Kun on viettänyt neljä päivää Helsingin Kirjamessuilla, on aina vähän päästään pyörällä. Kun tänään vielä satoi lunta, tuntui kuin olisi ollut kauemminkin toisissa maailmoissa ja heräisi uuteen todellisuuteen kuin Muumipeikko talviuniltaan. Mutta mitä kertoisin kaikesta näkemästäni ja kokemastani? Päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus, joten päätin keskittyä tässä messuraportissani niihin asioihin, joista olen messupäivien aikana ollut erityisen kiitollinen.

Kiitos antoisista keskusteluista

Messuilla on aina parasta kuunnella kiinnostavia keskusteluja ja niitä riitti tänäkin vuonna. Kirjailijahaastatteluista kuuntelin mm. Vilja-Tuulia Huotarisen (Niin kuin minä heidät näin), Noora Vallinkosken (Perno Mega City), Heikki Kännön (Sömnö), Aki Ollikaisen (Pastoraali), Mia Kankimäen (Naiset joita ajattelen öisin) ja Antti Nylénin (Häviö) haastattelut. Osan kanssa vaihdoin myös pari sanaa haastattelujen jälkeen ja sain signeerauksen kirjaan. Lämmin kiitos teille! Kiitos myös Hesarille, kun ikuistitte kohtaamiseni Noora Vallinkosken kanssa 😉 Aloitin juuri Perno Mega Cityn lukemisen ja olen jo aivan myyty. Hieno esikoisromaani, josta kerron myöhemmin lisää.

Noora VallinkoskiHS 28.10.2018

Suomennos-slam oli taas mainio ohjelmanumero tänä vuonna. Kääntäjät Heikki Karjalainen ja Tuomas Nevanlinna olivat saaneet tehtäväkseen kääntää etukäteen pätkän Robert Cooverin kielellisesti kimurantista novellista ja kävivät leikkimielistä taistoa siitä, kumpi oli päätynyt parempaan käännökseen. Kiitos, että teette kääntäjän työtä näkyväksi ja osoitatte miten huikean paljon ammattitaitoa se vaatii. Olitte molemmat loistavia ja perustelitte valintojanne hauskasti ja oivaltavasti.

Kirjailijuudesta haaveileville ja kirjailijoiden ja kustantajien välisestä yhteistyöstä kiinnostuneille oli myös paljon keskusteluja tarjolla. Kuuntelin niistä kaksi. Toisessa Katja Leino (Gummerus) haastatteli aiheesta Salla Pullia (Otava), Reetta Miettistä (Bonnier) ja Touko Siltalaa (Siltala). Toisessa keskustelussa mukana olivat Jussi Tiihonen (Teos), Mari Mikkola (Otava), Ville Rauvola (Atena) sekä keskustelua johtamassa Reetta Miettinen (Bonnier). Kiitos teille, että avasitte kustantamojen käytäntöjä ja kulissien takaista elämää. Olette varmasti saaneet vastailla samoihin kysymyksiin tuhansia kertoja, mutta kyllästymistä aiheeseen ei ollut aistittavissa.

Käsikirjoituksesta kirjaksi -keskusteluKäsikirjoituksesta kirjaksi -keskustelu. Reetta Miettinen (vas.), Salla Pulli, Touko Siltala ja Katja Leino.

Kiitos Saara Turuselle briljanteista keskusteluista ja rohkeudestasi. Kuuntelin Suomen arvostelijain liiton järjestämän keskustelun, jossa Vesa Rantama haastatteli Saara Turusta Sivuhenkilö-romaanin synnyttämästä kritiikkikeskustelusta. Sen parina toimi loistavasti lauantain odotettu kohtaaminen, jossa puolestaan Saara Turunen haastatteli Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Antti Majanderia. Majanderin kirjoittama arvio Turusen esikoiskirjasta on ollut sysäys Sivuhenkilön kirjoittamiseen ja koko tapaus on nostanut puheenaiheeksi monia kiinnostavia teemoja. Melko sopuisasti näiden kahden kohtaaminen tuntui menevän. Yksi konkreettinen lupauskin tuli Majanderilta, kun hän sanoi jatkossa miettivänsä tarkemmin sanojaan. Esimerkiksi neito-sanaa Majanderilta tullaan tuskin enää näkemään naiskirjailijoista puhuttaessa.

