menu Menu
Jenny Offill: Ilmastoja
Gummerus, Käännöskirjallisuus, Offill Jenny, Yhdysvallat 16/09/2020 0 kommenttia
Édouard Louis: Väkivallan historia Edellinen Edna O'Brien: Girl Seuraava

Ennen kirjastossa oli helppoa laittaa ilmoituksia nähtäville, mutta nykyisin ilmoitustaulun päällä on lasikansi. Sen avaamiseen tarvitaan avain, ja avainta on pyydettävä meiltä lainaustiskiltä. Pomo päätti uudesta järjestelystä sen jälkeen kun joku oli alkanut kiinnittää taululle vihamielisiä vuodatuksia.

Jonkin teorian mukaan maailmaan on ilmestynyt uutta vihaa. Toisen teorian mukaan vihaa on täsmälleen saman verran kuin sitä on aina ollut. Lorraine kannattaa jälkimmäistä. Hän väittää, että nykyisin useammat ihmiset huomaavat vihan.

Joku palauttaa kirjan jonka nimi on Gerontikon eli pyhien vanhusten sanomaa. Selailen sitä syödessäni lounasta.

Tulee aika, jolloin ihmiset ovat hulluina. Ja jos he näkevät jonkun, joka ei ole hullu, he käyvät hänen kimppuunsa sanoen: ”sinä olet hullu”, koska hän ei ole samanlainen kuin he itse.

Jenny Offill: Ilmastoja

Olen odottanut kirjastosta Jenny Offillin romaania Weather niin pitkään, että se ehti jo ilmestyä suomeksi. Niinpä vaihdoin suosiolla kieltä ja tutustuin Marja Luoman suomennokseen. Ilmastoja on Offillin toinen suomennettu teos, edellinen Syvien pohdintojen jaosto ilmestyi suomeksi vuonna 2018. Ilmastoja oli tänä vuonna ehdolla Women’s Prize for Fictionin saajaksi. Voittajaksi kruunattiin kuitenkin Maggie O’Farrell romaanillaan Hamnet, jonka lukemista odotan innolla.

Ilmastoja -romaanissa Brooklynissa yliopiston kirjastonhoitajana työskentelevä Lizzie yrittää luovia maailmassa, joka menee yhä huolestuttavampaan suuntaan. Suosittua ilmastopodcastia pitävä entinen mentori Sylvia pyytää Lizzien apua kuuntelijoiden sähköposteihin vastaamisessa. Kuinka antaa toivoa kyselijöille, jotka pelkäävät maailmanloppua? Samalla Lizzie huolehtii stressaantuneesta miehestään, huumeriippuvuuden kanssa kamppailevasta veljestään ja pienestä pojastaan, jonka elämää vuonna 2046 hän ei edes uskalla ajatella. Kun sekään ei riitä, hän yrittää ratkoa jokaisen vastaantulijan ongelmia, oli kyseessä sitten kirjaston asiakas tai taksikuski. Kirja sijoittuu edellisten vaalien aikaan ja Trumpin valinta saa akateemisesti koulutetun Lizzien ja hänen perheensä ja ystäväpiirinsä olon epätodelliseksi. Yhtäkkiä survivalistien neuvot alkavat houkutella ja Lizzie tankkaa tietoa siitä, miten toimia maailmanlopun uhatessa.

Päiväkirjamaiset lyhyet pohdinnat poukkoilevat aiheesta toiseen ja tunnelma on kuin sää tätä kirjoittaessani, valmistautumista mahdollisesti uhkaavaan myrskyyn pienellä sarkasmilla maustettuna. Sellaista elämä tuntuu tänä päivänä olevan, poukkoilevaa ja epävakaista ja usein joko naurettavan tai itkettävän epätodellista. Tekstin fragmentaarisuus muistuttaa myös nykypäivän viestintämaailmasta. Offill tarjoilee hiottuja, teräviä ja hauskoja pohdintoja, joita voisi sellaisenaan tiputella sosiaaliseen mediaan tai koostaa nokkeliksi kolumneiksi. Samalla tyyli etäännyttää. En ehdi kiinnittyä henkilöihin, muodostaa heistä riittävän kokonaista kuvaa, kun saan vain pieniä murenia. Kirja on nopeasti luettu ja pahoin pelkään, että se myös unohtuu yhtä pian. Jostain syystä en muista Offillin edellisestäkään romaanista juuri mitään, vaikka bloggauksestani päätellen olen pitänyt kirjasta kovasti. Ehkä näiden romaanien taika onkin siinä, että ne voi lukea joka vuosi uudestaan ja aina oivaltaa jotain uutta.

Jenny Offill:
Ilmastoja
Weather (2020),
suom. Marja Luoma
Gummerus 2020
Arvostelukappale

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Gummerus Ilmastoja ilmastonmuutos Jenny Offill Trump Yhdysvallat


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up