Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Mitä aiot tehdä kun tapaat taas Martan? Luna kysyy. Jaa, pitääkö minun tehdä jotain? Nils vastaa. Koira kysyy, onko hän tosissaan. Eikö hän aio tehdä mitään? Eikö hän kaipaa Martaa? Eikö hän ajattele Martaa? Mitä hän on kirjoittanut Martasta lokikirjaan? Luna haluaa kuulla Martasta. Se on kuullut kaiken tuhat kertaa ennenkin, mutta vielä yhden kerran, ole kiltti.

Hän muistaa kaiken. Kaiken hän muistaa. Ei, ei kaikkea. Kukaan ei muista kaikkea. Nils muistaa ainakin sen, mitä ajatteli nähdessään Martan ensimmäisen kerran. Tuo ihminen on minulle hyvä, hän ajatteli. Marta seisoi selin kokkoon, hymyili lepattavassa valossa. Minä tiedän kuka sinä olet, Marta sanoi. Tiedätkö sinä kuka minä olen? Nils vastasi. Joo, sinä olet kyytiveneenkuljettaja, Marta sanoi. Mutta minä en tiedä kuka sinä olet, Nils sanoi. Ota sitten selvää, sanoi Marta.

– Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli

Norjalaisen Frode Gryttenin Brage-palkittu Päivä jona Nils Vik kuoli on romaani, jossa ei tapahdu paljon – ja silti siinä tapahtuu kaikki. Jo nimessä on lopullisuus, mutta se ei vie pois tarinan voimaa, päinvastoin. Tämä on kertomus yhdestä päivästä ja yhdestä miehestä, ja samalla siitä, miten ihminen hyvästelee elämänsä ilman suurta meteliä, omalla tavallaan, vanhoja tapoja kunnioittaen.

Nils Vik on vuosikymmenten ajan kuljettanut kyläläisiä ja eläimiä veneellään vuonon toiselle puolelle. Nils on vaatimaton mutta antelias mies, jolle moni on venematkojen aikana avannut sydäntään. Hän on sellainen hiljainen taustahahmo, joita löytyy jokaisesta kylästä, ja joita ei ehkä huomata ennen kuin heitä ei enää ole. Nyt hän on lähdössä viimeiselle matkalleen ja veneeseen hänen kanssaan astuu vuorotellen ihmisiä (ja Luna-koira), jotka ovat tehneet viimeisen matkansa jo ennen häntä. Yksi kerrallaan Nils kohtaa kyytiläisensä, niin kuin on kohdannut heidät elämänsä aikana. Muistoissa häntä saattelevat rakas Marta-vaimo, ystävät, sukulaiset ja naapurit.

Romaanin kieli on pelkistettyä, mutta se ei ole kylmää. Päinvastoin – rivien väliin jää lämpöä, huumoria ja melankoliaa. Gryttenin tyyli tuntuu lähes runolliselta, mutta ei koristele liikaa. Se antaa lukijalle tilaa hengittää. Tarina kulkee kuin vuonon pinta: joskus aivan tyynenä, joskus pinnan alla liikkuen, joskus myrskynä pauhaten. Nilsin muistot nousevat esiin vähäeleisesti, kuin sattumalta, mutta lopulta niistä muodostuu kokonainen elämä. Rakkaus vaimoon, suhteet kyläläisiin, vuosikymmenten rutiinit – kaikki se, mitä ei yleensä kirjoihin päädy. Romaani ei selitä liikaa eikä rakenna suurta draamaa. Se antaa kuoleman olla osa elämää, yhtä luonnollisena kuin vuorovesi. Kaiken keskellä on pieniä, koskettavia hetkiä. Pienen kylän ääniä ja hiljaisuuksia, jotka jäävät soimaan vielä pitkään kirjan sulkemisen jälkeen.

Päivä jona Nils Vik kuoli ei ole romaani, jota lukee ahmien, mutta se on sellainen, jonka äärelle tekee mieli pysähtyä. Se muistuttaa siitä, että jokaisen ihmisen elämä on romaanin arvoinen ja siitä, miten tärkeää on tulla kohdatuksi. Hieman koomisena alaviitteenä lukiessa päässä soi jatkuvasti Juice Leskisen biisi Norjalainen villapaita, jossa lauletaan: Mies tuli vuonolta / näyttäen huonolta / norjalaispaitoineen. Se voisi hyvin olla tämän melankolisen, mutta elämänmakuisen norjalaisromaanin soundtrack.

Helmet-lukuhaaste 2025:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 40 – Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys.

Frode Grytten:
Päivä jona Nils Vik kuoli
Den dagen Nils Vik døde (2023),
suom. Sanna Manninen
WSOY 2025

* Osta kirja Finlandia kirjasta

Muissa blogeissa:
Amman lukuhetki
Hemulin kirjahylly
Kirjavinkit
Kirjojen kuisketta
Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Sinua voisi myös kiinnostaa

Petri Tamminen: Sinua sinua

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Vigdis Hjorth: Toisto

Paul Auster: Baumgartner

Tina Harnesk: Lumeenkylväjät

Petra Rautiainen: Meren muisti

Erling Kagge: Kaikki paitsi käveleminen on turhaa

Morten A. Strøksnes: Merikirja

Seuraa Kirjaluotsia

Frode Grytten helmet2025 helmethaaste ihmissuhteet kuolema muistot Norja Päivä jona Nils Vik kuoli