menu Menu
Mooses Mentula: Toiset meistä
Kotimainen kaunokirjallisuus, Mentula Mooses, Suomi, WSOY 24/05/2020 0 kommenttia
Thomas Taylor: Malamanteri Edellinen Heikki Kännö: Runoilija Seuraava

Keittokomerosta kuului aplodeja. Bukowski käveli käsiään yhteen hakaten nurkan takaa ja istahti sohvan eteen, lattialle risti-istuntaan.

– Suvantovaiheitakin tarvitaan, hyvä. Nyt olisi kuitenkin syytä harkita seuraavaa siirtoa. Olet piehtaroinut yksin sen verran pitkään, että pitää saada äksöniä.

– Muistaakseni ajoin sinut ulos kämpästä, Tino sanoi.

– Niin taisit tehdä, mutta ymmärrän sinun toimineen vastoin parempaa tietämystä ja annan tekosi anteeksi. En jää kuitenkaan vaivaamaan yhtään enempää, sillä olen menossa totoamaan Vermoon.

Tino nousi, meni keittokomeroon ja joi lasillisen vettä. Kun hän palasi, Bukowskin käynnistä muistutti enää bourbonin tuoksahdus. Tino asettui selälleen sohvalle ja mietti Kilpeläisen ja Bukowskin sanoja. Vuokraisännän neuvo merkitysten luomisesta oli varmasti tärkeä, mutta olihan elämässä pakko olla myös asioita, joilla oli itseisarvo. Tino noukki sohvan alta mustekynän, repäisi ilmaisjakelulehden kulmasta palan ja alkoi tehdä listaa: perhe, ystävät, puoliso, koulutus, työ. Perheen kanssa hän oli ollut viime vuosina yhteyksissä niin vähän, että sen merkitys oli lähes olematon, ystävät olivat kaikonneet siinä vaiheessa, kun hän oli jäänyt neljän seinän vangiksi. Sama syy oli estänyt koulutuksen, työn ja puolison. Mitä hänellä oli sitten erakkovuosinaan ollut? Toivo. Hänellä oli kaiken aikaa ollut toivo paranemisesta ja tilanteen muuttumisesta. Sitä ei kuitenkaan enää ollut. Syynä oli tietokoneruudun takana piileskellyt, virkailijan univormuun pukeutunut ja perhevalokuvalla valheellisen sympaattista kuvaa itsestään luonut Perkele. Kilpeläinen ja Bukowski olivat oikeassa. Tilanteen oli edettävä johonkin suuntaan.

Mooses Mentula: Toiset meistä

Mooses Mentulan edellinen romaani Jääkausi kertoi kipeästi ja todentuntuisesti koulukiusaamisesta. Peruskoulun rehtorina työskentelevä Mentula on uusimmassa romaanissaan Toiset meistä hypännyt koulumaailmasta monella tapaa tuntemattomille vesille. Päähenkilö on syrjäytynyt kolmekymppinen Tino, joka kuluttaa päivänsä neljän seinän sisällä tuijottaen netistä Pohjois-Ruotsista lähetettävää web-kamerakuvaa jonkun perheen akvaariosta. Pohjalla lymyävien monnien seuraaminen rauhoittaa paniikkihäriöistä kärsivää Tinoa, jonka elämä on vuosien ajan ollut piiloutumista maailmalta. Hän on yrittänyt kyllä hakea apua mielenterveysongelmiinsa, mutta joutunut vain syvemmälle Kelan, terveyskeskuksen ja vuokra-asunnon bermudan kolmioon. Nyt hän on kuitenkin päättänyt herätä horroksesta ja kirjoittaa itselleen uuden tarinan.

