menu Menu
Ian McEwan: Sweet Tooth
Iso-Britannia, Jonathan Cape, McEwan Ian, Ulkomainen kaunokirjallisuus 28/12/2017 0 kommenttia
Vuoden 2017 haastekooste Edellinen Hannu Mäkelä: Voimalla seitsemän pöllön Seuraava

That year, 1972, was just the beginning. When I started reading the paper the three-day week, the next power cuts, the government’s fifth state of emergency were not so far ahead of us. I believed what I read, but it seemed remote. Cambridge looked much the same, and so did the woods around the Cannings’ cottage. Despite my history lessons I felt I had no stake in the nation’s fate. I owned one suitcase of clothes, fewer than fifty books, some childhood things in my bedroom at home. I had a lover who adored me and cooked for me and never threatened to leave his wife. I had one obligation, a job interview – weeks away. I was free. So what I was doing, applying to the Security Service to help maintain this ailing state, this sick man of Europe? Nothing, I was doing nothing. I didn’t know. A chance had come my way and I was taking it. Tony wanted it so I wanted it and I had little else going on. So why not?

Kirjahyllyssäni on pyhitetty täysin oma hyllynsä Ian McEwanin kirjoille ja luulin lukeneeni mieheltä jo ihan kaiken. Hyllynlämmittäjäpinoa kerätessäni satuin kuitenkin löytämään ihan toiselta hyllyltä vielä lukemattoman McEwanin. Muistan, että Sweet Tooth on jäänyt lukematta kirjan saamien nihkeiden arvioiden takia. En ole halunnut pilata mielikuvaa arvostamastani kirjailijasta. Toisaalta, McEwanilta keskinkertainenkin suoritus voi olla lukemisen arvoinen. Kiitos hyllynlämmittäjähaasteen tuli viimein uskallettua ja kyllä kannatti, vaikka ei tämä kirja todella McEwanin parhaimmistoa olekaan. Kaiken lisäksi lukuhetki osui taas nappiin, sillä kylmän sodan aikainen vakoilukertomus resonoi yllättävän hyvin viime aikaisen uutisilmapiirin kanssa.

Serena Frome on nuori nainen, joka haluaisi opiskella kirjallisuutta, mutta päätyy keskinkertaiseksi matematiikan opiskelijaksi osin vanhempiaan miellyttääkseen. Viimeisenä vuonnaan Cambridgessa hän aloittaa suhteen itseään vanhemman, naimisissa olevan Tony Canningin kanssa, joka intohimon lomassa valmentaa Serenaa uraan tiedustelupalvelussa. Suhde päättyy myrskyisästi, mutta Serena päättää kuitenkin hakea Canningin petaamaan tehtävään MI5:een. Pettymys on suuri, kun jännittävä vakoojanpesti onkin todellisuudessa huonosti palkattua papereiden arkistointia. Yllättäen Serenalle tarjotaan kuitenkin roolia, joka sopii intohimoiselle lukijalle paremmin kuin hyvin. Hänen on tarkoitus suostutella eräs kirjailijanalku ottamaan vastaan taloudellista tukea, joka on salaa MI5:n rahoittamaa. Salainen tehtävä on osa operaatio Sweeth Toothia, jossa kylmän sodan etupiirejä laajennetaan kulttuurin avulla.

Ensin Serena ihastuu kohteensa Tom Haleyn kirjoittamiin novelleihin, sitten itse mieheen. Mitä vakavammaksi suhde kehittyy, sen hankalammaksi käy Serenan kaksoiselämä. Kuinka pitkään hän voi jatkaa suhdetta paljastamatta todellista rooliaan? Ja kehen hän oikeasti voi luottaa? Entä mitä tapahtuu, kun Haleyn kirjoittama romaani paljastuukin aivan muuksi kuin salainen palvelu siltä odotti? Kuka lankoja oikeasti vetelee ja ketä viilataan linssiin pahimmin? Kirjan nerokas lopetus saa kaiken päälaelleen, mutta siitä ei voi paljastaa yhtään mitään pilaamatta lukuiloa. Joten hyssssss..

Vaikka romaani kuvaakin kylmän sodan aikaista vakoilutoimintaa, se on ennen kaikkea rakkaustarina. Serenan suhde sekä Tonyyn että Tomiin ei kumpikaan ole kahden kauppaa, vaan monella on näppinsä tässä rakkauden pelissä. Voittaako rakkaus vai sotkeentuvatko rakastavaiset lopullisesti (valtion) salaisuuksien verkkoon? McEwan kurottaa romaanillaan niin moneen suuntaan, että ainakin lukija tuntuu sotkeutuvan kaikenlaisiin verkkoihin. Tarinan lomaan on ripoteltu Tom Haleyn novelleja, joita Serena lukee tutustuessaan nuoreen kirjailijaan. Niiden pohjalta Serena yrittää tehdä hataria tulkintoja kirjoittajan persoonasta. Kiinnostava ulottuvuus ikuiseen keskusteluun siitä, mitä kirjailijasta itsestään päätyy tekstiin. Paikoittainen sekavuus ja tylsistyminen kirjan parissa korjaantuu viimeisessä luvussa, joka kuuluu sarjaan ”Nyt haluaisin aloittaa kirjan alusta”. Kirjalliseen maailmaan sijoittuvassa romaanissa on tietysti myös kasapäin lukuvinkkejä, joita voi kirjata ylös loputtomaan lukulistaan. Yksi mainituista, John Fowlesin Jumalten naamiot, löytyykin jo hyllystäni. Ehkäpä lisään sen seuraavaan hyllynlämmittäjäpinoon.

#hyllynlämmittäjä

Ian McEwan: Sweet Tooth

Ian McEwan: Sweet Tooth
2012 Jonathan Cape
Omasta hyllystä

#hyllynlämmittäjä Ian McEwan kylmä sota salainen palvelu Sweet Tooth vakoilu


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up