St Valentine’s Book of Rhetoric, give me a precise and elegant metaphor to describe what those eyes of Capitu were like. How can I describe, without abandoning the dignity of classical style, what they were and what they did to me? Perhaps they were undertow eyes. Yes, undertow. That’s what they suggested to me. They seemed to contain a mysterious and powerful liquid, a force that dragged me under, like the undertow of a wave as it draws away from the beach. Not to be dragged under, I clung to their neighbors, to the ears, to the arms, to the hair scattered around the shoulders; but as soon as I let myself be drawn back to those eyes, then came the wave, dark and murky, building, threatening to envelop me, to pull me under and drown me. How many minutes did we spend on this game? Only heaven’s clocks can have marked this infinite and fleeting moment.

Joaquim Maria Machado de Assis: Dom Casmurro

On taas klassikkohaasteen aika. Luin haasteeseen brasilialaisen Joaquim Maria Machado de Assisin romaanin Dom Casmurro vuodelta 1899. Tästä Brasilian tärkeimmästä kirjailijasta en ollut koskaan kuullutkaan, ennen kuin tätä kirjaa suositteli minulle nuori mies Brasiliasta. Harrastan postcrossingia, jossa lähetellään ja vastaanotetaan postikortteja ympäri maailman. Olin lähettänyt brasilialaiselle Victorille kortin, jossa suosittelin hänelle Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa, joka on ilmestynyt portugaliksi nimellä Memória da água. Samalla kerroin, että tunnen huonosti brasilialaista kirjallisuutta ja olisin kiinnostunut saamaan kirjavinkkejä. Kortin saatuaan Victor kirjoitti minulle viestin, jossa kertoi kiinnostuneensa Itärannan kirjasta ja suositteli minulle vastalahjana Machado de Assisin Dom Casmurroa. Hän kertoi, että se on kirja, jonka voi tulkita kahdella tapaa ja tuo tulkinta jakaa Brasilian kansaa kahtia. Tämä kuulosti niin kiehtovalta, että päätin heti ottaa selvää kirjasta.

Joaquim Maria Machado de Assis (1839–1908) tunnetaan myös pelkällä sukunimellä Machado de Assis tai vielä lyhyemmin nimellä Machado. Machado syntyi vaatimattomissa oloissa ja hänen isovanhempansa olivat vapautettuja orjia. Machado ei juurikaan käynyt kouluja, mutta eteni toimittajaksi ja itseoppineeksi kääntäjäksi ja teki kirjoittamisen ohella pitkän uran virkamiehenä. Hän myös perusti Brasilian kirjallisuusakatemian ja häntä pidetään latinalaisamerikkalaisen realismin uranuurtajana. Hänen päätyönään pidettyä Dom Casmurroa ei ole valitettavasti käännetty suomeksi, enkä osaa portugalia, joten luin kirjan englanninnoksen vuodelta 2018. Machado de Assisilta on suomennettu kolme muuta teosta: Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat (suom. Hilkka Mäki, Like 1991), Kuuluisuus ja muita kertomuksia (suom. Jyrki Lappi-Seppälä, Prometheus 2010) ja Kuolematon ja muita novelleja (suom. Pirkka Valkama, Sammakko 2014).

Rakkaus, ystävyys, mustasukkaisuus ja petos ovat tämän briljantin romaanin perusaineksia. Dom Casmurro on muistelmien muotoon kirjoitettu romaani, jonka kertoja Bento eli Bentinho eli Dom Casmurro avaa lukijalle elämänsä avainkokemuksia, joista suurin on rakkaus Capituun. Tarina on itsessään melko yksinkertainen. Benton syvästi katolinen äiti on tehnyt Jumalalle lupauksen. Kun hänen ensimmäinen lapsensa syntyi kuolleena, Dona Glória pyysi, että Jumala säästäisi hänen toisen lapsensa ja vastalahjaksi lupautui lähettämään pojan pappisseminaariin, kun tämä kasvaa isoksi. Bento onkin hyvin hurskas lapsi ja osoittaa vilpitöntä kiinnostusta papin uraa kohtaan, kunnes teini-ikään päästyään tajuaa rakastuneensa palavasti parhaaseen ystäväänsä, naapurissa asuvaan Capituun. Koska tunne on molemminpuolinen, nuoret rakastavaiset yrittävät estää Benton päätymisen papiksi päästäkseen naimisiin. Suunnitelma onnistuu, vaikka Bento piipahtaakin myös seminaarissa. Hän löytää sieltä luottoystävän, Escobarin, joka myöhemmin avioituu Capitun ystävättären kanssa. Vuosien varrella pariskunnista muodostuu tiivis nelikko.

