Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.

Vaalea housupuku oli Helgan päällä ensimmäistä kertaa. Hän oli taitellut sen tiiviiksi paketiksi laukun pohjalle ja saanut sillä konstilla salakuljetettua mukanaan ilman että kukaan ehti kysellä ja paheksua.
– En ymmärrä vaatteista mitään mutta näyttää mestarin työltä, Fanny oli ylistänyt ja noussut ihailemaan lähempää.
Inkeri oli äitynyt hehkuttamaan saumojen napakkuutta ja ompeleiden luotisuoria linjoja.
Fanny oli arvellut, että monet kaupungin äveriäistä rouvista olisivat valmiita maksamaan niin laadukkaasta työnjäljestä oikeinkin hyvin. Kun maine kasvaisi, Helgalle todennäköisesti sataisi tilauksia. Eikö niin, että Helga ottaisi mieluusti uusia toimeksiantoja, hän oli tiukannut ja lisännyt painokkaasti, että nainen tarvitsee omaa rahaa, sillä ilman rahaa hän jää pelkän palvelijan asemaan.
Nämä viisaudet lausuttuaan oli rojahtanut suurieleisesti nojatuoliin, imaissut savukkeestaan ja jäänyt tuijottamaan Helgaa savun läpi.
Helga oli pyörittänyt Fannyn väitteitä hetken mielessään ja todennut, ettei ole koskaan pitänyt itseään palvelijana.
Sitten hän oli pyytänyt Fannyn savuketta lainaksi ja imaissut henkosen.

– Eveliina Talvitie: Helga

Eveliina Talvitie on tunnettu erityisesti feminismiä käsittelevistä tietokirjoistaan, mutta hän on kirjoittanut myös kolme aiempaa romaania. Niistä olen lukenut esikoisromaanin Kovakuorinen, joka jäi mieleeni vahvana kuvauksena tyttöjen välisestä ystävyydestä, vallasta ja sukupuoliroolien ahdistavuudesta. Nyt Talvitie palaa uuden romaanin muodossa teemojensa äärelle, mutta ajallisesti kauemmas: Helga aloittaa Ompelija-trilogian, joka sukeltaa käsityöläisnaisten maailmaan sotien jälkeisessä Suomessa.

Helga on alle 200-sivuinen romaani, jota lukiessa en voinut olla ajattelematta Anna Englundin Lautapalttoota. Myös siinä eletään historian kerroksissa, Pohjanmaalla 1930-luvulla, ja seurataan ompelijanaisen elämää, johon kiinnittyy kielletystä rakkaudesta kumpuavaa intohimoa ja haavetta itsenäisyydestä kaupungissa. Helgassa ollaan jo hieman modernimmassa ajassa, sillä romaani sijoittuu vuosiin 1948-1963. Tapahtumapaikkana toimii Satakunta ja Pori, vaikka kaupungin nimeä ei tekstissä mainita. Jos en olisi sitä jostain lukenut, en olisi välttämättä tunnistanut paikkaa. Pori ei ole itselleni kovin tuttu kaupunki, ja tässä kirjassa se jääkin enemmän anonyymiksi taustaksi kuin tarinaa muokkaavaksi ympäristöksi.

Romaani kertoo Helgasta, maalaisompelijasta, joka jättää perheensä ja maaseutuelämänsä taakseen rakentaakseen uutta itsellistä elämää kaupungissa. Helga ompelee kaikkea välihousuista morsiusmekkoihin, mutta vapaahetkinään hän luo taideompeluksia, joita innoittaa pariisilainen huippumuoti. Näissä luomuksissa on jotain uhkarohkeaa ja itsensä ylittämisen kaipuuta – vähän kuin Helgassa itsessään. Romaanin feministinen näkökulma on läsnä, mutta paikoitellen sen ilmaisu tuntui liiankin modernilta. Historiallisiin romaaneihin kirjoitettu nykykeskustelun sävy saattaa etäännyttää, jos se ei istu aikakauteen.

Kaupungissa Helga tapaa Fannyn, yläluokkaisen ja Helgaa selvästi iäkkäämmän naisen. Naisten suhde on intiimi ja tärkeä, mutta siitä puhutaan kerronnassa verhotusti. Kerronta siirtyy ajoittain Fannyn näkökulmaan, mutta hänen hahmonsa jää silti etäiseksi. Sama koskee muutakin tarinaa: kerronta on väljää ja jättää paljon rivien väliin. Se ei sinänsä ole ongelma – pidän kirjoista, jotka luottavat lukijan älyyn – mutta tässä tapauksessa tunsin jääväni hieman liian kauas tapahtumista ja henkilöistä. Suhde Helgan lapsiin, erityisesti tyttäreen, joka vaikuttaa seuraavan äitinsä jalanjälkiä ompelijana, jää hätäisesti käsitellyksi. En tiedä, jatkuuko trilogia samoilla henkilöillä – ehkä Helgan tyttären tarina saa vielä syvyyttä jatko-osissa?

Talvitie kirjoittaa kauniisti ja paikoin erittäin tarkkanäköisesti. Erityisesti pidin tavoista, joilla ompelijan työ ja materiaalien kiehtovuus tuotiin esiin. Kangas ei ole vain kangas, vaan mahdollisuus, lupaus jostain muusta. Kauneuden kaipuu ja halu luoda oma paikka maailmassa kulkevat käsikädessä. Samalla Helga on tarina siitä, miten vaikeaa naiselle voi olla ottaa tila haltuun – myös perheensä sisällä, myös itseltään. Helga on nopealukuinen ja sisällöltään kiinnostava romaani, joka jää kuitenkin jossain määrin etäiseksi. Ehkä juuri kerronnan suurpiirteisyys ja tiiviys estivät minua kiinnittymästä täysillä Helgan tarinaan. Toisaalta trilogian aloitusosalta ei voi odottaa kaiken tulevan valmiiksi – ehkä tämä onkin vasta leikkausvaihe, ja varsinainen viimeistely seuraa myöhemmin.

Helmet-lukuhaaste 2025:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 29 – Kirjailijan viimeisin teos.

Eveliina Talvitie:
Helga
Into Kustannus 2025

* Osta Finlandia Kirjasta

Sinua voisi myös kiinnostaa

Inga Magga: Puolikas

Cristina Sandu: Tanskalainen retkikunta

Anni Kytömäki: Mirabilis

Katja Kaukonen: Pitkä ikävä

Mooses Mentula: Toiviokoski

Anna Englund: Lautapalttoo

Leena Parkkinen: Neiti Steinin keittäjätär

Merja Mäki: Ennen lintuja

Eveliina Talvitie: Kovakuorinen

Seuraa Kirjaluotsia

Eveliina Talvitie Helga helmet2025 helmethaaste käsityöläiset Ompelija-trilogia ompelu sodanjälkeinen Suomi