Kuuntelin Naomi Kleinin kirjan Doppelganger kesäkuussa, kun se valittiin ensimmäistä kertaa jaetun Women’s Prize for Non-Fiction -palkinnon voittajaksi. En saanut silloin siitä kirjoitettua ja nyt on tietysti kulunut jo sen verran aikaa, että mitään kovin kattavaa en kirjasta pysty sanomaan.

Naomi Klein on jo vuosia sekoitettu Naomi Wolfiin, aiemmin arvostettuun vasemmistolaiseen feministiin, joka on siirtynyt vahvasti äärioikeiston leiriin. Tämän puolta vaihtaneen kaksoisolentonsa kautta Klein pohtii, kuinka taloudelliset ja poliittiset kriisit ovat lietsoneet kahtiajakoa ja ruokkineet salaliittoteorioiden kasvua digiajan maailmassa. Kritiikkiä saa niin oikeisto kuin vasemmisto. Kiinnostavia näkökulmia avautuu moniin viime vuosien ajankohtaisiin teemoihin, kuten koronakriisiin ja Israelin ja Palestiinan kysymykseen.

Klein lukee äänikirjansa itse ja hänen humoristisen terävää ajatteluaan on ilo kuunnella. Kiinnostavasti Klein avaa myös kaksoisolentoteeman käsittelyä fiktiossa. Kirja on myös julkaistu suomeksi nimellä Kaksoisolento (Into 2024).

Naomi Klein: Doppelganger: A Trip into the Mirror World
Penguin Audio 2023
Äänikirjan lukija: Naomi Klein

Evie Wyld osaa todella kirjoittaa. Hänen monitasoisissa romaaneissaan on aina pimeyttä ja väkivaltaa, mutta hän ei mässäile niillä, vaan näyttää niiden vaikutukset henkilöihinsä ja sen, miten he selviytyvät ja jotenkin jatkavat elämäänsä. The Echoes -romaanin päähenkilö on australialainen Hannah, joka asuu Lontoossa poikaystävänsä Maxin kanssa. Tai asui, sillä Max on kuollut ja vain hänen haamunsa tarkkailee Hannahia asunnossa. Haamu-Max ei itse tiedä milloin ja miten kuoli.

Romaanin aikajana pomppii edestakaisin kuin kaiku kertoessaan Hannahin ja tämän perheen tarinaa. Kirjan nimi The Echoes viittaa myös konkreettiseen paikkaan Australiassa, josta Hannah on kotoisin. Sen tasangoilla kaikuu alkuperäiskansoilta varastettujen lasten ääni ja muitakin kaikuja ylisukupolvisista traumoista.

Kahden lukijan tulkitsema äänikirja toimi hyvin, mutta monikerroksisen ja ajassa pomppivan tarinan seuraaminen kuunneltuna oli paikoin haastavaa. Evie Wyldia on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa, joten ehkäpä tämäkin uutuus vielä suomennetaan.

Evie Wyld: 
The Echoes
Penguin Audio 2024
Äänikirjan lukijat: Vivien Carter, Sebastian Humphreys

Kaveh Akbarin esikoisromaani Martyr! on vuoden suurimpia yllättäjiä. Sen päähenkilö on 27-vuotias Cyrus, joka on toipuva alkoholisti ja huumeidenkäyttäjä. Hänen iranilainen äitinsä kuoli järjettömässä onnettomuudessa, kun hänen lentokoneensa ammuttiin alas Persianlahdella Cyruksen ollessa vauva. Isä, joka työskenteli teurastamolla Yhdysvaltain Keskilännessä, menehtyi pian sen jälkeen, kun oli kasvattanut Cyruksen aikuiseksi ja nähnyt hänen lähtevän yliopistoon. Cyruksen elämää värittävät elämän tarkoituksen pohdinta ja päätös kirjoittaa kirja marttyyreistä – ihmisistä, joiden kuolema merkitsee jotain. Hän ei itsekään halua elää ja kuolla ilman merkitystä.

Cyrus kuulee iranilaisesta kuvataiteilijasta nimeltä Orkideh, joka sairastaa terminaalivaiheen syöpää ja viettää viimeisiä päiviään Brooklynin museossa keskustellen vierailijoiden kanssa. Cyrus päättää matkustaa tapaamaan häntä, sillä hän uskoo löytävänsä vastauksia etsimiinsä kysymyksiin. Näiden kahden välinen filosofinen dialogi elämästä, kuolemasta, taiteesta, kielestä, identiteetistä, uskosta ja rakkaudesta on kirjan vangitsevinta antia.

Orkideh auttaa Cyrusta ymmärtämään, mitä tarkoittaa elää täyttä elämää ilman, että jää kiinni kuoleman ajatukseen. Myös keskustelut kirjoittamisesta ja kielen voimasta – ja sen rajoista – ovat upeita.

Vaikka teoksen aiheet ovat raskaita, Kaveh Akbarin kirjoitus on täynnä lämpöä, huumoria ja myötätuntoa henkilöitä kohtaan. Akbarin tausta runoilijana näkyy myös romaanin vahvassa kielessä. Martyr! tutkii suuria kysymyksiä, mutta muistuttaa myös, että elämässä ei aina ole selkeitä vastauksia. Epävarmuus on olennainen osa ihmisyyttä.

Kaveh Akbar:
Martyr!
Picador 2024
Äänikirjan lukija: Arian Moayed

Englantilainen Sarah Moss on yksi niistä nykykirjailijoista, jonka toivoisin päätyvän joskus suomennettavaksi. Olen lukenut häneltä kolme romaania ja nyt oli vuorossa uusi muistelmateos My Good Bright Woolf, joka keskittyy syömishäiriöihin. Moss kasvoi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa porvarillisessa mutta boheemissa kodissa, jossa äidin ura katkesi lastenhoidon vuoksi ja isä oli joko poissa tai sulkeutuneena työhuoneeseensa. Mossin lapsuutta leimasi äidin feminismin ja arjen turhautumisen ristiriita sekä isän kontrolli ja kehohäpeä.

Perheen tiukkaa, vasemmistolaista mutta snobistista elämäntyyliä täydensi kieltojen täyttämä lapsuus, mikä teki Mossista ulkopuolisen koulussa. Teini-iän jälkeen Moss sai apua ymmärtäväiseltä psykiatriselta tiimiltä ja kykeni jatkamaan elämäänsä. Nelikymppisenä, Covid-pandemian aikana, hänen vanhat pelkonsa palasivat, ja hän päätyi osastohoitoon vakavan syömishäiriön vuoksi. 

Muistelmateokseksi kirjassa on yksi erikoinen piirre: epäluotettava kertoja. Kerronnan lomassa kaikuu myrkyllisiä kuiskauksia, jotka kutsuvat kertojaa valehtelijaksi, manipuloijaksi ja kiittämättömäksi. Nämä äänet ovat mielikuvituksellisia välihuomautuksia kirjailijan läheisiltä, jotka myrkyttivät hänen lapsuutensa ja romahduttivat hänen itsetuntonsa. Moss käsittelee myös lapsuuden suosikkikirjojensa tarjoamia kuvauksia ruoasta ja naisellisuudesta. Tästä käsittelytavasta tuli mieleen ruotsalaisen Karolina Ramqvistin teos Leipää ja maitoa. My Good Bright Woolf on sen synkempi sisar.

Sarah Moss: 
My Good Bright Wolf: A Memoir
Picador 2024
Äänikirjan lukija: Morven Christie

Tilaa artikkelit sähköpostiisi