menu Menu
Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen - Ruotsin akatemian romahdus
Gustavsson Matilda, Käännöskirjallisuus, Otava, Ruotsi, Tietokirjallisuus 26/02/2020 0 kommenttia
Kazuo Ishiguro: Surullinen pianisti Edellinen Bérengère Cournut: De pierre et d'os Seuraava

Tuntuu kuin julkistusta edeltävä viikko olisi yhtä ainoaa ohikiitävää vuorokautta. Teen artikkeliin koko ajan muutoksia. Itse tekstin pitää olla selvä ja kristallinkirkas. Osa minusta haluaa myös varmistaa, ettei kukaan pääse sanomaan artikkelia banaaliksi. Skandaalinhakuiseksi tai populistiseksi. Journalistiikasta käytetään sellaisia adjektiiveja, kun käyn keskusteluja ja tutkin akatemian jäsenten tekstejä oppiakseni ymmärtämään Forumin ja Ruotsin akatemian ympärillä olevaa piiriä. Sellainen suhtautuminen on oikeastaan herättänyt minussa halun ryhtyä kapinaan ja omaksua alatyylin ilmaisut. Mutta jos artikkelista on tarkoitus tulla sellainen, että he eivät voi ohittaa sitä, tietojen täsmääminen ei riitä. Totuus on vasta alku, ja kirjoitan kylmä hiki otsalla, koska tiedostan tekeväni todistajanlausunnoille parhaiten oikeutta, kun en edusta keskinkertaisuutta ja siten jotakuta, jonka ääni voidaan sivuuttaa.

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus

Elokuvatuottaja Harvey Weinstein tuomittiin tällä viikolla seksuaalirikoksista, tuomion pituus selviää 11. maaliskuuta. Vuonna 2017 The New York Times -lehden laajasta paljastusjutusta alkunsa saanut vyyhti on noussut metoo-liikkeen symboliksi. Weinsteinin tapaus sai ruotsalaisen toimittajan Matilda Gustavssonin pohtimaan voisiko myös Ruotsista löytyä noin räikeää vallan väärinkäyttöä ja naisvihaa. Ja löytyihän sitä. Lähes sattumalta Gustavsson onnistui sohaisemaan ruotsalaisen kulttuurieliitin mätäpesäkkeeseen, jonka puhkeaminen johti arvostetun Ruotsin akatemian romahdukseen. Kaiken keskellä on Ruotsin akatemian jäsenen Katarina Frostensonin puoliso, ranskalaissyntyinen Jean-Claude Arnault, jonka vuosikymmeniä kestänyt puistattava käytös tulee ilmi, kun 18 naista kertoo kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta. Gustavssonin laaja artikkeli Dagens Nyheterissa saa aikaan lumipalloefektin, joka jakaa Nobelin kirjallisuuspalkinnosta päättävän arvovaltaisen Ruotsin akatemian kahteen leiriin. Lumipallot sinkoilevat jäätävien sanojen kera leiristä toiseen, vuoden 2018 Nobel jää jakamatta ja seitsemän akatemian jäsentä eroaa siihen asti elinikäiseksi tarkoitetusta asemastaan. Jälleen yksi vallan linnake sortuu yhden miehen irstailun seurauksena.

Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus on trillerimäisen koukuttava tietokirja, jota ahmii päätään pyöritellen. Kuuntelin kirjan äänikirjaversion ja kuulokkeet alkoivat särkeä korvia, kun en malttanut lopettaa. Gustavsson on tehnyt perusteellista työtä tutkiessaan Arnault’n ja Katarina Frostensonin pyörittämän kulttuurikeskus Forumin ja Ruotsin akatemian ympärille kytkeytyvää vyyhtiä. Hän kuvaa kirjassa miten oppi Weinsteinin ja muiden vastaavien tapausten kohdalla tehdystä toimittajantyöstä, että haastateltavilta on aina vaadittava todisteita väitetyistä tapahtumista, aivan kuin olisi valmistautumassa oikeuskäsittelyyn. Gustavsson kuvaa kiinnostavasti sitä, miten vaikealta tuntui puhua seksuaalista väkivaltaa kokeneiden kanssa ja miten pahalta tuntui pyytää noita todisteita: oliko silminnäkijöitä, kerroitko jollekin heti tapahtuneen jälkeen, kirjoititko päiväkirjaan tapahtuneesta? On ymmärrettävää, ettei noin vakavassa ja laajassa paljastusjutussa voi jättää mitään arvailujen varaan. On voitava luottaa siihen, että juttu on niin vedenpitävä kuin mahdollista.

