menu Menu
Kirjabloggaajien joulukalenteri 2020: 16. luukku
Yleinen 16/12/2020 14 kommenttia
Susanne Maude: Ennen kuin unohdat Edellinen Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä Seuraava

Kirjabloggaajien joulukalenteri aukesi eilen Tuulevin lukublogissa ja huomenna joulutunnelmaan saattelee vuorostaan Lue meille äitikulta. Lista kaikista joulukalenteriluukuista löytyy Luetaanko tämä -lastenkirjablogista. Osallistun itse kirjabloggaajien joulukalenteriin viidettä kertaa. Artikkelin alla olevista linkeistä löytyy edellisten vuosien luukkuni, joista voi bongata lisää jouluisia kirjavinkkejä.

Tällä kertaa päätin joulun kunniaksi laajentaa kirjablogini yhden päivän ajaksi myös neulontablogiksi. Olenkin eri yhteyksissä maininnut, että tämä poikkeusvuosi on kiihdyttänyt pakkoneuloosiani sen verran, että neuleita on syntynyt tasaiseen tahtiin läpi vuoden. Yleensä pakkoneuloosin oireet ovat iskeneet vain syksyisin ja hellittäneet viimeistään kevään tullen. Tänä vuonna kävi toisin ja kesäkin on mennyt lankojen ääressä. Ei sentään villalankojen, sillä kesällä syntyi pino kesäneuleita pellava- ja puuvillalangoista. Poikkeuksellista on ollut myös se, että olen jaksanut tehdä isompia neuletöitä. Yleensä suuritöisten neulepaitojen ja -takkien tekeminen on jäänyt kesken ja lankakorin pohjalta löytyneitä keskeneräisiä töitä on saanut sitten vuosien päästä ihmetellä ja purkaa. Nyt valmiita paitoja ja neuletakkeja on valmistunut vuoden aikana niin paljon, etten ole enää aivan varma määrästä. Osa on jäänyt pariin pitämiseen ja osasta on tullut ihan lempparivaatteitani. Koska poikkeusoloissa ei ole päässyt tapaamaan ihmisiä ja esittelemään livenä näitä luomuksia, moni on pyytänyt kuvia. Nyt siis yleisön pyynnöstä esittelen osan tämän syksyn aikana syntyneistä neuleista.

Koska tämä on kuitenkin kirjablogi, ei unohdeta kirjoja tästäkään. Sillä eihän näitä neuleita olisi syntynyt ilman äänikirjoja! En varmasti olisi jaksanut istua näin paljon puikkoja heiluttelemassa, jos ei samalla olisi ollut mahdollisuutta uppoutua hyvään tarinaan. Aivan mahtavaa, että voi yhdistää kaksi rakasta harrastusta tällä tavalla. Vaikeimmissa kohdissa on tietysti keskeytettävä äänikirja hetkeksi, ettei keskittyminen herpaannu, mutta enimmän aikaa neulominen ja äänikirjan kuuntelu onnistuvat mainiosti yhtä aikaa. Esittelen alla jokaisen neuleen ohessa aina jonkun vuoden varrella kuunnellun kirjan.

Mistä mallit ja ohjeet?

Neuleohjeita etsin yleensä Pinterestin avulla tai viime aikoina lähes pelkästään Ravelrysta, eli neulojien verkkoyhteisöstä (minut löytää sieltä nimimerkillä ostertiina). Sieltä löytyy valtavasti sekä ilmaisia että maksullisia ohjeita ja voi tarkastella muiden neulojien projekteja samoista ohjeista. Lankoihin olen saanut kulumaan melkoisesti rahaa, kun ei enää ihan peruslangat kelpaa. Mutta kyllä laadukkaan langan eron huomaa myös lopputuloksessa ja myös neuloessa. Ja käsinvärjättyjä ihanuuksia tekee mieli koko ajan hypistellä pelkkinä kerinä. Lankakeriä onkin kertynyt vuosien varrella, mutta kyllä jämälangoistakin tulee välillä tehtyä pienempiä projekteja.

Neulonnan perustaidoilla pärjää pitkälle, mutta nykyään netti on täynnä ohjeita ja videoita, joiden avulla voi ottaa haltuun minkä tahansa uuden tekniikan. Itse olen tänä vuonna opetellut monia uusia neulontatekniikoita. Ihan paras ja lopullisesti käyttöön jäävä tekniikka on magic loop eli luuppaus, jossa pitkällä pyöröpuikolla voi tehdä esimerkiksi kaksi sukkaa tai kaksi hihaa kerralla. Sukkien tekemisessä tämä on erityisen mahtavaa. Useamman kerran on vuosien varrella käynyt niin, että toinen sukka on jäänyt tekemättä tai siitä on tullut erilainen kuin toisesta, kun ei ole enää muistanut ratkaisuja joita on edellisen kanssa tehnyt. Nyt valmistuu kaksi samanlaista sukkaa yhdellä kertaa. Lisäksi olen opetellut erilaisia tapoja silmukoiden luontiin ja työn päättelyyn.

