Lauantaina Kimin ystävät tulevat meille käymään. He tulevat New Yorkista, Dubaista, Oslosta ja Kööpenhaminasta. Olemme liikuttuneita heidän päätöksestään keskeyttää kaikki ja hypätä lentokoneeseen tullakseen meidän luoksemme. Monet heistä ovat meille uusia tuttavuuksia. Olemme kuulleet heidän seikkailuistaan Kimin kanssa, mutta emme ole tavanneet heitä kasvokkain aiemmin. Yhtäkkiä talo on täynnä nuoria ihmisiä. Nauru ja kyyneleet vuorottelevat, iloiset muistot saavat surun väistymään muutamaksi tunniksi. Kim ehti tehdä niin paljon. Ja hänen ystävänsä ovat aivan mahtavia. Päivä on lohdullinen. Mansi Choksi antaa meille pienen intialaisen Ganesha-jumalaa esittävän taulun. Eräällä Sri Lankaan suuntautuneella matkalla Kim oli kertonut hänelle oppineensa uimaan Balilla, uima-altaassa, jossa oli vettä sylkevä Ganesha-patsas. Kim oli ollut silloin seitsemänvuotias, mutta hän muisti kaikki tekemämme matkat. Sadef Ali Kully on tuonut Kimin lempileivonnaisia ja marmeladia. Puhumme Kimin heikkoudesta karaokeen, nauramme tarinalle palaneesta joulukalkkunasta ja kokkiparasta, joka joutui hakeutumaan ensiapuun palovammoineen. Itkemme menetyksemme takia. Itkemme Kimin takia, jolta jäi niin paljon tekemättä, Kimin joka jäi niin monen ihmisen mieleen ympäri maailman. Kerromme ajatuksestamme perustaa säätiö, joka kantaisi Kimin nimeä. Se saa välittömästi kannatusta – loistava idea! Tietysti me perustamme säätiön. Mansi ja Sadef lupaavat selvittää, haluaisiko IWMF, International Women’s Media Foundation olla mukana hankkeessa.

Sinä iltana meidän on vähän helpompi hengittää, emme ole surussamme yksin. Olemme saaneet uuden perheen, jonka jäsenet tulevat ympäri maailmaa. Meitä yhdistää rakkaus Kimiin ja se, mitä kukin häneltä saimme. Sekin, mitä olemme nyt menettäneet.

Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina

On täytynyt elää totaalisessa uutispimennossa, jos vuonna 2017 Kööpenhaminassa tapahtunut sukellusvenemurha on jäänyt huomaamatta. Itse muistan seuranneeni uutisista tätä käsittämätöntä murhenäytelmää, jossa 30-vuotias ruotsalainen toimittaja Kim Wall katosi noustuaan tanskalaisen keksijän Peter Madsenin sukellusveneeseen tekemään haastattelua ja löytyi myöhemmin merestä paloiteltuna. Nyt Kim Wallin vanhemmat Ingrid ja Joachim Wall ovat kirjoittaneet kirjan tyttärestään, sillä he haluavat Kimin tulevan muistetuksi muista ansioista kuin järkyttävän ja vailla järkeä olevan sukellusvenemurhan uhrina. Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina on surevien vanhempien kaunis kunnianosoitus määrätietoiselle ja ympäri maailmaa vaikutuksen tehneelle tyttärelle, jonka lupaava toimittajanura jäi pahasti kesken.

Kirja tempaa heti mukaansa jännitysnäytelmän keskelle, kun vanhemmat heräävät yöllä puhelimen pirinään. Juuri edellisenä päivänä he ovat saaneet tutustua tyttärensä poikaystävään ja nyt tämä soittaa huolissaan ja kertoo ettei Kim ole palannut juttukeikalta sukellusveneestä. Lukija elää vanhempien mukana eskaloituvan tragedian pyörteissä. Istuessaan poliisilaitoksen aulassa vanhemmat näkevät auki olevan television uutislähetyksessä tekstin: Peter Madsen on pidätetty ruotsalaisen toimittajan murhasta. Ei kuolinuutista noin pitäisi saada. Siinä kohtaa poliisin tiedotus on pettänyt, vaikka muuten Wallit kehuvat tapausta hoitaneita poliiseja vuolaasti. Rikostutkinnan johtaja pitää huolen siitä, että Wallit saavat tietää tutkimusten etenemisestä ennen mediaa. Joachim ja Ingrid Wall ovat molemmat työskennelleet uutistoimittajina ja tietävät hyvin median lainalaisuudet tällaisten tapausten yhteydessä. Silti monien toimittajien röyhkeys tulee heille yllätyksenä. Heidän kotitalonsa käytännössä piiritetään ja heitä pommitetaan jatkuvasti kysymyksillä. Heillä ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa. Sanat ovat loppu.

