menu Menu
Katarina Mazetti: Seikkailuserkut
Käännöskirjallisuus, Lastenkirjat, Mazetti Katarina, Otava, Ruotsi 15/11/2017 0 kommenttia
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä Edellinen Jatkuu! Fanifiktiota kirjallisuutemme klassikoista Seuraava

Pitkästä aikaa käsittelyssä lastenkirjoja, oikein kaksin kappalein. Luen tokaluokkalaiselle pojalle edelleen iltasatuja, vaikka onneksi poika on alkanut lukea myös omatoimisesti. Jokailtaisesta lukuhetkestä en aio luopua vielä pitkään aikaan ja poikakin tässä eräänä iltana totesi: ”Kiitos äiti, että luet minulle iltasatuja, niitä on niin kiva kuunnella.” Kyllä lämmitti kirjanrakastajan mieltä! Katarina Mazettin Seikkailuserkut-sarjan ensimmäinen osa Varjoja ja vakoojia oli meillä luettavana jo keväällä ja nyt saimme luettua sarjan toisen osan Voroja ja vompatteja. Ruotsalaisen Mazettin Seikkailuserkut on kirjailijan omien sanojen mukaan kunnianosoitus Enid Blytonin Viisikko-sarjalle ja sen kyllä totisesti huomaa.

Nimensä mukaisesti Seikkailuserkuissa seikkailee neljä Karlssonin serkusta, joiden vanhemmat matkustelevat paljon ja lähettävät lapset viettämään lomiaan originellin Frida-tädin luo Uikkusaareen. Saaressa tietysti tapahtuu aina jotain jännää ja lapsilla on mysteeri selvitettävänään. Serkusjoukkoon kuuluu siskokset Julia ja Daniella eli Pörri, joiden vanhemmat ovat tutkijoita, näyttelijä-äidin poika Jori sekä kokkiperheen poika Alex, jonka isä on ranskalainen. Viisikkomaisessa menossa se viides jäsen on tietysti eläin, tällä kertaa siskosten kissa Katinryökäle. Fridan saaressa majailee myös Gervir-niminen hevonen. Julia on lukutoukka, pikkusisko Pörri eläinrakas, Jori on salaa innostunut piirtämisestä ja Alex on vanhempiensa jalanjäljissä intohimoinen kokki.

Avausosassa Varjoja ja vakoojia serkukset lähetetään saareen ensimmäistä kertaa ja vielä kokonaiseksi kesälomaksi. Serkukset eivät ole juurikaan olleet tekemisissä keskenään ja suhtautuvat varauksella lomaan oudon tädin luona. Saarella ei tietenkään toimi netti, joten on keksittävä muuta viihdykettä. Sitä järjestyykin, kun saarella alkaa tapahtua outoja. Kellarista häviää säilyketölkkejä ja lapset bongaavat hiippareita hämärässä. Taideväärennösten uhriksi joutunut taiteilijatäti joutuu poistumaan saarelta pariksi päiväksi ja lapset jäävät saarelle keskenään setvimään jännittävää mysteeriä.

En halua paljastaa mysteeriä, mutta se oli oikeasti aika yllättävä ja dramaattinen. Onneksi luin tätä yhdessä pojan kanssa, sillä asia herätti kysymyksiä ja keskustelua. Ihan hienoa, että tällaisessa sinänsä viattomassa ja leppoisassa lasten seikkailussa nostetaan esiin myös ajankohtaisia ja rankempiakin teemoja. Mazetti oli kyllä virittänyt pari muutakin pommia lukijalle, joista toiseen astuin ja toisen ehdin tekemään ”vaarattomaksi”. Molemmat liittyivät kohtaan, jossa Jori huomaa, että Julia piilottelee Aku Ankan kansien alla jotain muuta kirjaa. Jori epäilee, että Julia lukee pornoa (!), vaikka kyseessä on romaani Jäähyväiset aseille. Tämän kohdan ehdin sensuroimaan, mutta astuin heti toiseen ansaan ja jouduin käymään 8-vuotiaan poikani kanssa keskustelun silikonirinnoista. Julia kun kertoo, että pojat koulussa kiusaavat häntä lukemisesta näsäviisaaksi hikariksi, ja kehottavat mieluummin hankkimaan silikonirinnat. En voi ymmärtää, miksi Mazetti haluaa tieten tahtoen vahvistaa tällaista ajattelutapaa lapsilla, varsinkin kun lasten ja nuorten lukemisesta ja lukemattomuudesta kohkataan joka paikassa. Poikakin kysyi osuvasti: ”Mitä noloa lukemisessa on ja miten ihmeessä ne ällöttävät silikonirinnat liittyy lukemiseen?”

