menu Menu
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Itäranta Emmi, Kotimainen kaunokirjallisuus, Suomi, Teos 03/11/2015 0 kommenttia
Eva Weaver: Jacobin takki Edellinen Lisa Genova: Inside the O'Briens Seuraava

Olemme kaikki vaiti, ja ajatukset nousevat ympärillä kuin seinille kasvavat korkeat varjot, kuin kanaaleista kohoava usva. Kutojaneitsyen kasvot yllämme ovat murentuneet, mutta hänen verkkonsa kiertää huonetta yhä. Sen langat juoksevat kohokuvioina seinillä, kiertyvät kattoa kantaviin pylväisiin. Lokit naukuvat ulkona ja vesi kuluttaa rantaa. Etäällä vaijeri kirskuu. Puu natisee talon rakenteissa kuin laivat tuulessa. Vieraat ja vaaralliset voimat liikahtelevat näkymättömissä, ja käteni on vähäinen niitä vastaan, altis murskautumaan niiden painon alle. Vierelläni Valeria on liikkumatta, ei päästä ääntäkään. Minusta tuntuu, että pystyn aistimaan kaikki sanat ja lauseet, jotka riehuvat hänen sisällään, huudon, jota hän pitelee hiljaisuuteen kytkettynä.

Emmi Itärannan kansainvälistä suosiota saavuttanut esikoinen Teemestarin kirja teki minuun niin suuren vaikutuksen, etten pitkään aikaan ole odottanut kotimaista kirjaa niin paljon kuin tätä Itärannan toista romaania. Onneksi menestyspaineet eivät ole vieneet Itärannan kykyä kutoa kauniita tarinakudelmia, sillä Kudottujen kujien kaupunki lunasti odotukset kirkkaasti. Kirjailija onnistuu jälleen luomaan täysin omanlaisensa, hauraan kauniin maailman, jossa aika ja paikka ovat toissijaisia. Kieli on herkkää ja soljuvaa, unenomaista. Lukija kuljetetaan vastustamattomasti kanaalien halkomalle saarelle, jossa ilmagondolit kuljettavat verikorallia, loistelevälamput valaisevat sokkeloisia kujia, Kutojat, Kirjurit ja Mustemestarit tekevät työtään ja muinaiset olennot lepäävät meripihkakuoressaan.

Toistuvat tulvat runtelevat saaren rantoja ja tuntematon sairaus koettelee sen asukkaita. Saarella vallassa olevan uskomuksen mukaan unet ovat vaarallisia ja Unennäkijät lähetetään eristyksiin Tahrattujen taloon. Unien näkeminen, etenkin Painajan öiset vierailut, on merkki uniruttoon sairastumisesta. Kerran vuodessa saarelaiset kootaan Puhtaan unen museoon tarkistukseen ja merkittäväksi vuositatuoinnilla. Saaren keskellä kohoaa Torni, josta vuosittaista Musteellamerkintää ja Sanantuhkausta valvoo korallinaamioiden taakse kätkeytyvä Neuvosto. Mutta kaikki saarelaiset eivät sulata virallista selitystä unien vaarallisuudesta ja uniruton paluusta.

Nuori kutoja Eliana huomaa pian olevansa keskeinen osa suurta muutosta. Kaikki alkaa siitä kun Eliana löytää Seittien Talon pihalta nuoren naisen, jonka kieli on leikattu irti. Naisen ihoon on tatuoitu Elianan nimi. Myös Elianalla on salaisuuksia. Toisin kuin moni muu saarelainen, hän osaa lukea ja kirjoittaa. Hän on myös alkanut nähdä unia. Molemmat taidot ovat tässä maailmassa vaarallisia. Vähitellen puhekyvyttömän naisen, Valerian, tarina alkaa avautua Elianalle ja naisten välille syttyy vahva rakkauden side.

Poikani ihmetteli joskus, mistä sana painajainen tulee. En ollut itse tuota hoksannut ihmetellä ja tuli silloin tarkistettua netistä sanan etymologiaa. Suomalaisessa kansanperinteessä Painajainen tai Painaja esiintyi paholaisen hahmossa ja istui nukkujan rinnan päällä yrittäen tukehduttaa tai halvaannuttaa. Vanhan kansan mielestä painajainen oli tauti, eikä sana tarkoittanut vain pahoja unia. Ilmeisesti näiden vanhan kansan uskomusten pohjalle Itäranta on rakentanut ideansa unirutosta.

Lopulta sillä ei ole merkitystä, viittaako Kudottujen kujien kaupunki menneeseen vai tulevaan. Pohjimmiltaan se kuvaa mitä tahansa diktatuuria, jossa tiedonsaantia rajoittamalla ja uskomuksia ruokkimalla yritetään pitää ihmiset ruodussa ja peitellä sitä tosiasiaa, että vallanpitäjät ovat häikäilemättömällä toiminnallaan horjuttaneet luonnon tasapainoa. Samalla se on kaunis rakkaustarina. Itäranta onnistuu upeasti kuvaamaan kahden naisen välistä rakkautta, tekemättä siitä numeroa.

Myös Jussi Kaakisen vaikuttava kansigrafiikka erottuu edukseen. Tälle kirjalle sopii myös toivoa kansainvälistä menestystä. Kirjailijan sivuilla kerrotaan, että Itäranta on parhaillaan viimeistelemässä romaanin englanninkielistä versiota, joka ilmestyy ensi vuoden huhtikuussa Britanniassa nimellä The City of Woven Streets sekä toukokuussa Yhdysvalloissa nimellä The Weaver.

Kudottujen_kujien_kaupunkiEmmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Teos 2015.

Kudottujen kujien kaupungin seittisokkeloissa ovat kulkeneet myös mm.:
Lumiomena
Kirjasähkökäyrä
P.S. Rakastan kirjoja
Tuijata

Emmi Itäranta Kudottujen kujien kaupunki Teos


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up