Antti Majander ja Saara TurunenAntti Majander Saara Turusen tentattavana

Thank you Cecilia Samartin

I had an honour to meet wonderful author Cecilia Samartin who told us about her new novel Beauty to Ashes (Kirottu kauneus). Thank you Cecilia for your heartfelt presence and interesting stories you shared with us. In your books you treat your characters with such love and acceptance and you did the same for us. It was a pleasure to meet you!

Cecilia SamartinFanikuva Cecilia Samartinin kanssa

Kiitos kustantajille kiinnostavista bloggaajatilaisuuksista

Monet kustantajat järjestävät messuilla erillisiä tilaisuuksia myös meille bloggaajille, mikä on aivan mahtavaa ja vetää vaatimattoman bloggaajan nöyräksi. Osallistuin tänä vuonna lähes kaikkiin bloggaajatilaisuuksiin ja haluan kiittää jokaisesta tilaisuudesta erikseen.

Into- ja Aula-kustantamojen pressi/bloggaajatilaisuudessa olivat vieraina Arne Dahl, Jelena Tšižova, Markus Leikola ja Lucia Berlinin suomentaja Kristiina Drews. Erityisesti mieleen jäi Tšižovan koskettava ja välitön esiintyminen. Hän kertoi miten hänen kirjoittamisensa taustalla on tarve käsitellä niitä jaettuja ja usein vaiettuja traumoja, joita ihmiset Pietarissa/Leningradissa ovat kohdanneet läpi koko 1900-luvun. Mukaani lähti Tšižovan uusin suomennettu romaani Naisten aika. Kiitos Into & Aula ja haastattelijana toiminut Nora Varjama kiinnostavasta tilaisuudesta.

Jelena TsizovaJelena Tšižova

Bazarille kiitos edellä mainitun Cecilia Samartinin kirjailijatapaamisen järjestämisestä ja Kirsi Raninille loistavasta haastattelusta!

WSOY:n, Tammen ja Johnny Knigan bloggariaamiainen on jo perinne ja tänäkin vuonna oli suuri ilo osallistua. Esittelyssä oli joukko kiinnostavia kirjailijoita ja heidän teoksiaan: Veera Nieminen (Ei muisteta pahalla), Liina Putkonen (Jäätynyt tyttö), Satu Vasantola (En palaa takaisin koskaan luulen), Antti Heikkinen (Kehveli) ja Anja Snellman (Kaikkien toiveiden kylä). Hienoa, että joukossa oli monta esikoiskirjailijaa. Kaikkien kirjat kuulostivat todella kiinnostavilta ja oli hauska kuulla myös heidän kokemuksiaan ensimmäisen kirjan kirjoittamisesta. Antti Heikkinen viihdytti meitä myös tarinalla siitä miten löysi oman kirjailijaäänensä ja lukunäyte Kehvelistä oli heikkismäisen mainio. Anja Snellmanin kertomukset Kreetalta olivat hieno päätös mukavalle tilaisuudelle. Erityiskiitos Inalle ja Satulle hyvistä haastatteluista ja lämpimän tunnelman luomisesta. Haluan myös kiittää muita bonnierilaisia, joiden kanssa oli ilo turista messuhulinassa. Olette aina niin sydämellisiä!

Kiitos Likelle Jennifer Clementin kirjailijatapaamisen järjestämisestä. Tunnelma oli lämmin ja keskustelua olisi voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään! Clement kertoi tilaisuudessa uusimmasta romaanistaan Rakkaudesta aseisiin sekä ajankohtaisista aiheista liittyen PEN-järjestön toimintaan, jonka kansainvälisen organisaation johtajana hän on ollut vuodesta 2015. Clement on kansainvälisen PENin ensimmäinen naisjohtaja.