Murhatutkinnan etenemistä ja Wallin perheen selviytymistä seurataan lomittain Kimin elämäntarinan kanssa. Kim oli lapsesta asti utelias, rohkea ja määrätietoinen lapsi ja tottui matkustamaan ympäri maailmaa toimittajavanhempiensa ja pikkuveljensä Tomin kanssa. Lukion jälkeen Kim haaveili diplomaatin urasta ja teki palkattoman harjoittelujakson EU:n suurläehtystössä Intiassa. Hän lähti opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa Lontooseen ja teki harjoittelujakson mm. Ruotsin suurlähetystössä Australian Canberrassa. Hän suoriutui opiskeluistaan ja töistään ensiluokkaisesti, mutta koko ajan vahvistui ajatus siitä, että hänen intohimonsa on muualla kuin hallinnossa. Hän halusi toimittajaksi kuten vanhempansa. Hän halusi kertoa niiden ihmisten tarinoita, jotka usein jäävät median katveeseen. Kim suoritti journalistiikan tutkinnon New Yorkissa Columbian yliopistossa ja kiinnitti opettajiensa huomion poikkeuksellisen kypsällä ja herkällä toimittajanvaistollaan.

Kim Wall teki reportaaseja mm. Haitin maanjäristyksen uhreista, turismista Sri Lankan kuoleman kentillä, Idi Aminin kidutuskammioista Ugandassa, ihmisten elämästä suljetussa Pohjois-Koreassa ja elinolosuhteista ydinkokeiden tuhoamilla Marshallinsaarilla. Kimillä oli poikkeuksellinen kyky saada ihmiset avautumaan ja kertomaan elämästään. Hän myös käytti hyväkseen sitä seikkaa, että on nuori ja vaarattoman oloinen nuori nainen. Hänen onnistui usein puhua itsensä ja kollegansa paikkoihin, joihin toimittajilla ei yleensä ollut pääsyä. Kim matkusti vaarallisissa paikoissa, mutta mikään ei valmistanut häntä siihen mitä voisi tapahtua sukellusveneessä omilla kotivesillä.

Verkostoituneella Kimillä oli valtavasti ystäviä ympäri maailman ja tästä kansainvälisestä yhteisöstä surevat vanhemmat saivat yllättävän uuden perheen tuekseen. Näiden ystävien ideoimana ja auttamana Wallit perustivat Kimin muistoksi säätiön, jonka tarkoituksena on jatkaa Kimin tekemää työtä haastavien uutisaiheiden raportoinnissa jakamalla stipendejä nuorille toimittajille. Säätiön eteen tehty työ on antanut myös vanhemmille kiinnepisteen ja merkityksen kaiken hullunmyllyn ja raastavan surun keskellä. Kimin kohtalo kosketti kansainvälistä toimittajayhteisöä laajasti. Toimittajan työ on usein vaarallista, mutta kukaan ei olisi uskonut Kimin olevan vaarassa tehdessään haastattelua Tanskassa, 45 minuutin päässä kotoaan. Vanhemmat olivat usein huolissaan Kimin puolesta, mutta nyt ei ollut mitään syytä. He olivat juuri tavanneet onnellisen Kimin, jota odotti uusi jännittävä elämä Kiinassa yhdessä rakkaansa kanssa. Edellisenä päivänä oli otettu perinteinen perhevalokuva perheen kotipihalla. Silloin kukaan ei osannut aavistaa, että se jäisi viimeiseksi.

Kirjan tekijöiksi on merkitty molemmat vanhemmat, mutta tarina kerrotaan lähinnä Kimin äidin Ingridin näkökulmasta. Kuuntelin kirjan äänikirjaversiona, jonka lukija Erja Manto sopii hyvin surevan äidin kertojaääneksi. Vanhempien toimittajatausta näkyy sujuvassa kerronnassa, mutta toki vanhempien näkökulma näkyy myös siinä, että omaa rakasta lasta kehutaan ja ylistetään loputtomasti. Se on tietysti ihan ymmärrettävää ja olihan Kim poikkeuksellinen nuori toimittaja ja ihmisenä selvästi pidetty ja avarasydäminen. Sille mitä Kimille tapahtui ei löydy sanoja, mutta onneksi vanhemmat ovat löytäneet sanat kirjoittaa tämä kaunis ja koskettava muistelmateos rohkeasta tyttärestään.

Ingrid & Joachim Wall: Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina
Boken om Kim Wall : När orden tar slut (2018),
suom. Ida Takala
WSOY 2019
Äänikirjan lukija: Erja Manto
Kuunneltu Storytelista

Muissa blogeissa:
Hemulin kirjahylly

Sinua voisi myös kiinnostaa

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen – Ruotsin akatemian romahdus

Beata & Malena Ernman, Greta & Svante Thunberg: Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä

Clemantine Wamariya & Elizabeth Weil: The Girl Who Smiled Beads: A Story of War and What Comes After

J. D. Vance: Hillbilly Elegy

Tara Westover: Educated

#elämäkertakaikkiaan äänikirja Ingrid & Joachim Wall Kim Wall Kun sanat loppuvat WSOY