Aloitetaan lempparistani. Tämä on yksi tuoreimpia neuletöitäni ja rakastuin tähän malliin niin paljon, että olen tätä villapaitaa jo paljon käyttänytkin. Onneksi ilmat kylmenivät juuri kun sain sen valmiiksi. Malli on suomalaisen Leeni Hoin Shimo Sweater. Lankoina käytin kotimaista Tukuwool Fingering -villalankaa (väri Nila) sekä Sandnes Garnin TynnSilk Mohair -lankaa (väri Brunt Sukker), jossa on villaa, silkkiä ja mohairia. Paidan edessä sekä hihoissa on ihana pitsikuvio, jota oli hauska tehdä. Tämä lämmin, pehmeä ja lemppariväreissäni hehkuva villapaita oli vaivan ja suhteellisen arvokkaiden lankojen arvoinen. Jämälangoista tein vielä ihanan pipon, jonka malli on Ronja Hakalehdon Vuono.

Äänikirjavinkki: Tämän neuleen tekoon kuluu sen verran aikaa, että ehtii kuunnella vähän pidemmän äänikirjan. Joyce Carol Oatesin Night. Sleep. Death. The Stars. on äänikirjana 30 tuntia, joten hyvin ehtii tehdä vielä piponkin 🙂 Romaani käsittelee yhden perheen kautta Yhdysvaltain nykytilaa, erityisesti rasismia ja poliisiväkivaltaa, mutta myös sitä, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät surua ja menetystä. Romaanissa tunnelmat vaihtelevat: välillä ollaan syvällä draamassa ja yhtäkkiä hypätään tragikomiikan puolelle.

Tässä toinen paljon jo käytössä ollut neuletakki. Malli on Katrin Schneiderin Winterfell Cardigan ja lankana on ihanan pehmeä Garnstudion Drops Alpaca (väri 9025 Hasselpähkinä) eli 100-prosenttinen alpakkavilla. Napit villatakkiin valitsi poikani, jonka makuun näköjään kannattaa luottaa vastaisuudessakin.

Äänikirjavinkki: Barbara Pymin kirjat sopivat loistavasti neulontaan. Pymin esikoisromaanissa Some Tame Gazelle maalaiskylän naiset neulovat kilpaa komeille pappismiehille. Vanhapiika Belinda harkitsee uhkarohkeaa hanketta neuloa rakastamalleen arkkidiakonille villapaita tämän vaimon ollessa Karlsbadin kylpylässä. Sisko Harrietin heikkous taas ovat nuoret ja komeat kappalaiset, joita hän mielellään kutsuu teelle ja hemmottelee leipomuksillaan ja neulomillaan sukilla.

Katrin Schneiderilla on muitakin kivoja neulemalleja, kuten tämä Purple Coke Sweater. Siihen valitsin langoiksi Isager Strik Trion (väri Khaki), jossa on pellavaa, puuvillaa ja bambua, sekä japanilaisen ITO Sensain (väri Gold Oak), joka on ylellinen silkkimohairlanka. Paita neulotaan molemmilla langoilla ja raidat pelkällä ITO Sensailla. Lopputulos on henkäyksen kevyt ja upeissa väreissä hohtava neule, joka on miellyttävä päällä. Ikävä kyllä pellavan osuus langasta tekee sen, että tämä paita rypistyy helposti. Onneksi on vaatehöyrystin, jolla sen saa taas kuin uudeksi. Vaatehöyrystimellä muutenkin viimeistelen kaikki neuletyöt.

Äänikirjavinkki: Läpikuultavana kimaltelevaan paitaan sopii pariksi Jeanette Wallsin muistelmateos The Glass Castle (Lasilinna), jossa Walls kertoo karismaattisten mutta elämänhallinnaltaan toivottomien vanhempiensa vaikutuksesta elämäänsä. Siinä on aina jotain erityistä kun kirjailija itse lukee oman tarinansa ja Walls on sekä kirjoittajana että lukijana vangitseva. Perheen uskomattomasta tarinasta on tehty myös elokuva.