Romaani lähtee vahvasti liikkeelle. Tinon arkaileva suhde maailmaan avautuu tragikoomisella tavalla, kun reissu lähikauppaan tuntuu kuin kävelisi miinakentällä. Pelkkä lähteminen vaatii rauhoittavia lääkkeitä ja kolme tölkillistä olutta. Pahaksi onnekseen Tino joutuu erään pikkutytön kysymyspommituksen kohteeksi ja joutuu pakenemaan lähimmästä ovesta sisään. Se sattuu olemaan ovi divariin, ja samalla ehkä ovi uuteen elämään. Divarista Tino poistuu mukanaan jättimäinen kilpikonnan kilpi sekä kassillinen kirjoja. Kirjakassissa lukee: ”Kirjat ovat ikkunoita maailmaan”. Tino pohtii voisiko noita ikkunoita avata vielä enemmän, jos kirjoittaisi itse. Voisiko oman elämänsä rakentaa uudelleen kirjoittamalla sen sellaiseksi kuin haluaa? Kassista löytyvät kirjat oppaanaan Tino sukeltaa seikkailuun. Pian hän ei itsekään erota mikä on totta ja mikä kuvitelmaa. Ainakin olohuoneeseen ilmestynyt kirjailija Charles Bukowski tuntuu kovin eläväiseltä, tupakan- ja viinanlöyhkää myöten.

Tino on kirjoittanut tarinoita lukemiensa kirjojen innoittamana, mutta nyt Bukowski on sitä mieltä, että Tinon on itse astuttava tarinansa sisään, otettava vastuu oman tarinansa kuljettamisesta. Alkaa seikkailu, johon liittyy myös eräs nainen ja tämän tytär sekä naisen väkivaltainen ex-mies. Tilanne kaupungissa eskaloituu niin, että Tinon seuralaisineen on lähdettävä tien päälle. Pako varastetulla matkailuautolla pitkin Itä-Suomea sisältää erikoisia turistikohteita ja monia kiperiä tilanteita. Bukowskin rinnalle opastajiksi saapuvat hurjan pakomatkan varrella myös Edgar Allan Poe, Jack Kerouac ja Jane Austen. Mutta löytääkö Tino lopulta tien oman elämänsä sankariksi ja uskaltaako tulla ulos kilpikonnan kilpensä alta?

Toiset meistä on omalaatuinen romaani, joka jätti minut ristiriitaisiin tunnelmiin. Syrjäytynyt, paniikkihäiriöinen Tino on kiinnostava päähenkilö ja monet sivuhenkilötkin uskottavasti ja elävästi kuvattuja. Lupaava alku hyytyi hetkeksi, kun Tino alkoi kirjoitella tarinoitaan Jack Londonin, Jean Genet’n ja Bukowskin hengessä. Tarinoiden innoittajat ovat selvästi tunnistettavissa, mutta kiemurtelin vähän tuskissani niitä lukiessa. Olen Bukowskiin tutustunut Baarikärpäsen ja Pystyssä kaiken aikaa -romaanin verran ja täytyy tunnustaa, etten aivan ihastunut Henry Chinaskin rappioromanttiseen maailmaan. Mentulan variointi tavoittaa hyvin karkean kielen ja renttumaisuuden, en vain nauti sellaisen lukemisesta. Olin jo jättää kirjan kesken ajatellen ettei se ole minua varten, mutta onneksi Tinon tarina otti uutta tuulta alleen puolen välin paikkeilla ja road trip -osuus olikin sitten aivan mainiota luettavaa. Toivoin kyllä edelleen, että Tino olisi saanut inspiraatiokseen muitakin naiskirjailijoita kuin Jane Austenin, jonka cameorooli jäi jotenkin päälleliimatuksi. Loppua kohden romaani höykyttää Tinoa ja lukijaa tunteiden vuoristoradalla jättäen kuitenkin viimeiseksi helpotuksen ja toiveikkuuden. Näin korona-aikaan moni tuntee varmasti olevansa kuin Tino konkreettisesti eristäytyneenä neljän seinän sisään. Ehkä tämän kirjan innoittamana joku voi löytää tiensä ulos ainakin mielen luomista lasimaljoista.

Mooses Mentula:
Toiset meistä
WSOY 2020
Arvostelukappale

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

kirjoittaminen mielenterveys Mooses Mentula syrjäytyminen Toiset meistä WSOY yksinäisyys


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up