massud ja Nargis osallistuvat koululaisten avulla muodostettuun ihmisketjuun, kun syntyy ampumavälikohtaus, jossa Massud ja pari muuta sivullista saavat surmansa.

CIA:n kanssa suhmuroiva Pakistanin hallinto haluaa, että välikohtauksessa surmattujen omaiset allekirjoittavat lausunnon, jossa he antavat anteeksi amerikkalaiselle ampujalle, jotta tämä voidaan palauttaa kotimaahansa. Nargis ei saa surra miestään rauhassa, sillä hallinnon alaisen tiedustelupalvelun sotilas painostaa häntä allekirjoittamaan anteeksiannon uhkailemalla, pelottelemalla ja myös turvautumalla suoraan väkivaltaan. Paikallisen moskeijan uskonmies taas painostaa Nargisia näyttämään, että hän kumartaa Mekkaan, Ei Washingtoniin päin. Lopulta tiedustelun mies saa selville salaisuuden, jolla voi kiristää Nargisia: Nargis oli ennen kristitty nimeltä Margaret, mutta päätti tekeytyä muslimiksi pärjätäkseen paremmin kristittyjä syrjivässä yhteiskunnassa. Hän ei saanut kerrottua salaisuuttaan koskaan miehelleen ja nyt on jo liian myöhäistä.

Kristittyjen asema Pakistanissa on todella tukala. Kristittyjä juuri ja juuri siedetään, kunhan he pysyttelevät heille määrätyillä alueilla ja asemassa. Heitä pidetään likaisina ja sivistymättöminä ja soveliaina korkeintaan palvelemaan muslimeja. Nargis ja Massud ovat vuosia tarjonneet töitä naapurissa asuvalle kristitylle pariskunnalle ja huolehtineet heidän tyttärensä Helenin koulutuksesta. Perheen äiti Grace on murhattu joitakin vuosia sitten ja isä Lily on löytänyt salaa uuden rakkauden läheisen moskeijan johtajan tyttärestä. Naisen ääri-islamistinen mies on kuollut amerikkalaisten lennokki-iskussa, jossa myös naisen poika haavoittui ja menetti jalkansa. Suhde kristityn ja muslimin välillä on tietysti vastoin muslimien lakeja ja Lily joutuu pakenemaan henkensä edestä kun heidän salainen suhteensa paljastetaan minareetista kuuluttamalla. Paljastus aiheuttaa myös katastrofaalisen tilanteen alueen kristitylle yhteisölle, kun agitoitu muslimijoukko sytyttää kristittyjen kodit palamaan. Kaaoksessa myös Nargis ja Helen joutuvat pakenemaan, sillä myös Helen on etsintäkuulutettu jumalanpilkasta. Pakistanissa vallalla oleva laki jumalanpilkasta on monella tapaa Aslamin tarinan ytimessä. Lakia on helppo väärinkäyttää, sillä kuka tahansa voi marssia poliisin luo ja väittää kuulleensa naapurinsa sanoneen jotain halventavaa Allahista tai Muhammedista ja sitten muuttaa vangitun tai tapetun naapurin tyhjään kotiin.

Kristittyjen ja muslimien välisen kahnauksen lisäksi Aslam käsittelee muslimien ja hindujen välistä konfliktia, erityisesti Pakistanin ja Intian välistä loputtomalta tuntuvaa rajakiistaa Kashmirin alueella. (Kashmirin konfliktia käsitellään myös Kiran Desain hienossa romaanissa Menetyksen perintö.) Kashmirissa syntynyt Imran on saapunut Pakistaniin oltuaan kapinallisten koulutusleirillä. Imran on menettänyt koko perheensä intialaisten brutaalin terrorin käsissä, mutta hänestä ei sittenkään ole jatkamaan väkivallan ketjua. Hän pakoilee kapinalliskollegoitaan ja ystävystyy Nargisin ja Helenin kanssa luovutettuaan verta kuolemaa tekevälle Massudille. Imran ja Helen tietysti rakastuvat, joten meillä on käsissämme jälleen yksi kielletty rakkaus muslimin ja kristityn välillä.

Nargis, Helen ja Imran piiloutuvat omaan paratiisiinsa, hylätylle saarelle, jolle Nargis ja Massud ovat suunnitelleet moskeijan, jonka ylevä tarkoitus oli yhdistää kaikki islamilaisuuden suuntaukset saman katon alle, myöhemmin myös muiden uskontojen kirkot. Tällainen idealistinen yritys oli tietysti tuhoon tuomittu ja koko saari suljettiin terroristihyökkäyksen jälkeen. Nyt Nargis, Helen ja Imran hakevat väliaikaista turvaa tästä symbolisesta turvasatamasta, jonka villiintynyt luonto eristää heidät hetkeksi maailman rumuudelta. Erityisesti tässä kohtaa Aslam kuvaa henkeäsalpaavan kaunista luontoa ja kahden nuoren välillä puhkeavaa rakkautta tavalla, joka puhaltaa raikkaan henkäyksen väkivaltaisen tarinan keskelle.

The Golden Legend etenee hengästyttävällä tahdilla vaarasta toiseen. Koko ajan ollaan veitsenterällä ja vaikuttavammaksi lukemisen tekee sen tajuaminen, että joillekin tämä on todellisuutta – tänä päivänä. Erään itsemurhapommituksen jälkeen joku harmittelee, että piti tämänkin tapahtua, juuri kun olisi saatu yksi kuukausi ilman itsemurhapommittajaa pitkään aikaan. Miehet ovat tottuneet julkisilla paikoilla paljastamaan yläruumiinsa todistaakseen etteivät kanna pommivyötä.