Sukkiakin on tullut tehtyä. Nämä Anna Johannan Triantan -mallista tehdyt sukat ovat jääneet jatkuvaan käyttöön yösukkina. Lanka on ranskalaisen Julie Asselinin Nomade-sukkalankaa, joka on käsinvärjättyä merino-nylonsekoitetta. Värin nimi on Ale. Yhdestä vyyhdistä sain nämä sukat sekä vielä pipon, johon yhdistin myös Garnstudion Drops Kid-Silk -silkkimohairia. Pipon malli on PetiteKnitin Anker’s Hat.

Äänikirjavinkki: Nopeammin valmistuvien töiden lomassa voi kuunnella myös nopeammin kuunneltavia kirjoja. Sukkien neulomiseen sopii hyvin vaikka kotimainen klassikko, Minna Canthin Hanna. Hanna-raukka haaveilee opettajan urasta, mutta joutuu tyytymään paitojen ompeluun perheen miesväelle. Onneksi ajat ovat nyt toiset ja nainenkin voi luoda haaveilemaansa uraa ja väkertää näitä käsitöitä vapaa-ajalla ihan omasta ilosta.

Sitten vielä amigurumin virkkausta ja joululahjaideoita. Pojan kanssa on katsottu yhdessä Star Wars the Mandalorian -sarjaa ja olemme molemmat rakastuneet sen Baby Yoda -hahmoon. Hahmon ympärille on luotu kaikenlaista fanitavaraa, mutta söpön Baby Yoda -amigurumin voi myös tehdä itse. Jos lähipiiristäsi löytyy Mandalorian-faneja, tämän ehdit hyvin tehdä vielä jouluksi. Ilmainen ohje löytyy täältä: Baby Yoda Keychain. Jouluksi ehtii vielä tehdä muutakin. Esimerkiksi nämä lämpimät pannat valmistuvat melko nopeasti eikä lankaakaan tarvita paljon, ilmainen ohje löytyy täältä: Frida.

Äänikirjavinkki: Jedihahmoja virkatessa voi vaikka kuunnella millaista on yrittää luoda uraa näyttelijänä Lontoossa tai New Yorkissa, kun on tunnettu pienen kielialueen tv-hupailuhahmona. Antti Holman omaelämäkerrallinen romaani Kaikki elämästä(ni) käsittelee häpeää ja häpeän voittamista. Tämä romaani toimii loistavasti äänikirjana, onhan se myös Holman itsensä lukema. Holma tunnetaan muuten myös innokkaana neulojana.

Toivottavasti viihdyit Kirjaluotsin äänikirjaneuleiden parissa! Olisi hauska kuulla, löytyykö kirjan ystävistä muitakin pakkoneuloosista tai -virkkuloosista kärsiviä ja mitä olette viime aikoina käsillänne luoneet. Lämmintä joulunodotusta!

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

äänikirja amigurumi Antti Holma Barbara Pym Jeanette Walls joulu joululahjat Joyce Carol Oates käsityöt kirjabloggaajien joulukalenteri Minna Canth neulonta virkkaus


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Ihana joulupostaus ja todella kauniita käsitöitä. Hauskaa, että hyödynnät äänikirjojen kuuntelun ja neulomisen. Tiedän yhden ihmisen, joka tekee samalla tavalla. Kun taas eräs 11v. neitonen piirtelee samalla, kun kuuntelee kirjoja. Itse kuuntelen tosi harvoin. Neulon samalla, kun katselen telkkaria. Tänä syksynä on syntynyt kuudet villasukat ja torkkupeitto. Niitä keskeneräisiä neulomuksia vein ennen äidilleni, joka purki ne ja teki omia hienoja luomuksia.

    Hyvää joulunodotusta 🙂

    1. Hauska kuulla, että pidät myös käsitöistä. Kuudet sukat ja torkkupeitto kuulostaa keskivaikealta pakkoneuloosilta 😆 Minäkin välillä neulon telkun ääressä, mutta äänikirja toimii minulle paremmin, kun katseen voi pitää neuleessa. Etenkin pitsikuvioita tehdessä saattaa tulla vaikeuksia, jos katselee muualle. Tuo keskeneräisten purkamisjärjestely onkin hyvä. Ei tunnu niin pahalta, kun joku muu tekee sen ja vielä hyötykäyttää langat. Keväällä purin yhden vuosien takaisen puolivalmiin neulepaidan ja hyödynsin langat huivissa. Purkaminen tuntui pahalta, mutta ei niitä aikaa sitten kesken jääneitä jaksa loppuun tehdä. Parempi hakea uutta inspiraatiota ja tehdä jotain aivan muuta.

      Ihanaa joulunodotusta Mai!