S&S-kustantamon bloggaajatilaisuudessa oli joukko kirjailijoita, joita en läheskään kaikkia ennestään tuntenut mutta joihin oli sitäkin mukavampaa nyt tutustua. Kirjojaan esittelivät Annastiina Heikkilä (Bibistä burkiniin – totuuksia ranskatar-myytin takaa), Ida Salminen (Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa), Katja Lahti (Lasitehdas), Lauri Ahtinen (Elias) ja Sabine Forsblom (Betinka). Keskustelua luotsasi S&S:n Johanna Forss, joka osasi hienosti vetää lankoja eri teosten välille. Keskustelu laajenikin pelkistä teosesittelyistä kaikkia näitä teoksia yhdistäviin yhteiskunnallisiin teemoihin. Puhuttiin esimerkiksi luokkayhteiskunnasta, pakolaistilanteesta ja #metoo-liikkeestä. Oli myös ilo nähdä miten kiinnostuneita kirjailijat olivat toistensa teoksista ja lähestymistavoista. Harmi, että jouduin lähtemään tilaisuudesta hieman kesken. Kiitos Johanna, S&S ja ihanat kirjailijat!

Kiitos Teos-kustantamolle lauantai-illan bloggaajatilaisuudesta ja siitä, että kirjailijaraukat jaksoitte vielä pitkän messupäivän jälkeen kertoa meille omista kirjoistanne. Paikalla olikin varsin laaja joukko kirjailijoita: Mia Franck (Pommipuutarha), Hannu-Pekka Ikäheimo ja Jarno Hartikainen (Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana), Rafael Donner (Ihminen on herkkä eläin), Kati Rapia (Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki – Suomenniemen ensimmäisen tähtitieteilijän elämä ja seikkailut), Henriikka Tavi (Tellervo), JP Pulkkinen (Sinisiipi) sekä Mirjam Lohi (Valuneen taikinan tapaus). Me bloggaajatkin olimme jo niin väsyneitä ettemme osanneet kysyä mitään järjellistä, mutta ihana oli kuulla teidän tarinoitanne. Kiitos myös Nina Paavolainen ja Maarit Halmesarka keskustelun luotsaamisesta. Väsymyksen lisäksi silmät punaiseksi sai Rafael Donner, jonka henkilökohtainen ja avoin tarinointi kosketti. Kiitos myös omistuskirjoituksesta, jota vaalin aarteenani: Itkupilliltä itkupillille <3

Kiitos lehdistökeskuksen väelle

Olin messuilla bloggaajapassilla, joten minulla oli mahdollisuus käyttää lehdistökeskuksen palveluja. Tämä on suuri etu kun viettää messuilla monta päivää lähes aamusta iltaan. Välillä on vaan päästävä hälinästä pois hengähtämään ja kokoamaan ajatuksia. Lehdistökeskuksen rauha ja ystävällinen henkilökunta takasivat loistavat puitteet siihen. Erityiskiitos saamastani päänsärkylääkkeestä, joka pelasti torstaipäiväni.

Kiitos messujen järjestäjälle

On myönnettävä, että ennen messuja olin hieman huolissani siitä, onko uusi ohjelmajohtaja myllännyt messut tunnistamattomaksi tapahtumaksi, jolla ei ole enää mitään tarjottavaa tällaiselle kirjojen suurkuluttajalle ja syvällisten keskustelujen ystävälle. Kattia kanssa! Näytteilleasettajat olivat kutakuinkin tutuilla paikoilla, lavojen uudet nimet oppi nopeasti ja kiinnostavia keskusteluja riitti enemmän kuin ehti kuunnella. Ja lisäksi mainittakoon, että lastenalue oli tänä vuonna paras aikoihin, vaikka messuilla sunnuntaina piipahtanut 9-vuotiaani ei siellä kauaa viihtynytkään (viereinen antikvariaattiosasto sarjakuvalöytöineen veti puoleensa). Onnittelut myös messujen järjestäjille kaikkien aikojen suurimmasta kävijämäärästä: 85 600 kävijää. Upeaa, että kirjallisuus kiinnostaa niin monia!

