Ympärillä ilta alkaa mytistyä kohti pistettä, jossa elokuun potentiaali, pakahduttava täyteys ja lääkeyliannostusmaista kuvakieltä lietsova havaintokirjo on herahtamaisillaan yhtenä suurena pisarana aistimiin: kultainen valo, kihelmöivä linimenttimäinen lämpö, kaupunkiluonnon lauluton humina ja aavistus sakeasta, hyväilevästä pimeydestä, joka jo rapisee pihavaahteroiden öyheässä ja möyheässä lehvästössä. Varsinaiseen pimeäntuloon on kuitenkin aikaa, ja onhan siinä vielä sitä auringonpimennystäkin luvassa, mutta vaikka sinulla ei tietysti ole alustavaakaan käsitystä siitä, koska sen nyt pitäisi varsinaisesti pimetä, auringon, niin sittenkin tuo yhtäkkinen mentaalinen lehtevyys johtaa sinut muovailemaan optimistisen, jotenkin aineellisella tavalla tyydyttävän ristiriita-ajatuksen kuin jollakin upealla koneella tarkkauurteiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi jyrsityn teräskimpaleen, joka kuuluu jotakuinkin niin, että etköhän sinä sen pimeyden sitten näe. Ja enempää et tietysti voisi olla oikeassa.

Mikko Rimminen: Jos se näyttää siltä

Tietokoneeni kielentarkastus alleviivasi punaisella suunnilleen puolet tuosta yllä olevasta tekstistä. Hyi sinua, kone, häpeäisit! Koneeni ei selvästi ole Mikko Rimmisen omalaatuisen kielen ystävä, mutta minä kyllä nautin tästä sanaseppoilusta, tai pitäisikö sanoa sanamikkoilusta. Jos se näyttää siltä on Rimmisen kuudes romaani, ja kolmas joka on ollut Finlandia-ehdokkaana. Finlandia-palkinto tuli vuonna 2010 romaanista Nenäpäivä. Se on ainoa kirja, jonka olen Rimmiseltä ennen tätä uutta romaania lukenut.

Herra Lyysälä, tuttavallisesti Lyy, asuu kruununhakalaisessa kerrostalossa ja pysyttelee lähinnä omissa oloissaan. Jotain synkkää menneisyyttä kantava, masennukseen taipuvainen Lyy täyttää päivänsä lähinnä aikomusyrityksillä ja ikkunassa seisoskelulla. Kommunikaatio ei ole hänen vahvimpia puoliaan. Satunnaiset kohtaamiset naapureiden kanssa johtavat lähinnä tilannetajuttomaan horinaan tai täysin käsittämättömään äyskintään ja vingahduksiin. Ihmeen kaupalla herra Lyy onnistuu kuitenkin tutustumaan pihalla naapurin pikkupoikaan, joka ei tunnu paheksuvan papparaisen kömpelöä ulosantia. Uusi yllättävä ystävyys avaa Lyyssä ikkunan johonkin potentiaalisesti onnea ja toivoa muistuttavaan. Lyyllä on kuitenkin pinttynyt tapa saada asiat todella solmuun. Seuraa siis väistämätön ketju kommelluksia, joiden korjausyritykset saavat vain tilanteen entistä tiukemmin umpisolmuun. Tapahtumakavalkadiin kuuluu muiden muassa järkyttävä kalareissu, haiseva kalanraato josta ei tunnu pääsevän millään eroon, pahasti pieleen menneet auringonpimennysjuhlat ja lopulta kamalin kaikista, kadonnut pikkupoika. Lyyn hätäännys syvenee aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Jos se näyttää siltä on ennen kaikkea suomen kielen juhlaa, käynnissä on jatkuvat sanaorgiat. Kirjan voi avata mistä tahansa kohtaa ja luvassa on takuuvarmaa sanamöyhintää ja ajatushypistelyä. Rimmisen polveilevat ja kuvailusanoista raskaat lauseet vaativat kaiken huomion, mutta kun niiden poljentoon pääsee sisälle, niitä haluaisi makustella yhä uudelleen. Vaativa sinä-muotoinen puhuttelu läpi romaanin tuntuu aluksi oudolta, mutta pian se tuntuu ainoalta oikealta kuvaamaan herra Lyyn tapaa olla maailmassa. Päähenkilöä puhutteleva kertoja ei anna armoa, vaan kertoo häkellyttävällä tarkkuudella herra Lyyn usein tuskastuttavan haparoivat tekemiset, tekemättä jättämiset ja piinalliset mielenliikkeet. Tällainen käsittely on otollinen herättämään empatian läikähdyksiä, vaikka herra Lyy itse ei aina annakaan siihen aihetta. Rimminen on luonut unohtumattoman hahmon, oikean introverttipertin, jonka hapuilua kanssaihmisten parissa saa seurata sydän syrjällään jännitteiseen loppuhuipentumaan saakka. Kun viimeisen sivun kääntää, olo on sanamehevöinnistä raskas mutta raukea.

Mikko Rimminen:
Jos se näyttää siltä
Teos 2019
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Annelin lukuvinkit
Kirjavinkit
Kulttuuri kukoistaa

Sinua voisi myös kiinnostaa

J. P. Laitinen: Lume

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo

JP Koskinen: Tulisiipi

Pajtim Statovci: Bolla

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. NYT. Ajankohtainen yhteiskuntaoppi

Seuraa Kirjaluotsia

Finlandia-palkinto Jos se näyttää siltä Mikko Rimminen Teos