  2. Olipas hyvä postaus! Minäkin tykkään neuloa perusneuleita eli sukkia ja lapasia. Syksyllä iski raju neuloosi ja nyt on sitten iskenyt lukumania. 😀

    1. Syksy onkin pahinta aikaa neuloosille, se tarttuu silloin erityisen hanakasti. Minulla tuo lukumania on jo kroonistunut vuosien saatossa ja oireet vaan pahentuneet äänikirjojen tulon myötä. Nyt kun voi käyttää kaiken mahdollisen ajan kirjojen parissa. Perinteinen kirjaformaatti on vähän hankala siivotessa, kävelylenkillä ja neuloessa, mutta äänikirjasta voi nauttia silloinkin. En kyllä perinteisestä luovu, sille on oma aikansa ja paikkansa, ja tiettyjä kirjoja en halua äänikirjana nauttia.

      Mukavaa joulunodotusta ja tsemppiä neulooseihin ja manioihin 😊

  3. Voi miten paljon jotkut saavat aikaan! Ei voi kuin ihailla noita neuleita, niin kauniita lankoja, värejä ja malleja. Ja samalla vielä voi kuunnella hyviä kirjoja. Ihan täydellistä, tuossa ei korona paljon paina.

    1. Kiitos Leena! Pakkoneuloosista on tosiaan apua korona-ahdistuksen lievittämisessä, varsinkin äänikirjaeskapismiin yhdistettynä. Ja aikaan saa helposti, kun tekee sellaista mistä nauttii 😊

    1. Kiitos! Minullakin on ollut joskus pitkiä oireettomia jaksoja, mutta sitten on joku taas laukaissut oireilun ja pakkoneuloosi on palannut entistä pahempana. Blogisi nimi kertoo, että sinullakin on vahva taipumus tähän vaivaan. Nyt voit nauttia ja keskittyä kirjoihin, kyllä se neuloosikin vielä iskee joskus 😅
      Rauhallista joulua sinulle!

  4. Oi, tuo baby Yoda on aivan upea!
    Minullakin iski neuloosi tänä vuonna ja ensimmäistä kertaa sitten esikoisen vauva-ajan (täytti just18). Itse asiassa neulomisen mahdollistaa oivallukseni siitä, että puikkoja on myös puisina. Jostain syystä puisilla puikoilla eivät ranteet ala särkemään… Kokeilin ihan huvikseni, että onko ero nimenomaan materiaalissa – on se. Metallisilla ei tarvinnut montaa minuuttia tehdä, kun jo tuntui.
    Ihania neuleita olet tehnyt ja tuo magic loop tekniikka on kyllä pakko opetella!

    1. Kiitos Minna! Tänä vuonna on ollut paljon neuloosia liikenteessä, hauskaa että sinäkin palasit harrastuksen pariin. Puiset puikot on ihan must, en myöskään pysty enää neulomaan metallisilla. Magic loop kannattaa tosiaan opetella. On tosi kätevää ja ihan helppoakin, kun pääsee jyvälle. Netistä löytyy tosi paljon ohjeita siihenkin. Hyvää joulua sinulle!

  5. Wau mikä kalenteriluukku! Niin paljon kaikkea!

    Aloin kutoa kolme vuotta sitten ja kuunnella äänikirjoja vuosi sitten ja kieltämättä nämä on toimiva pari yhdessä. Puolihuolimaton telkkarin seuraaminenkin kutoessa onnistuu, mutta enemmänhän se on kuuntelua siinäkin, eli siinä mielessä valitsen mieluummin äänikirjan. Minä olen kutonut vain sukkia, paitsi nyt tein ensimmäisen “huppuhuivin”, siis sellaisen pörröisemmän rinkulan minkä saa pitää vaan kaulassa tai nostaa korvien suojaksi asti, mikä sen nimi sitten oikeesti onkaan. Pitää tehdä vielä toinenkin 🙂 Hyvää Joulun odotusta sinne!

    1. Kiitos Jane! Sinullakin on siis selvästi neuloosin oireet pahenemassa 😅 Huppuhuivit on kivoja, minäkin olen joitain tehnyt. Huiveihin saa mukavasti käytettyä jämälankoja. Niitä on minulle kertynyt ihan tolkuttomia määriä.
      Ihanaa joulunaikaa!

  6. Vau, täälläkin iski neuloosi jo pelkästä lukemisesta! Ja tuota äänikirjan yhdistämistä neulomiseen pitää kokeilla, en ole nimittäin vielä oikein keksinyt sellaista itselleni luonnollista tapaa kuunnella kirjoja,

    Mukavaa joulun odotusta!! /Mari

    1. Neuloosi on tosi tarttuvaa, turvavälit ei toimi tässä yhtään 🤣 Kokeile ihmeessä äänikirjaneulontaa, uskon että jäät koukkuun. Tunnelmallista joulua Mari!

keyboard_arrow_up