Sensuroitavaa oli myös jatko-osassa Voroja ja vompatteja, jossa siskokset Julia ja Pörri käyvät heti ensimmäisessä luvussa keskustelun Pörrin jatkuvasta syömisestä. Pörri on alusta asti kuvattu hyvällä itsetunnolla varustetuksi pullukaksi, joka rakastaa ruokaa ja omaa pulleaa olemustaan. Sitten Mazetti pistää Pörrin sanomaan näin: ”Vatsani on paras ystäväni”, Pörri sanoi. ”Siis siihen saakka, kunnes kasvan aikuiseksi. Silloinhan kuvioihin tulee seksi ja muu sellainen. Aion hankkia itselleni liudan hyvännäköisiä poikia!” Tätäkin kohtaa sai vähän nieleskellä 8-vuotiaalle lukiessa.

Voroja ja vompatteja tuo serkukset jälleen Uikkusaareen, tällä kertaa pääsiäislomalle. Frida on luopunut taiteilijuudestaan ja keksinyt itselleen uuden projektin. Hän on ostanut Australiasta viisi vompattia ja aikoo perustaa saareen vompattipuiston. Pörröiset ja omapäiset eläimet saapuvat sopivasti pääsiäisenä ja serkukset pääsevät auttamaan niiden kotiuttamisessa. Samaan aikaan saareen rantautuu uhkaavasti käyttäytyviä moottoripyöräjengiläisiä. Serkusten on otettava selvää ”hurjien” aikeista ja pelastettava Frida pulasta.

Hauska yksityiskohta on innokkaan kokkaaja-Alexin reseptit kirjojen lopussa. Kakkososasta kokeilimme pojan kanssa tehdä Alexin herkullisen kislorenin eli kissiloorin eli kassiloräänin, kissuliinin vai mikä se nyt oli. Quiche lorraine eli kinkkupiirakka onnistui oikein hyvin, vaikka ohjeessa ja ainesosaluettelossa olikin harmillisesti ristiriitaista tietoa voin määrästä. Monissa aikuisten romaaneissa on näkynyt näitä reseptiosioita, hauskaa että samaa harrastetaan myös lastenkirjoissa.

Edellä mainituista miinoista huolimatta Seikkailuserkut on sujuvaa ja viihdyttävää lastenkirjallisuutta. Jäin kuitenkin miettimään mikä ikäryhmä Mazettilla on ollut mielessään sarjaa luodessaan. Luulisin, että esiteinille sarja on jo liian lapsellinen, mutta sitä nuoremmille nuo viittaukset seksiin ja pornoon saattavat aiheuttaa hämmennystä. Otavan katalogissa ikäsuositus oli 9+, Adlibris oli laittanut ikähaarukaksi 12-15. En kyllä jaksa uskoa, että nämä yläasteikäisiä kiinnostaisivat. Sarjan kolmas osa ilmestyy keväällä nimellä Viikinkejä ja vampyyreja. Mitähän v-alkuisia yllätyksiä on luvassa sen jälkeen 😉

Katarina Mazetti: Seikkailuserkut 1
Varjoja ja vakoojia

Kusinerna Karlsson.
Spöker och spioner
(2012),

suom. Ulla Lempinen
Otava 2017
Arvostelukappale

Muissa blogeissa:
Lastenkirjahylly

 

Katarina Mazetti: Seikkailuserkut 2. Voroja ja vompatteja
Kusinerna Karlsson.
Vildingar och vombater
(2012),

suom. Ulla Lempinen
Otava 2017
Arvostelukappale

Katarina Mazetti lastenkirjat Otava Seikkailuserkut Varjoja ja vakoojia Voroja ja vompatteja


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up