menu Menu
Meg Mason: Sorrow and Bliss
Australia, HarperAudio, Mason Meg, Ulkomainen kaunokirjallisuus, Uusi-Seelanti 10/01/2022 2 kommenttia
Silvia Hosseini: Tie, totuus ja kuolema Edellinen Elizabeth Taylor: Blaming Seuraava

My father had left the study light on and the book open and face down on his desk. I went in and picked it up but couldn’t find the bit he had read. Trying to wedge it into a non-existent space on his shelves, I thought of him saying once – the summer I spent in this room – ’all of life on one wall Martha. Every kind of life, real or made up.’

I stayed there and read so many spines, then one by one I started taking books off, building a pile in my left arm. My selection criteria was threefold. Books by women or suitably sensitive/depressive men who had made up their own lives. Any book I lied about reading, except Proust because even with everything I had done I did not deserve to suffer that much. Books with promising titles, that I could reach without having to stand on a chair.

They were old. The covers made my fingers feel chalky, and the pages smelled like the boredom of waiting for my father to finish in a secondhand shop when I was young. But they would tell me how to be or what to want and they would save me from a gratitude journal and it was the only thing I could think of.

Meg Mason: Sorrow and Bliss

Meg Masonin Sorrow and Bliss on koko viime vuoden tullut vastaan eri suositusalgoritmeissa, mutta olen sen järjestelmällisesti ohittanut. Ehkä syynä oli pinkki kansi tai esittelytekstissä mainittu Vogue tai luvattu hauskuus. Olisihan jo kirjan nimestä pitänyt päätellä, että tämä kirja on minua varten. Surua ja auvoa, sitähän elämä on ja siitä cocktailista pidän myös kirjallisuudessa. Huomasin vasta kirjan luettuani, että se ilmestyy jo helmikuussa Otavan kirjastossa Maria Lyytisen suomentamana nimellä Murhe ja autuus. Aivan mahtavaa, tätä kirpeän hauskaa ja monella tavalla yllättävää romaania voin todella suositella! Suosittelen kyllä lämpimästi myös tätä englanninkielistä äänikirjaversiota. Emilia Fox lukee sen taitavasti ja hänen ääntään oli miellyttävä kuunnella.

Martha Friel on juuri täyttänyt neljäkymmentä. Hän asuu miehensä kanssa Oxfordissa ja tuntee olevansa kulmillaan ainoa nainen, jolla ei ole tohtorintutkintoa tai lasta. Martha oli joskus töissä Voguessa ja haaveili romaanin kirjoittamisesta, nyt hän kirjoittaa hassunhauskoja ruokakolumneja nettiin. Sitten Patrick – hänen täydellinen, kokkaava, rakastava aviomiehensä – muuttaa pois, koska ei enää keksi miten jatkaa elämistä Marthan kanssa, jonka suusta tulee vain ilkeyksiä ja joka juuri heitti häntä kipeästi hiustenkuivaimella. Marthan on muutettava takaisin vanhempiensa luo. Boheemin äidin, joka juo liikaa ja on omistanut elämänsä omituiselle kierrätystaiteelleen. Ja haaveilijaisän, joka joskus vuosia sitten kirjoitti juhlitun runon muttei ole kyennyt julkaisemaan mitään sen jälkeen. Marthan on kelattava taaksepäin ja rakennettava elämänsä uudelleen.

Kirja sopi loistavasti joululukemiseksi, sillä siinä vietetään monet merkitykselliset joulut. Joulussahan usein kulminoituu niin ilot kuin surutkin, suuret odotukset voivat kääntyä pettymykseksi, yhdessäolo hiertää hermoja ja poissaolevia kaivataan. Marthan perhe viettää aina joulunsa Winsome-tädin varakkaassa perheessä Lontoon Belgraviassa. Marthan ollessa 14-vuotias, serkkupoika tuo joulunviettoon myös kaverinsa sisäoppilaitoksesta. Patrickin Hongkongissa asuva isä on unohtanut ostaa pojalleen lentolipun. Niin Patrickista tulee jouluisin vakiovieras, kuin osa perhettä. Vasta yhden epäonnistuneen pika-avioliiton jälkeen Martha tajuaa rakastavansa Patrickia. Kestää aikansa, että Patrick saa myönnettyä rakastaneensa Marthaa aina.

Martha on 17-vuotiaasta asti kärsinyt mielenterveysongelmista. Pitkät masennusjaksot ovat ajaneet hänet usein viikoiksi tai kuukausiksi tilaan, jossa hän voi vaan käpertyä pöydän alle piiloon maailmalta. Usein hän on myös kohtuuttoman ilkeä sekä tuntemattomille että läheisilleen ja aggressiivinen muita ja itseään kohtaan. Martha saa elämänsä aikana lukuisia vääriä diagnooseja ja lääkemääräyksiä. Lääkärien vahingolliset väärät neuvot ja läheisten kyvyttömyys tunnistaa ja tunnustaa tilanne ajaa Marthan pisteeseen, jossa hänen kykynsä ymmärtää itseään ja käyttäytymistään vääristyy täysin. Hän kokee olevansa persoonana viallinen, huono, pilalla, parantumaton: ”I’m not good at being a person. I seem to find it more difficult to be alive than other people.”

