There were the people to whom we were loyal; there were those to whom as a unit we were opposed. There were things we must respect – our father’s work, the need to help our mother on the rare occasions she asked, and little else – and values we must uphold, in particular a collective front when one of us came into blame. We could scrap and fight among ourselves as viciously as needed, but if one of us encountered opposition from an outsider, that outsider was automatically the enemy of us all.

Other children had a tricky time of it. They must have sensed the invisible codices governing our behaviour. We knew they longed to join in, to be initiated into our games and secrets and to gain Tree and Malachy’s approval, but full access into our dominion was hard won. A few gained it. Children we chose not to like were excluded entirely.

By the last summer, Tree and Malachy were nineteen and eighteen. I was ten, and the youngest, and though I never doubted my siblings’ love for me I was now sentenced to feel what those other children must have felt all those years. I stumbled, enmeshed in the unseen threads they’d woven. I couldn’t see where to step, aware only that there were secret pacts and allegiances, mysterious games with rules I couldn’t read.

– Marina Kemp: The Unwilding

Marina Kempin The Unwilding houkutteli talven keskellä lupauksella kesästä ja aurinkoisesta Italiasta. Kempin toinen romaani on monikerroksinen ja tunnelmallinen kertomus perhesalaisuuksista, muistojen vääristymisestä ja siitä, miten lapsuuden kokemukset muovaavat meitä pitkälle aikuisuuteen. Romaani tosiaan alkaa kesänvietosta sisilialaiselta huvilalta, mutta tarinan ja ajan kuluessa ollaan hieman harmaammissa tunnelmissa ensin Lontoossa ja lopuksi Yhdysvalloissa Appalakkien vuoriston vanhoissa kaivoskaupungeissa, jotka ovat tunnettuja opioidikriisistä. Eli huoleton lomatunnelma on lopulta aika kaukana tästä romaanista.

Romaani rakentuu kahden kertojan – Nemonyn ja Zoen – näkökulmien varaan. Don Travers, maailmankuulu kirjailija ja karismaattinen, mutta manipuloiva patriarkka, kokoaa ympärilleen nuoria lahjakkaita kirjoittajia ja taiteilijoita, erityisesti naisia, joiden ihailu vahvistaa hänen valtaansa. Yksi näistä on Zoe, kunnianhimoinen nuori kirjailija, joka pääsee mukaan Traversin perheen kesänviettoon Sisiliaan. Samalla perheen nuorin tytär, kymmenvuotias Nemony, tarkkailee tapahtumia lapsen viattomuudella. Näkökulmien ero tuo esiin muistojen epäluotettavuuden – totuus ei ole yksiselitteinen, vaan muovautuu kokemuksen ja ajan mukana.

Loma huvilassa ei ole pelkkää idylliä, vaan pinnan alla kuplii myrsky. Perheen sisäiset jännitteet ovat jatkuvasti läsnä. Donin vaimo Lydia on hiljainen ja etäinen, ja tuona kesänä erityisesti, sillä hän sairastaa rintasyöpää. Heidän neljä lastaan kantavat syvää kaunaa isäänsä kohtaan ja lisäksi jännitteitä lisää ruotsalaistaustainen Tuva, hallitseva hahmo, joka sekoittaa perheen dynamiikkaa ja joutuu lasten vihan kohteeksi. Donin vaikutusvalta ja perheen sisäiset salaisuudet alkavat paljastua Zoelle, mutta nuorena ja kokemattomana hän ei osaa nähdä tilanteen koko kuvaa. Samalla Nemony kamppailee tullakseen nähdyksi isänsä ja isompien sisarusten varjossa. Lopulta yksi hetki muuttaa kaiken: äkillinen tapahtuma rikkoo perheen tasapainon, pakottaa kaikki lähtemään Sisiliasta ja jättää syvät haavat, joita kannetaan läpi vuosien.