Kiitos ystäville

Viimeinen muttei vähäisin kiitos kuuluu kirjoja rakastaville ystäville, joiden seura kruunasi messuelämyksen. Ilman teitä höperöityisin kotiin kirjojeni ääreen. Nyt saan sekä lukea että jakaa lukukokemukseni ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät mitä tarkoittaa kun rakastaa kirjoja. En luettele teitä kaikkia, mutta tunnistatte kyllä itsenne. Jokainen, lyhytkin kohtaaminen on ollut minulle tärkeä <3

Tietoa kirjoittajasta

Kirjaluotsi on valmentaja ja viestijä, joka hengittää kirjallisuutta ja uskoo kaikenlaisten kirjojen ja tarinoiden elämänlaatua parantavaan voimaan. Kirjaluotsi kuvaa omia kokemuksiaan mieltä avartaneista tarinoista.

6 Kommenttia

  1. Tani says:

    29/10/18 @ 21:05 

    Ihanan paljon sä kyllä ehdit, itselläni jäi saldo vaatimattomammaksi. Oli itse asiassa kyllä hyvät messut ja jollakin ihme tavalla ruuhkattomammat kuin aikasemmin, vaikka populaa enemmän. 🙂

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      29/10/18 @ 21:35 

      Paljon tuli tosiaan koettua, enemmänkin kuin tässä muistin mainita. Mutta sinä osasit varmasti paremmin valita parhaat päältä ja keskittyä olennaiseen 😊 Kiitos taas mainiosta seurasta!

      Vastaa
  2. Leena Laurila says:

    30/10/18 @ 10:31 

    Olitpa energinen kirjamessuilija! Mitään ei saa, jos ei vähän vaivaa näe, tapaan sanoa itselleni kun yritän innostaa lähtemään – silloin kun laiskottaa.

    Kun nuo haastattelut olivat kai enimmäkseen puolen tunnin mittaisia eli aika lyhyitä, huomasin että aika moni alkoi tehdä lähtöä seuraavaan jo kesken edellistä. Mietin, että voisihan niistä vähän eripituisiakin tehdä. Toisaalta tietysti näin saadaan enemmän haastatteluja mahtumaan, kun meitä lukijoita/kuuntelijoita on niin moneksi, kuten kirjoittajiakin.

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      30/10/18 @ 12:24 

      Kiitos Leena! En tiedä tuosta energisyydestä, mutta minua ainakin auttaa kun on vähän etukäteen suunnitellut mitä haluaa kuulla. Päämäärätön haahuilu messuilla helposti väsyttää. Nykyään kyllä sekin on kivaa kun niin usein törmää käytävillä tuttuihin.

      Messuilla puoli tuntia on aika hyvä aika keskusteluille, varsinkin jos on paljon hälinää. Keskittyminen voi olla vaikeaa, jos ei pääse ihan lavan läheisyyteen. Siksi on kiva, että on noita erillisiä vähän pidempiä tilaisuuksia, joissa pääsee rauhallisessa tilassa syventymään aiheeseen paremmin, kuten lukupiirit ja bloggaajatapaamiset.

      Periaatteessa noiden puolituntistenkin välissä piti kai olla muutaman minuutin tauko, jotta ehtii vaihtaa lavalta toiselle, mutta aina nuo aikataulut eivät pitäneet. Ja jos mielii päästä hyvälle paikalle, joutuu menemään ajoissa. Siksi kai ihmiset lähtevät kesken.

      Vastaa
  3. Katriina says:

    31/10/18 @ 21:23 

    Ihanan positiivinen ja inspiroiva teksti! Osallistuin itse vain Bonnierin bloggaajatilaisuuteen lauantaina. Ajattelin, että enemmästä saattaisin väsyä. Muun ajan pyhitin siten haahuilulle messualueella. Olen samaa mieltä lehdistökeskuksesta! Se kyllä pelasti messut tarjoamalla rauhallisen tilan ja upean palvelun.

    Vastaa
    • Kirjaluotsi says:

      01/11/18 @ 11:27 

      Kiitos Katriina! Minä helposti väsyn juuri tuohon haahuiluun ja ärsyketulvaan, joten nuo tilaisuudet joissa on selkeä fokus ja rauhallinen tila sopivat minulle paremmin. Toki sitä haahuiluakin rakastan sopivina annoksina. Lehdistökeskus on kyllä loistava paikka vetää henkeä, kun haahuilu väsyttää.

      Vastaa