Marthan suurin tragedia on se, että lääkärien virheellisten varoitusten vuoksi hän ei uskalla toteuttaa suurinta unelmaansa, hankkia lapsia. Hän onnistuu vakuuttamaan kaikki läheisensä, jopa itsensä, siitä, että äitiys on vastenmielisintä mitä hän voi ajatella. Vaikka Patrick vannoo, että valitsisi aina Marthan, tuli lapsia tai ei, Marthan on vaikea niellä vastuuta myös Patrickin lapsettomuudesta. Samaan aikaan Marthan rakas Ingrid-sisko synnyttää lapsen toisensa perään. Martha myötäilee siskonsa valitusta ruuhkavuosien kurjuuksista – Three under fucking five, Martha. -, mutta mielessään kihisee kateudesta ja epäoikeudenmukaisuuden tunteista. Hän ei uskalla myöntää edes itselleen, että eniten maailmassa hänkin haluaisi saada lapsen.

Sorrow and Bliss on hurmaava ja hauska romaani, vaikka käsitteleekin hyvin vakavia asioita. Romaanin boheemeihin henkilöihin on helppo rakastua, jopa Marthaan, joka ei osaa rakastaa itseään. Mason kommentoi Marthan ironisella äänellä ihmisiä ja ilmiöitä niin osuvasti, että hykertelin usein naurusta. Mahtavia ovat myös Ingrid-siskon huomiot lapsiperhearjesta. Vakavien teemojen kevythuuhtelu toi mieleen Miriam Toewsin tyylin romaanissa All My Puny Sorrows, jossa Toews käsittelee mielenterveyttä ja itsemurhaa. Siinäkin on muuten läheiset siskokset, joista toisella on mielenterveysongelmia.

Mason ei koskaan nimeä Marthan sairautta. Kun oikea diagnoosi viimein löytyy, sen paikalla on kirjassa vain viiva, äänikirjassa siihen viitataan kirjaimella x. Jälkisanoissa kirjailija huomauttaa, että Marthan oireet eivät vastaa suoraan mitään olemassa olevaa sairautta, vaan ovat yhdistelmä eri sairauksien tyypillisiä oireita. Tämä on mielestäni hyvä valinta, vaikka tietysti lukiessa on houkutus asettaa x:n paikalle joku nimi: kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia, vakava masennus. Nimellä ei ole väliä, tärkeintä on se, että oikean diagnoosin kautta Marthalle tarjoutuu viimein mahdollisuus ymmärtää itseään, sitä kuka hän on sairauden vuoksi ja siitä huolimatta. Tärkeä on myös viesti siitä, miten mitkä tahansa mielenterveyden häiriöt vaikuttavat laajemmin henkilön lähipiiriin. Apua, tukea ja ymmärrystä tarvitsevat myös läheiset.

Meg Mason oli minulle aivan uusi kirjailijanimi. Uudessa-Seelannissa syntynyt Mason aloitti uransa Financial Timesin toimittajana Lontoossa. Hän on sittemmin toiminut useiden tunnettujen lehtien kolumnistina. Nykyään Mason asuu perheineen Sydneyssä. Olisin voinut vaikka vannoa, että Mason on englantilainen, niin hyvin hän tavoittaa brittikirjallisuuden olemuksen. Marthan eksentrinen perhe ja joulut varakkaiden serkkujen kodissa toivat mieleen Nancy Mitfordin romaanin The Pursuit of Love, puhumattakaan Marthan ajasta Pariisissa taiteilijaystävän tarjoamassa asunnossa. Tässä romaanissa on samaan aikaan jotain viehättävän vanhanaikaista ja toisaalta tätä päivää virkistävällä tavalla käsiteltynä. Uudessa Helmet-haasteessa kammosin kohtaa 22, sillä en yleensä innostu nykykirjallisuudesta, jossa on mukana tekstareita, sähköposteja tai somepäivityksiä. Kiitos Meg Masonin, sain heti tämän hankalan kohdan täytettyä viiden tähden kirjalla.

Helmet-lukuhaaste 2022:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 22 – Kirja sisältää tekstiviestejä, sähköposteja tai some-päivityksiä.

Meg Mason:
Sorrow and Bliss
HarperAudio 2021
Äänikirjan lukija: Emilia Fox
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja helmet2022 helmethaaste ihmissuhteet Meg Mason mielenterveys Murhe ja autuus parisuhde perhe siskot Sorrow and Bliss


Edellinen Seuraava

Vastaa

    1. Storytelista tämän kuuntelinkin. Pidin todella paljon. Tästä on tosiaan suomennos tulossa ensi kuussa ja äänikirjana ilmestyy myös suomeksi 14.2. Lukijana on Iisa Pajula, ei ole minulle tuttu lukija. Suosittelen kyllä tätä enkunkielistä, lukija on todella hyvä.

keyboard_arrow_up