Nadeem Aslam syntyi Pakistanissa ja muutti Iso-Britanniaan teini-iässä. Vaikka hän kuvaa Pakistanin tilannetta kaunistelematta sen uskonnollista ja poliittista ääriajattelua ja sen väkivaltaisia ilmentymiä, hänen tekstiinsä ilmestyy välillä maagisen realismin elementtejä, jotka tihkuvat kauneutta ja symboliikkaa. Lily löytää hetkellisen pakopaikan erikoisesta lasikukkamuseosta ja kohdattuaan loppunsa vaeltelee kaikennäkevänä aaveena Zamanan katuja pitkin. Ja sitten on kirja, Massudin isän aikoinaan kirjoittama, jossa juhlitaan ihmisten kykyä elää sovussa toistensa kanssa erimielisyyksistä huolimatta, siirtää ajatuksia ja ideoita kulttuurista toiseen, idän ja lännen välillä. Tämä kirja päätyy Massudin käteen juuri kun luoti osuu häneen, myöhemmin tiedustelupalvelun mies silpoo kirjan, ja Nargis, Helen ja Imran korjaavat kirjaa ompelemalla sitä ehjäksi kultalangalla. Voiko idän ja lännen välisen kuilun enää kuroa umpeen? Sitä kysymystä jään pohtimaan luettuani tämän vavisuttavan hienon kirjan.

Aslam on kirjoittanut viisi romaania, joista olen nyt lukenut kolme. Sokean miehen puutarha (Like 2014) sijoittuu Pakistanin ja Afganistanin rajalle ja Maps for Lost Lovers (2004) kertoo pakistanilaisyhteisöstä englantilaisessa kaupungissa. Näille molemmille kirjoille annan myös vahvan suositukseni. Aslamiin verrattavia loistavia kirjailijoita, jotka kirjoittavat idän ja lännen välisistä konflikteista ovat esimerkiksi Khaled Hosseini, Khamila Shamsie ja Nadia Hashimi.

Nadeem Aslam: The Golden Legend
Faber & Faber 2017
Kirjastolaina

Nadeem Aslam Pakistan The Golden Legend


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Kirjasta tulee mieleen ‘Minä olen Malala’ niminen kirja, joka kertoo nuoresta naisesta, joka puhuu tyttöjen koulutuksen puolesta tuolla alueella. Tämä kirja kuulostaa todella kiinnostavalta. Harmillista, että ihmisiä halutaan hallita (ja jakaa ryhmiin) jonkin ominaisuuden varjolla, kuten uskonnon.

    1. Malalan kirja on varmasti myös kiinnostava. Toivottavasti tämä Aslamin romaani suomennetaan joskus. Ansaitsisi tulla laajemmin luetuksi.

  2. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja tosiaan myös hengästyttävältä, aineksia tuntuu olevan useammankin romaanin tarpeiksi. Syystä tai toisesta tykkään lukea tällaisista aihepiireistä kertovia tietokirjoja, mutta romaaneihin en tule tarttuneeksi. Varmaan olisi syytä välillä kokeilla, miten taipuu fiktioon.

    1. Toivottavasti suomennetaan. Aslamilta on suomennettu myös toinen Afganistaniin sijoittuva romaani nimeltä Elävältä haudatut, jota en ole vielä lukenut.

  3. Kiitos hyvästä vihjeestä! Luen ainakin tuon Asalamin suomennetun kirjan sillä Pakistanin(kin) tilanne kiinnostaa. Luin juuri intialaisen Arundhati Royn Joutavuuksien jumala -kirjan, jossa sinällään ei käsitelty Intian ja Pakistanin rajariitoja, mutta Roynon nimenomaan Kashmir-aktivisti.

    1. Aslamilta on tosiaan suomennettu kaksi teosta, Sokean miehen puutarha ja Elävältä haudatut. Molemmat käsittelevät enemmän Afganistania.

      Royn Joutavuuksien jumala on hieno. Odotan innolla syksyllä ilmestyvää suomennosta hänen uudesta romaanistaan. Pitkään sitä on saanut odottaakin. Royn ensimmäisen ja toisen romaanin välillä vierähti melkein 20 vuotta!

  4. Mielenkiintoista. Tunnen yhden kristityn pakistanilaisperheen Suomessa ja olemme keskustelleet heidän lähtöönsä vaikuttaneista tekijöistä.
    Kuvaat kirjaa kiinnostavasti. Kiinnitin huomiota kirjojen siirtämiseen uuteen kirjastoon. Rigaan rakennettiin uusi kirjasto (olen kirjoittanut siitä blogijutun) ja sinne kirjat siirrettiin kädestä käteen ihmisketjua pitkin. Vahvaa symboliikkaan Baltiassa!
    Ainoa, mikä tässä kirjassa huolettaa, on maaginen realismi, joka ei nyt ollenkaan ole minun juttuni!

    1. Muistankin lukeneeni Hesarista jutun pakistanilaisista kristityistä Suomessa. Ymmärsin, että täälläkin joutuvat helposti muslimiyhteisön silmätikuiksi.

      Ei kannata huolestua tuosta maagisesta realismista, se ei ole tässä niin vahvassa roolissa ja on tosi tyylikkäästi toteutettu.

  5. Kuulostaapa vaikuttavalta kirjalta. Jotenkin kaipaisin taas jotain vähän “vahvempaa” luettavaa kaiken kevyen keskellä, mutta en ole varma kannattaako kesäloman alkua väsyneenä odotellessa aloittaa ihan noin raskaasta tarinasta. Ehkä sitten loman loppupuolella.

keyboard_arrow_up