menu Menu
Jessie Burton: The Confession
Burton Jessie, Iso-Britannia, Picador, Ulkomainen kaunokirjallisuus 15/12/2019 0 kommenttia
Kirjabloggaajien joulukalenteri 2019 - 16. luukku - Joulu kirjojen kertomana Edellinen Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin? Seuraava

Since overhearing her and Deborah’s conversation on the night of the pizza, I had become hungrier for more clues about my mother, yet simultaneously more fearful of what I might discover. So far, Connie had proven prickly when questioned about her life, and only liked to talk about things when she could control the information she imparted. And yet, here she was, handing over her innermost thoughts and workings. All I could do was hope that these pages would give me an understanding of who Connie really was, and through that, who my mother had been. I believed that writers wrote themselves into their fictions, that however they twisted the original idea into a new shape, there was some truth inside it, still. If it was true that Connie had known my mother as closely as my father claimed she had, then surely she was somewhere in these pages?

Jessie Burton: The Confession

Jessie Burtonin esikoisromaani Nukkekaappi on ihastuttanut lukijoita ympäri maailman ja sen pohjalta tehty tv-sarja on siivittänyt kirjan suosiota entisestään. Kirjailijan toinen romaani Muusa ilmestyi Suomessa viime vuonna ja on ilmeisesti saanut myös hyvän vastaanoton. Itse olen lukenut ensin englanniksi The Muse -romaanin ja sitten Nukkekaapin, kun se julkaistiin Suomessa. Tässä järjestyksessä luettuna Nukkekaappi oli pienoinen pettymys, mutta sehän kertoo vain siitä, että kirjailija on kehittynyt esikoisestaan. Mielenkiinnolla tartuinkin Burtonin uusimpaan romaaniin The Confession, tällä kertaa äänikirjana. Burton näyttää hilautuvan aikajanalla koko ajan lähemmäs tätä päivää. Nukkekaapissa oltiin 1680-luvun Amsterdamissa, Muusassa seikkailtiin vuoden 1936 Etelä-Espanjassa ja vuoden 1967 Lontoossa. The Confession sukkuloi sekin kahdessa ajassa: 80-luvun Lontoossa ja Los Angelesissa ja vuoden 2017 Lontoossa.

Vuonna 1980 Lontoossa 20-vuotias Elise tapaa sattumalta puistossa menestyskirjailija Constance Holdenin ja on heti 16 vuotta vanhemman naisen lumoissa. Naisista tulee rakastavaiset, mutta elämässä ajelehtivan epävarman Elisen ja kunnianhimoisen Connien suhde on alusta saakka epätasapainossa. Connie on kirjoittanut kaksi menestysromaania, joista toisesta on tekeillä Hollywood-elokuva. Elise lähtee Connien mukana Los Angelesiin, jossa putoaa keskelle Hollywoodin suurten egojen yhteentörmäyksiä. Connie sujahtaa helposti tuohon maailmaan, mutta Elisellä on vaikeuksia löytää paikkaansa kuviossa. Aika kuluu lähinnä surffaamalla mukavan Mattin opastuksella. Seuraa väärinkäsityksiä, pettämistä ja ristiriitaisia odotuksia puolin ja toisin, mikä lopulta syöksee hauraan Elisen elämän raiteiltaan.

Nykypäivän Lontoossa 35-vuotiaalla Rose Simmonsilla on yhtä lailla suunta hukassa. Rose on töissä kahvilassa ja tyytymätön suhteessaan Joen kanssa, joka haaskaa pariskunnan kaikki rahat kannattamattomaan ruokarekkaansa. Pelkän isän kasvattama Rose alkaa ikäkriisissään kaivata yhä kipeämmin tietoa äidistään, joka on hylännyt hänet ja kadonnut, kun Rose oli vasta vauva. Isä antaa yllättäen Roselle kaksi vanhaa romaania ja sanoo kirjailijan tunteneen läheisesti Rosen äidin ja olleen itse asiassa viimeinen, joka näki tämän ennen katoamista. Constance Holden ei ole julkaissut vuosikymmeniin ja on muutenkin vetäytynyt julkisuudesta. Nyt hän on kuitenkin jälleen kirjoittamassa romaania ja Rose on varma, että kirja paljastaa jotain hänen äitinsä kohtalosta. Rose onnistuu pienen huijauksen turvin pestautumaan reumasta kärsivän kirjailijan avustajaksi ja niin hänestä tulee ”Laura Brown”. Valeidentiteetistä ja ystävyydestä Connien kanssa tulee hänelle turvasatama, mutta äidin tarina ei jätä häntä rauhaan. Hänen on saatava Connielta tunnustus siitä mitä Eliselle tapahtui. Miksi äiti hylkäsi hänet?

Burton kuvaa kiinnostavasti kahden naisen epäsuhtaista rakkaustarinaa 80-luvun Kalifornia-unelmien kiiltokuvamaisen pinnan alla. Silti huomasin odottavani enemmän lukuja, joissa Rose ja nyt päälle 70-vuotias Connie muodostavat ystävyyden, jossa on paljon salailua ja petosta, mutta myös aitoa yhteyttä ja sukupolvikuilun ylittävää molemminpuolista arvostusta. Äidittömyyden lisäksi Rosen identiteettikriisi kumpuaa yhteiskunnan odotuksista: 35-vuotiaan naisen odotetaan jo tehneen uraa, asettuneen aloilleen ja edes harkitsevansa lasten hankintaa. Rosen paras ystäväkin on taas raskaana ja kirjoittaa menestynyttä blogia lapsiperheen arjesta. Ennen niin läheisten ystävysten väliin on kasvanut vaivihkaa laajeneva kuilu. Laura Brownina Rose on rohkeampi, aikaansaavempi ja rennompi, enemmän se joka tuntee sisimmissään olevansa.

Romaanin nimi lupaa ehkä enemmän draamaa ja yllätyksiä kuin tässä kirjassa on luvassa. The Confession on yllättävän vähäeleinen ja verkkaisesti auki kuroutuva tutkielma naisiin kohdistuvista roolipaineista. Kirjassa on kiinnostavaa pohdiskelua myös kirjallisuudesta ja etenkin autofiktiosta. Burtonin edellisten romaanien veroista juonellista yllätyksellisyyttä tästä kirjasta etsivä saattaa pettyä. Varsinkin Elise jää henkilönä kuin kalvon peittämäksi eikä pitkin kirjaa pedattu suuri tunnustus lopulta säväytä niin kuin voisi toivoa. Ehkä joku vähemmän latautunut nimi olisi sopinut kirjan tunnelmaan paremmin. Vaikka sitten Connien toisen romaanin nimi: Green Rabbit. Mystinen vihreä jänis löytyy myös kirjan kansikuvasta. Kuuntelin kirjan äänikirjaversion, jonka lukee miellyttävällä äänellään näyttelijä Hayley Atwell.

Jessie Burton: The Confession
Picador 2019
Äänikirjan lukija: Hayley Atwell
Kuunneltu Storytelista

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

80-luku äänikirja Hollywood Jessie Burton Lontoo perhesalaisuudet The Confession


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up