menu Menu
Kim Thúy: Ru
Elämäkerta, Gummerus, Käännöskirjallisuus, Kanada, Thúy Kim 12/04/2019 4 kommenttia
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. NYT. Ajankohtainen yhteiskuntaoppi Edellinen Lisa See: The Island of Sea Women & Mary Lynn Bracht: White Chrysanthemum Seuraava

Minun nimeni on Nguyễn An Tịnh, kun taas äitini nimi on Nguyễn An Tinh. Nimeni on pelkkä äitini nimen variaatio, koska yksi ainoa i:n alle kuuluva piste erottaa ja eriyttää minut äidistäni, rajaa minut toiseksi ihmiseksi. Olin äitini jatke jopa nimeni merkitystä myöten. Vietnamin kielessä äitini nimi tarkoittaa rauhallista ympäristöä, kun taas minun nimeni merkitsee rauhallista sisätilaa. Äitini antoi minulle lähes saman nimen kuin hänellä itsellään oli osoittaakseen kiistattomasti, että olin hänen lisäosansa, että hänen tarinansa jatkuisi minussa.

Vietnamin historian käänteet sotkivat äitini suunnitelmat. Niiden vuoksi nimiemme diakriittiset merkit heitettiin yli laidan silloin kolmekymmentä vuotta sitten, kun meidän oli lähdettävä matkalle Siaminlahden yli. Samalla nimistämme katosi merkitys, kun ne kutistettiin oudoiksi, ranskan kielelle vieraiksi äänteiksi. Vietnamin historian käänteet saivat ennen kaikkea aikaan sen, että roolini äitini luonnollisena jatkeena lakkasi ollessani kymmenen vanha.

Kim Thúy: Ru

Kim Thúy syntyi vuonna 1968 Saigonissa, josta pakeni perheensä kanssa venepakolaisena ollessaan kymmenvuotias. Palatsimaisessa kodissa kasvanut tyttö joutuu tottumaan malesialaisen pakolaisleirin matoja kuhisevaan todellisuuteen kunnes pääsee aloittamaan uuden elämän vieraassa kulttuurissa, Kanadassa. Vietnamin kielessä sana ”ru” tarkoittaa kehtolaulua tai tuudittamista. Ranskan kielessä se tarkoittaa pientä puroa tai virtaamista. Omaelämäkerrallinen romaani Ru keinuttaa ja keikuttaa lukijan läpi yhden naisen kivikkoisen elämänuoman, jossa elämä virtaa vuolaana karikoidenkin läpi.

Thúyn vanhemmat kuuluivat Vietnamin yläluokkaan ja perhe asui ylellisesti palatsimaisessa talossa. Sukuun kuului poliitikkoja ja tieteentekijöitä. Kommunistien otettua vallan perheen koti jaettiin kahtia ja erotettiin tiilimuurilla. Toinen puoli jäi perheelle, toisesta tehtiin korttelipoliisin toimitila. Vuoden yhteiselon jälkeen perheen omaisuus takavarikoitiin ja moni sukulainen vietiin uudelleenkoulutusleireille. Kommunistihallinnon tarkastaja, lapsisotilas, ihmetteli isoäidin vaatekaappia, joka oli täynnä rintaliivejä. Hän luuli niitä kahvinsuodattimiksi. Thúyn perhe pääsi lopulta pakenemaan vetoamalla kiinalaisiin sukujuuriin.

Thúy kuvaa värikkäästi vietnamilaisia sukulaisiaan, numeroilla nimettyjä enoja, setiä ja tätejä. Lapsena hän ihailee eniten karismaattista enoaan numero kaksi, joka kohtelee tytärtään ja siinä sivussa Kimiäkin kuin prinsessaa, ajeluttaa Vespallaan ja kertoo kiehtovia tarinoita matkoistaan Pariisissa. Myöhemmin ihailu karisee, kun eno antaa ilmi omat poikansa, jotka yrittävät paeta maasta. Thúy pudottelee juttujensa lomaan myös hätkähdyttäviä mainintoja joidenkin sukulaistensa harjoittamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ne putoilevat riveiltä puolihuolimattomasti kuin pienet pommit.