Nyt kirjoittaessaan tarinaansa Bento on syrjäytynyt, yksinäinen mies, jonka talo on kuin kaksoiskappale lapsuuden kotitalosta. Kirjan nimi Dom Casmurro viittaa Benton saamaan pilkkanimeen, joka tarkoittaa hiljaista, omiin oloihinsa vetäytyvää jäärää. Mihin siis katosivat onni ja autuus ja rakas Capitu pohjattomine silmineen? Muistelmissaan Bento väittää tulleensa Capitun pettämäksi, mutta lukijalla voi olla toinen tulkinta tapahtumista. Tämä on se asia, joka kirjaa suositelleen brasilialaisen mukaan jakaa kansaa. Pettikö Capitu Benton vai onko kaikki vain itsekeskeisen ja mustasukkaisuuteen taipuvaisen miehen kuvitelmaa tai silkkaa sepitettä? Koska tarina kerrotaan pelkästään Benton suulla, mihinkään ei lopulta voi luottaa.

Näin epäluotettavaa mutta samalla sympatioita herättävää kertojaa saa kirjallisuudesta hakea. Lyhyissä, usein vain puolen sivun mittaisissa luvuissa kertoja kuljettaa tarinaansa eteenpäin, välillä harhautuu, palaa taaksepäin, pikakelaa eteenpäin, unohtelee asioita, valehtelee sekä itselleen että lukijalle ja vakuuttelee toistuvasti lukijalle vilpittömyyttään. Lukuja kirjassa on peräti 148 ja ne on kaikki nimetty sisältöä kuvaavasti: “Capitu Reflects”, “I’m a Man!”, “In the Time Between Night and Day”. Osa luvuista kommentoi itse lukutapahtumaa, kuten “Preface to the Chapter”, “Let’s Get to the Chapter” tai “Shake Your Head, Reader”. Kertoja puhuttelee usein lukijaa suoraan ja muistaa erikseen huomioida naislukijat. Keikarimaisen käytöksen takaa voi lukea monenlaisia motiiveja, mutta ainakin Bento eli Machado osaa pitää lukijansa tiukasti hyppysissään. Lyhyitä lukuja suorastaan ahmii yhden toisensa perään.

The lady reader, who is my friend and who opened this book in order to take a rest between yesterday’s cavatina and tonight’s waltz, may want to slam it shut, seeing that we are bordering on an abyss. Do not do it, my dear; I change course.

Dom Casmurro on kerronnaltaan hämmästyttävän ajaton romaani, vaikka kuvaakin 1800-luvun puolivälin aikoja Brasiliassa, jossa orjuus, vahva luokkajako ja katolisen kirkon tiukka ote kansasta ovat arkipäivää. Yhteiskunnalliset teemat valottuvat Benton opportunistisen katseen kautta. Lepraan kuolleen naapurin hautajaisetkin ovat vain keino saada päivä vapautusta seminaarista ja olla Capitun kanssa. Perheen orjia Bento esittelee ystävälleen Escobarille ylpeänä siitä, että muistaa kaikkien nimet. Väliin tuntuu kuin Bento olisi viaton ja ymmärtämätön hölmö, toisinaan hänen toimintansa tuntuu harkitun laskelmoivalta ja välinpitämättömältä. Mitä Capituun ja rakkauteen tulee, tunteet vaikuttavat aidoilta, mutta rakkaus voi olla kaksiteräinen miekka. Pelko sen menettämisestä voi johtaa niin väkevään mustasukkaisuuteen ja omistushaluisuuteen, että omalla toiminnallaan aiheuttaa oman perikatonsa. Niin taisi Bento-raukalle käydä, oli Capitun petos sitten totta tai kuvitelmaa. Teos nyökkäilee vahvasti Shakespearen suuntaan: rakkauden ja mustasukkaisuuden mutkikkaat pelit, erilaiset väärinymmärrykset ja kohtalon kiemurat, ihmisen turhamaisuudet ja hullunkurisuudet tulevat osuvasti käsitellyiksi. Olipa ilo tutustua Dom Casmurroon ja Joaquim Maria Machado de Assisiin!

Helmet-lukuhaaste 2022:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 16 – Kirjan luvuilla on nimet.

Joaquim Maria Machado de Assis:
Dom Casmurro
portugalista englanniksi kääntänyt Neil McArthur
Lexicos Books 2018
(alun perin julkaistu 1899)
Luettu Kindlesta

Sinua voisi myös kiinnostaa

José Luís Peixoto: Saramago & José

E. M. Forster: A Room with a View | Klassikkohaaste 13

Luiz Ruffato: Lissabonissa muistin sinut

Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies – Klassikkohaaste osa 5

Seuraa Kirjaluotsia

1800-luku Brasilia Dom Casmurro englanninkielinen epäluotettava kertoja fiktiivinen muistelma helmet2022 helmethaaste klassikko klassikkohaaste Machado de Assis petos rakkaus