Sisilian jälkeen romaani hyppää ajassa parikymmentä vuotta eteenpäin. Nemony on nuori äiti, joka elää onnettomassa avioliitossa ja kamppailee oman identiteettinsä kanssa. Yllättävä kohtaaminen Zoen kanssa aktivoi uudelleen heidän yhteytensä, mutta tuo mukanaan myös pakottavan tarpeen ymmärtää mennyttä. Samalla Kemp avaa kerros kerrokselta Donin ja Lydian suhdetta sekä Lydian arvoituksellista menneisyyttä – hän on nuorena paennut kotoaan Appalakeilta, jossa hän kasvoi suljetussa uskonnollisessa yhteisössä. Perheen vanhin tytär Tree matkustaa äitinsä kotiseuduille löytääkseen vastauksia ja ymmärtääkseen paremmin äitiään ja itseään.

Kempin kerronta on hienovaraista ja tarkkanäköistä. Hän maalaa kuvan perhesuhteiden monimutkaisuudesta, isän ja lasten välisestä jännitteestä sekä sisaruussuhteista, jotka ovat yhtä aikaa täynnä rakkautta ja keskinäistä kilpailua. Lisäksi romaani käsittelee vanhemmuutta ja äitiyttä tavalla, joka ei ole mustavalkoinen, vaan täynnä ristiriitoja ja raadollisuutta. Erityisesti Don on henkilönä yhtä aikaa kiehtova ja vastenmielinen – mies, joka on tottunut olemaan huomion keskipisteenä ja jonka jälki näkyy hänen lastensa ja muiden hänen vaikutuspiirissään olleiden elämässä vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Osansa siitä on saanut myös Zoe, jonka on vaikea pitää näppinsä irti Traversin perheen asioista.

The Unwilding on monitasoinen romaani, joka tutkii perheen sisäisiä jännitteitä, vallankäyttöä ja muistojen epäluotettavuutta. Samalla se kertoo kirjoittamisesta ja pohtii sitä, kenellä on oikeus kertoa todellisiin henkilöihin perustuvia tarinoita. Kiinnostavan alun jälkeen siirtymä ajassa ja hyppäys Sisiliasta Lontooseen jähmetti kerrontaa hetkellisesti, mutta Nemonyn ja Zoen ystävystymiseen liittyvä dynamiikka sai kiinnostuksen palaamaan. Loppuosassa ollaan Appalakkien ruostevyöhykeellä, mistä tuli mieleen Barbara Kingsolverin upea romaani Demon Copperhead sekä Yhdysvaltain nykyisen varapresidentin J.D. Vancen muistelmateos Hillbilly Elegy (enpä olisi aikoinaan tuota kirjaa lukiessa uskonut mihin virkaan hän vielä päätyy..). Asetelma, jossa nuori tyttö tulkitsee näkemiään ja kuulemiaan asioita lapsuuden viattomuuden verhon takaa, toi mieleen myös Ian McEwanin loistavan Sovituksen. Monenlaista tunnelmaa mahtui siis tähän romaaniin. Äänikirjana toimi myös hyvin, vaikka lukija Sally Scottin pehmeä ääni saikin minut usein nukahtamaan ja jouduin kelailemaan takaisin.

Helmet-lukuhaaste 2025:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 22 – Kirjassa lomaillaan.

Marina Kemp:
The Unwilding
Fouth Estate 2024
Äänikirjan lukija: Sally Scott

Sinua voisi myös kiinnostaa

Claire Messud: This Strange Eventful History

Colm Tóibín: Long Island

Gabriela Wiener: Undiscovered

Viktoria Lloyd-Barlow: All The Little Bird-Hearts

Barbara Kingsolver: Demon Copperhead

Sarah Winman: Still Life

Claire Fuller: Bitter Orange

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja englanninkielinen helmet2025 helmethaaste Marina Kemp perhe perhesalaisuudet The Unwilding vallankäyttö