Vaarallinen venematka ja pakolaisleirin toivottomuus ovat kuin outo painajainen, kun Thúyn perhe pääsee viimein Kanadaan. Ensimmäinen vuosi Granbyn pikkukaupungissa on kuin lämmin syli ja paratiisi maan päällä. Thúy kertoo kauniisti siitä hoivasta, jota he ihmisiltä saivat järkyttävien kokemustensa jälkeen. Elämä maahanmuuttajana ei kuitenkaan ollut helppoa eikä amerikkalainen unelma aina lohduta edes toteutuessaan. Thúy on työskennellyt Kanadassa ompelijana, tulkkina, juristina ja ravintolan omistajana. Palattuaan Vietnamiin kolmen vuoden työkomennukselle hän huomasi, ettei hänellä ole enää oikeuttaa esittää vietnamilaista. Vuodet Kanadassa olivat vieneet häneltä kansansa haavoittuvuuden, epävarmuuden ja pelkotilat.

Romaani koostuu lyhyistä fragmentaarisista katkelmista, jotka hyppivät vallattomasti ajasta ja paikasta toiseen. Kerronta on samanaikaisesti runollista ja realistista, haikean suloista ja selkäpiitä karmivaa. Thúy kertoo erityisellä herkkyydellä myös suhteestaan poikiinsa, joista nuorimmaista on autismin vuoksi rakastettava matkan päästä. Upea ja erilainen muistelmateos jää erityisellä tunnelmallaan pitkäksi aikaa mieleen. Tätä kerrontakarkkia on onneksi syksyllä luvassa lisää, kun Gummerus julkaisee kirjan sisarteoksen nimeltä Vi. Kim Thúy on myös tulossa vieraaksi toukokuussa Helsinki Litiin. Savoyn lavalla hänen kanssaan keskustelee Silvia Hosseini.

Helmet-lukuhaaste:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 42 – Kirjailijan nimi viehättää sinua. Syy löytyy valitsemastani lainauksesta yllä. Minusta tarina kirjailijan ja hänen äitinsä nimistä on kiinnostava.

Kim Thúy: Ru
Ru (2009),
suom. Marja Luoma
Gummerus 2019
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Anun ihmeelliset matkat

Kim Thúy: Ru
Elämä, kerta kaikkiaan! -lukuhaaste

#elämäkertakaikkiaan #helsinkilit #helsinkilit2019 Gummerus helmethaaste Kim Thúy Ru Vietnam


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Minulla odottaa tämä kirjaston varaushyllyssä. Kiva kuulla, että pidit kirjasta. Minua kiinnostaa tämä tosi paljon erilaisen kulttuurin vuoksi, mutta kerronnan muoto vähän mietityttää… mutta lukiessahan sen sitten huomaa, miten se sopii omaan makuun.

    1. Jos fragmentaarisuus / runollinen kerronta mietityttää, minusta se ei ollut mitenkään yliampuvaa tai liian sekavaa. Luin kirjan melkein yhdeltä istumalta, ehkä olisi voinut vähän pidätellä ja lukea hitaammin. Blogijuttua kirjoittaessani aloin silmäillä kirjaa ja pysähdyin lukemaan useita kohtia uudelleen. On niin nopealukuinen kirja, että voisi hyvin ”kerrata” ennen syksyllä ilmestyvää sisarromaania. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten osuu sinun makuusi.

  2. Juuri toissapäivänä lainasin sattumalta tämän kirjan, olin äskettäin Vietnamissa joten kirja vangitsi huomioni. Kiitos erinomaisesta kirja-arviosta. Luin ja arvostelin hiljattain Mia Kankimäen kirjat, eri kulttuurien välillä häilyminen on iäti kiinnostava aihe (esimerkiksi Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat muita hyviä teoksia tästä aiheesta).

    1. Varmasti kiinnostava lukukokemus, kun olet päässyt paikan päälläkin käymään. Minustakin kulttuurien yhteentörmäykset ja kulttuuriin liittyvät identiteettikysymykset ovat valtavan kiinnostavia. Ja tärkeä aihe myös näin vaalien alla, kun maahanmuuttokysymyksiä pohditaan. Hyviä lukuhetkiä!

keyboard_arrow_up