He prayed fundamentally as a gesture of love for what had gone and would go and could be loved in no other way. When he prayed he touched his parents, who could not otherwise be touched, and he touched a feeling that we are all children who lose our parents, all of us, every man and woman and boy and girl, and we too will all be lost by those who come after us and love us, and this loss unites humanity, unites every human being, the temporary nature of our being-ness, and our shared sorrow, the heartache we each carry and yet too often refuse to acknowledge in one another, and out of this Saeed felt it might be possible, in the face of death, to believe in humanity’s potential for building a better world.

Mohsin Hamidin Exit West oli viime vuonna Man Booker -palkinnon lyhytlistalla ja kiinnitti silloin huomioni. Kirjaa on suositellut myös Barack Obama, jonka kirjallisen maun olen ennenkin huomannut olevan omani kaltainen. Päädyin kuuntelemaan äänikirjaversion, jossa lukijana on miellyttävä-ääninen näyttelijä Ashley Kumar. Exit West on genrerajoja rikkova romaani pakolaisuudesta ja samalla moderni rakkaustarina. Hamid ottaa lähtökohdakseen globaalin pakolaiskriisin, mutta lisää siihen maagisen realismin keinoin oman kierteensä mullistamalla tavan, jolla pakolaiset liikkuvat maasta toiseen.

Exit West alkaa nimeämättä jäävässä paikassa, joka monella tapaa muistuttaa Hamidin synnyinmaata Pakistania. Kaksi nuorta, Sayeed ja Nadia, tapaavat organisaatiokulttuuria ja brändäystä käsittelevällä iltakurssilla. Sayeed on töissä mainostoimistossa, Nadia vakuutusyhtiössä. Nadia pukeutuu koko vartalon peittävään kaapuun – ei uskonnon vuoksi, vaan siksi, että hänet jätettäisiin rauhaan. Nadia myös asuu yksin, ajaa moottoripyörää ja nautiskelee silloin tällöin psykedeelisiä sieniä. Nadia ei rukoile, Sayeed taas pitää kiinni muslimien perinteistä ja säännöistä. Näistä aineksista voisi kehkeytyä rakkaustarina, jossa keskiössä on uskonnon rajoitusten ja maallisen rakkauden yhteensovittaminen, mutta nyt ollaankin poikkeusoloissa. Maata ravistelee alati kiihtyvä sisällissota ja vastarakastuneet joutuvat vaikeiden valintojen eteen. Heidän on löydettävä pakotie ja jätettävä maansa ja perheensä taakseen.

Kirjassa on jotain samaa kuin viime vuoden Pulitzer-voittajassa, Colson Whiteheadin romaanissa The Underground Railroad. Sekä Whitehead että Hamid ovat valinneet rankan todellisuuden rinnalle jotain taianomaista – maagisen portaalin, jonka avulla kirjan henkilöt pääsevät pakenemaan. Whiteheadin kirjassa orjat pakenevat oikean maanalaisen junaverkoston avulla, Hamidin kirjassa taas kuljetaan salaperäisistä ovista, jotka kuljettavat pakolaisia maasta toiseen. Näiden mysteeriovien sijainti on suuri salaisuus ja viranomaiset yrittävät estää ihmisten pääsyn näille portaaleille. Ovi voi olla vaikka jonkun pahaa aavistamattoman ihmisen makuuhuoneessa tai piharakennuksessa, eikä ovesta kulkeva aina tiedä mihin maahan ja paikkaan lopulta päätyy. Mikä tahansa tavallinen ovi saattaa yhtäkkiä muuttua portaaliksi. Kun Sayeed ja Nadia pääsevät pakenemaan ensimmäistä kertaa tällaisen oven läpi, he ajattelevat ensin päässeensä paratiisiin. He ovat saapuneet Kreikan Mykonos-saarelle, jonka hiekkaranta on täynnä eri maista tulleita pakolaisia. Välimeren pakolaisvenetragedioista ei nyt puhuta, sillä tässä visiossa pakolaismassat liikkuvat suoraan ovelta ovelle, teleporttaavat kuin Star Trekissä konsanaan. Tosin auki olevan ja vartioimattoman oven löytäminen voi olla työn ja tuskan, ison rahan tai silkan tuurin takana.

