menu Menu
Kiran Millwood Hargrave: The Mercies
Iso-Britannia, Millwood Hargrave Kiran, Picador, Ulkomainen kaunokirjallisuus 06/05/2020 0 kommenttia
Rachel Cusk: Kunnia Edellinen Kate Elizabeth Russell: My Dark Vanessa Seuraava

Maren knows Mamma has nightmares too. But she doubts her mother wakes with salt on her tongue, the sea mottling her breath. Sometimes Maren wonders whether she brought this life upon them all with her wishing for time alone with Diinna and Mamma. For though Kiberg is close, and Alta not so far, no man has come to settle with them. Maren wanted time with women, and now all her days are so.

She starts to imagine that Vardø could go on for ever this way: a place without men, and still surviving. The cold is loosening its hold, and the bodies are in turn becoming soft. Once the thaw is root deep, they will bury their dead, and perhaps some of the rifts might be buried with them.

Kiran Millwood Hargrave: The Mercies

Kiran Millwood Hargraven historiallinen romaani The Mercies sijoittuu Pohjois-Norjan Finnmarkiin, Vardøn saarelle, jota suomeksi kutsutaan myös Vuoreijaksi. Siellä Jäämeren rannikolla jouluaattona 1617 raivoisa myrsky iski yllättäen kylän miesten ollessa kalassa. Kaikki miehet kuolivat ja saaren naiset jäivät yksin selviämään ankarien luonnonolojen ja vielä ankarampien ennakkoluulojen armoille. Alkushokin jälkeen he onnistuivat hoitamaan ennen pelkästään miehille kuuluneet tehtävät: kalastuksen, poronhoidon, teurastuksen ja rakennustyöt. Selviytyjistä tuli kuitenkin epäilyksenalaisia, kun kuningas Kristian IV päätti puhdistaa Pohjoisen kansat noituudesta. Tähtäimessä olivat erityisesti saamelaiset, mutta miesten tontille hyppivät norjalaisnaiset olivat yhtä lailla uhka valtaa pitäville miehille. Norjan noitavainojen uhreja kunnioittava muistomerkki löytyykin Vardøsta, paikalta, jossa noituudesta tuomoittuja poltettiin roviolla. Kaksiosaisen muistomerkin on suunnitellut sveitsiläinen arkkitehti Peter Zumthorn sekä ranskalainen taiteilija Louise Bourgoise.

Nämä tositapahtumat ja erityisesti muistomerkki innoittivat Kiran Millwood Hargraven kirjoittamaan romaanin The Mercies, joka on palkitun lastenkirjailijan ensimmäinen aikuisten romaani. Tausta lastenkirjallisuuden parissa näkyy kirjassa hyvällä tavalla, sillä tunnelmallinen miljöön kuvaus, vahvat henkilöhahmot ja sujuva tarinankuljetus saavat aikaan jotenkin satumaisen tunnelman, vaikka näin vakavasta ja hurjasta aiheesta onkin kysymys. Äänikirjan on lukenut irlantilainen näyttelijä Jessie Buckley, jonka miellyttävän pehmeä ääni kuljettaa hetkessä kirjan maailmaan. Yllättävän hyvin hän suoriutuu myös vieraskielisistä nimistä ja sanoista, vaikka vaikea sitä on täysin arvioida. Ilmeisesti 1600-luvun Norjassa puhuttiin lähinnä norjalaisittain lausuttua tanskaa. Ei siis mikään helppo nakki lukijalle.

Romaani käynnistyy tuosta kohtalokkaasta jouluaatosta. Maren Magnusdatter joutuu muiden saarelaisten kanssa todistamaan, miten myrsky pyyhkäisee kaikki miehet hänen elämästään. Hän menettää samalla kertaa isänsä, veljensä ja kihlattunsa. Kotiin jäävät hänen kanssaan surun murtama äiti, sekä veljen saamelainen vaimo Diinna, joka on viimeisillään raskaana. Kylä tuntuu jakautuvan niihin, jotka tarttuvat rivakasti toimeen, ja niihin jotka uskovat tilanteen helpottavan vain rukoilemalla syntejä anteeksi. Marenin lisäksi ensimmäiseen kategoriaan kuuluu räväkkä Kirsten, joka pukeutuu käytännöllisiin housuihin ja organisoi näppärästi niin poronhoidon, kaupankäynnin kuin kalastuksen. Jälkimmäisen porukan johtohahmoihin taas kuuluu Toril, joka agitoi muita kirkon naisia osoittamaan paheksuntansa Kirstenin ja muiden jumalaa pilkkaavalle käytökselle. Kylä on siis alkanut jo jakautua kahteen leiriin, mutta kukaan ei osaa vielä aavistaa, miten järkyttävään tilanteeseen tämä kahtiajako vielä tulee johtamaan.