On pelottavaa miten helposti ihmiset sulkevat silmänsä ja suunsa kun väärintekijällä on valtaa tai vaikutusvaltaisia ystäviä. Forum teki paljon hyvää Ruotsin kulttuurielämälle ja moni myös hyötyi päästessään osaksi Arnault’n ja Frostensonin luomaa taikapiiriä, Klubbenia. Moni nuori taiteilija sai Forumista ponnahduslaudan uralleen, mutta mihin hintaan? Seksuaalisen ahdistelun, väkivallan ja suoranaisten raiskausten lisäksi toimintaan liittyi taloudellista häikäilemättömyyttä, palkkioita ei maksettu ja taideteoksia katosi. Kirja piirtää Arnault’sta kuvan, jossa on monia harmaan sävyjä. Hän on häikäilemätön seksuaalinen saalistaja, joka ensin hurmaa ja sitten käy käsiksi kuin raivotautinen apina. Hän uhkaa ja kiristää taiteilijuudesta haaveilevia nuoria naisia väittämällä, että voi kontakteillaan pilata heidän uransa tai estää heitä saamasta apurahoja. Hänen vulgääriä käytöstään salaa joko naureskellaan tai hävetään, mutta kukaan ei tunnu puuttuvan siihen. Kun hän juhlissa tarttuu äkkiä naista takapuolesta, muut paikalla olijat ovat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Naisten keskuudessa miehestä on varoiteltu parin vuosikymmenen ajan ja moni on joutunut nöyryyttävien lähentelyjen kohteeksi julkisissa tilanteissa. Moniin miehiin Arnault’n ranskalainen charmi tuntuu kuitenkin purreen ja hänen seuramiehen taitojaan on myös ihailtu. Arnault’n taipumus rehentelyyn ja suoranaiseen valehteluun käy myös selväksi. Gustavsson matkustaa Ranskaan selvittämään miehen taustaa ja Arnault’n itsensä kehumat eliittiyliopisto-opinnot paljastuvat vaatimattomaksi sähköasentajan koulutukseksi. Arnault on tietoisesti luonut itsestään myyttistä hahmoa ja onnistunut huiputtamaan kulttuuriväkeä sekä Ruotsissa että Ranskassa. Itse Arnault’n ääni jää kirjan ulkopuolelle, sillä lukuisista pyynnöistä ja tarjouksista huolimatta mies ei itse halunnut puhua toimittajalle.

Suurimmaksi kysymysmerkiksi kirjaa lukiessa jää Katarina Frostenson. Suurta arvostusta runoilijana nauttinut Frostenson vaikuttaa erityisen herkkähipiäiseltä ja dramaattisiin purkauksiin taipuvaiselta ihmiseltä, joka ei siedä minkäänlaista arvostelua. Pariskunnan dynamiikkaa on vaikea ymmärtää. Frostenson on tiennyt miehensä maineesta ja puuhista, mutta puolustanut tätä raivokkaasti joka käänteessä. On myös vaikea ymmärtää niitä akatemian jäseniä, jotka viimeiseen asti kieltäytyvät uskomasta uhrien kertomuksia ja näkemästä mitään väärää Frostensonin ja Arnault’n toiminnassa, vaikka jopa osa akatemian jäsenistä kertoi omien vaimojen ja lastensa joutuneen Arnault’n sopimattoman käytöksen kohteeksi. Selvisi myös, että Frostenson oli useasti vuotanut miehelleen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan nimen etukäteen. Surullista on myös akatemian ensimmäisen naispuolisen pysyvän sihteerin Sara Daniuksen kohtelu. Hän yritti tehdä selkeää pesäeroa Arnault’hon ja tilasi puolueettoman tutkimuksen akatemian ja Arnault’n suhteista, mutta osa jäsenistä Horace Engdahl etunenässä hiillostivat hänet eroamaan tehtävästään.

Gustavssonin aloittamien tutkimusten seurauksena Arnault päätyi oikeuteen ja vuonna 2018 sai tuomion kahdesta raiskauksesta. Kuten Weinsteinin tapauksessakin, raiskaustuomiot tulivat ilman fyysistä näyttöä eli uskottavien todistajanlausuntojen perusteella. Näiden tapausten perusteella näyttää siltä, että naisten ääniä on alettu kuunnella aiempaa paremmin. Siinä #metoo-liike on ainakin onnistunut. Gustavssonin kirja osoittaa ansiokkaasti miten monimutkaisista asioista on kysymys. Naisten kertomuksissa toistuu epävarmuus siitä, tulkitaanko seksuaalinen väkivalta raiskaukseksi, jos nainen on itse tehnyt aloitteen seksiin. Useassa tapauksessa nainen oli alun perin suostunut seksiin, joka muuttui yhtäkkiä nöyryyttäväksi ja väkivaltaiseksi. Yksi tämän kirjan vahvuuksista onkin se, että se osoittaa etteivät seksuaalirikokset ole mustavalkoisia eivätkä uhrit viattomia siveyden sipuleita, mutta moraalinen raja on silti löydettävissä. Yhdeksästoista jäsen on vaikuttavaa ja hyvin kirjoitettua tietokirjallisuutta teemasta, joka täyttää uutisvirran lähes päivittäin. Tällä hetkellä raiskaus- ja hyväksikäyttösyytösten kohteena on suomalais-kanadalainen muotisuunnittelija Peter Nygård. Siinäkin vyyhdissä olisi aineksia kirjaan.

Matilda Gustavsson on yksi toukokuisen Helsinki Lit -festivaalin vieraista.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 37 – Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus
Klubben (2019),
suom. Elina Lustig
Otava 2019
Äänikirjan lukija: Sara Melleri
Kuunneltu Storytelista

Muissa blogeissa:
Aina joku kesken

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

#helsinkilit2020 äänikirja helmethaaste Matilda Gustavsson Ruotsin akatemia seksuaalirikokset tietokirjallisuus tutkiva journalismi Yhdeksästoista jäsen


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up