Sayeed ja Nadia kulkevat ovista vielä Lontooseen ja lopulta Kaliforniaan. Pakolaisongelma räjähtää käsiin eri puolilla maailmaa. Pakolaiset rakentelevat omia yhdyskuntiaan, levottomuudet puhkeavat milloin missäkin, helikopterit pörräävät ja pommit räjähtelevät. Rauhallisina hetkinä ihmetellään tähtiä, jotka loistavat taivaalla samanlaisina kaikille maapallon ihmisille. Välillä hypätään hetkeksi jonkun aivan muun portaalikokemuksiin. Tällaiset näkökulman ja paikan vaihdot aiheuttivat välillä sekavuutta, varsinkin äänikirjaa kuunnellessa, mutta näissä erillisissä välähdyksissä oli myös hienoja tarinoita. Eräs hollantilainen vanha mies seuraa miten hänen puutarhavajastaan saapuu brasilialainen vanha mies, yhä uudestaan ja uudestaan. Miehillä ei ole yhteistä kieltä, mutta se ei estä heitä muodostamasta läheistä kumppanuutta. Molempien maailma avartuu kun he vierailevat toistensa luona.

Nadian ja Sayeedin välinen rakkaus muuttuu matkan edetessä. Se mikä alkoi kahden nuoren välisenä kipinöintinä, on muuttunut jaetun trauman myötä molemminpuoliseksi haluksi ja velvollisuudeksi pitää huolta toisesta. Sayeedia muuttaa suru perheenjäsenten kohtalosta ja vastuu Nadian hyvinvoinnista. To love is to enter into the inevitability of one day not being able to protect what is most valuable to you, kirjassa todetaan hienosti. Rakastaessamme olemme aina haavoittuvaisia, mutta mitä on elämä ilman rakkautta? Nadia suhtautuu uuteen tilanteeseen seikkailunhaluisemmin ja maailman avautuessa myös oma identiteetti on käymistilassa. Vaikka Nadia ja Sayeed tulevat aina rakastamaan toisiaan omalla tavallaan, molemmat ovat lopulta huojentuneita kun suhde päättyy.

Hamidin romaani on tervetullut lisä pakolaiskriisiä käsittelevään kirjallisuuteen. Exit West on parhaimmillaan kuvatessaan pakolaisuuden psykologisia vaikutuksia. Miltä tuntuu kun joutuu jättämään synnyinmaansa, perheensä ja kaiken tutun taakseen? Miltä tuntuu elää epävarmuudessa ja ainaisen väkivallan uhan alla? Miltä tuntuu olla ulkopuolinen ja muiden avun armoilla? Narniamainen ovi paikasta toiseen ei tee näitä asioita yhtään helpommaksi. Romaanissa on kuitenkin aimo annos toiveikkuutta. Vaikka pakolaiskriisi tuntuu eskaloituvan apokalyptisiin mittoihin, ihmiset löytävät myös uusia tapoja olla ja elää, uusia mahdollisia tulevaisuuksia. Maailmaa muuttuu koko ajan ja siinä mielessä olemme kaikki samassa veneessä. We are all migrants through time, kirjassa todetaan.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 33 – Selviytymistarina.

Helmet-musahaaste:
Musahaasteessa sovelsin kohtaa 8 – Kirjaston hyllystä umpimähkään napattu levy valitsemalla Spotifysta umpimähkään kuunneltavaa. Tai ei nyt ihan umpimähkään. Kirjoitin kirjan nimen Exit West ja katsoin mitä löytyy. Löytyi The West Exit -nimisen bändin levy Extra Century Perception. Kaikki musahaasteessa kuuntelemani musiikki löytyy Spotify-listalta Helmet-musahaaste 2018.

Mohsin Hamid: Exit West
Penguin Books 2017
Äänikirjan lukija Ashley Kumar
Kuunneltu BookBeatista

Seuraa Kirjaluotsia:

BLOGLOVIN’
BLOGIT.FI
FACEBOOK
GOODREADS

äänikirja Exit West helmethaaste maaginen realismi maahanmuutto Mohsin Hamid pakolaisuus