Kolme vuotta myöhemmin saarelle saapuu maaherran ja kuninkaan kutsumana skotlantilainen Absalom Cornet, joka on kotimaassaan niittänyt mainetta noidanmetsästystaidoillaan. Skotlannin kuningas Jaakko VI oli julkaissut noituutta ja sen kitkentää käsittelevän opuksen ja hänen innoittamanaan Tanskan ja Norjan kuningas Kristian IV päätti myös puhdistaa Pohjolan noituudesta, jota erityisesti saamelaisten uskottiin harjoittavan. Matkan varrella Absalom Cornet pysähtyy Bergeniin hankkimaan itselleen norjalaisen vaimon. Ursa on paikallisen laivanvarustajan tytär, jonka kodissa vallitsee surun ilmapiiri äidin poismenon ja sisaren vakavan sairauden vuoksi. Vaikka avioliitto kunniallisen skotlantilaisen kanssa tuo ehkä mielenrauhaa isälle, Ursalle se tarkoittaa hyppyä tuntemattomaan. Elämää syrjäisessä kolkassa miehen kanssa, jonka todellinen luonto osoittautuu Jäämertakin kylmemmäksi.

Romaanin kerronta vaihtelee Marenin ja Ursan näkökulmien välillä. Ursa on Bergenin hienossa kodissa palvelusväen kanssa kasvaneena täysin valmistautumaton kodinhoitoon pohjoisen saaren olosuhteissa. Hän tarvitsee jonkun opastamaan miten leivotaan leipää, miten pyykit pestään, miten koti lämmitetään ja pidetään siistinä. Ursa pyytää Marenia opettajakseen ja yhdessä vietetyn ajan myötä naisten välille kasvaa vahva ystävyys, jonka syvyys hämmentää molempia. Heidän on kuitenkin oltava varovaisia, sillä Absalom on päässyt vauhtiin tehtävänsä toteuttamisessa. Hän on varma, että naisten joukossa on noitia, jotka ovat liittoutumalla paholaisen kanssa aiheuttaneet kylän miesten kuolemaan johtaneen myrskyn. Absalom ei kaihda keinoja noitien paljastamiseksi eikä Torilin johtamalta “kirke-naisten” porukalta kestä kauaa osoittaa sormella epäiltyjä. Syytetyistä puristetaan ulos tunnustukset kiduttamalla ja altistamalla heidät vesikokeeseen: heidät heitetään jääkylmään mereen ja jos syytetty kelluu, hän on noita, jos uppoaa, hän on syytön. Viimeistään silloin Ursalle vahvistuu, että hän on naimisissa hirviön kanssa.

Koska romaani pohjaa tositapahtumiin ja noitavainojen karmea lopputulema on hyvin tiedossa, The Mercies ei tarjoa juonellisesti suuria yllätyksiä. Silti sitä seuraa kuin hypnotisoituna vääjäämättömään traagiseen loppuun saakka. On aina yhtä hämmentävää ja surullista lukea noitavainoista. Näidenkin naisten rikos oli ainoastaan se, että he yrittivät olla vahvoja ja selviytyä tilanteessa, jossa ei ollut muita vaihtoehtoja. Housuihin pukeutuva ja miesten töistä näppärästi suoriutuva nainen oli selvästi tehnyt sopimuksen paholaisen kanssa. Sen lisäksi tuomittavaa oli turvautua surussa saamelaisen muinaisuskon perinteisiin. Tuomioistuimen mielikuvitukselliset sepustukset noitavuorelle lentävistä noidista ja karjan tappamisesta pelkällä tulisella henkäyksellä ovat niin absurdeja, että naurattaisi jos ei tietäisi niiden johtaneen roviolle. The Mercies on vaikuttava tarina mielivallan ja taikauskon alttarilla uhratuista naisista, jotka yrittivät elää itsenäistä elämää, ilman miehiä. Sitä ei miesten itsetunto kestänyt.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 10 – Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa.

Kiran Millwood Hargrave:
The Mercies
Picador 2020
Äänikirjan lukija: Jessie Buckley
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

äänikirja helmethaaste historiallinen romaani Kiran Millwood Hargrave noitavainot Norja The Mercies tositapahtumiin perustuva


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up