menu Menu
Emma Puikkonen: Musta peili
Kotimainen kaunokirjallisuus, Puikkonen Emma, Suomi, WSOY 04/10/2021 0 kommenttia
Elizabeth Bowen: The House in Paris Edellinen Delphine de Vigan: Gratitude Seuraava

Runner on poraaja. Sitä siirrettiin paikasta toiseen hoitamaan raaka työ, kun löytö oli tehty ja porauslupa saatu. Nyt se on liian kallis, lautasta on tullut romua ja se on myyty hävitettäväksi. Astrid matkustaa lautan mukana Pohjanmereltä Maltalle ja Turkkiin. Hän aikoo seistä kannella, pitää kaiteesta kiinni ja varoa ettei hinausalus huomaa, katsoa lokkeja ja merta.

Hän saisi olla yksin, olisi turvassa poliisilta ja vihaajilta. Hän saisi myös olla lautan kanssa, katsoa ja kuunnella sitä ennen purkua. Jonain yönä Maltalla tai Turkissa hän laskeutuisi lautasta, hengittäisi etelän lämmintä ilmaa, heilauttaisi repun selkään ja kävelisi pois. Soittaisi kotiin. Ottaisi selville, oliko tanssivien työkalujen vallankumous vielä olemassa vai pyyhkäisikö unohdus senkin niin kuin kaiken muun, mitä sosiaalisen median aalloilla tapahtui. Ennen kaikkea hän puhuisi Katlan kanssa, kuulisi puhelimessa Katlan pehmeän ja rakkaan äänen.

Muutaman päivän päästä saapuu hinausalus, siihen asti voi kulkea rauhassa. Lautta on tyhjä, kukaan ei näe häntä rannasta.

Emma Puikkonen: Musta peili

Emma Puikkosen edellisessä romaanissa Lupaus podettiin ympäristöperäistä ahdistusta, joka iski erityisesti lastensa tulevaisuudesta murehtiviin äiteihin. Lähitulevaisuuteen sijoittuva romaani sykähdytti sekä teemallaan että kerronnallaan. Uudessa romaanissaan Musta peili Puikkonen jatkaa ilmastonmuutosteeman ympärillä, nostaen nyt keskiöön maailmaa pyörittävän öljyn. Kolmen eri aikakaudella elävän naisen kohtalot kietoutuvat yhteen mustan kullan ympärillä. Musta peili on ajatuksia herättävä ja tiukasti otteessaan pitävä romaani, jonka jännite nousee kohti räjähtävää loppua.

Hollantilainen Lotte Teer elää lapsuuttaan 70-luvun öljykriisin keskellä. Amsterdamissa vietetään ensimmäistä autotonta sunnuntaita, kun yhdeksänvuotias Lotte lähtee etsimään mootooritiepicnicille osallistuvaa isosiskoaan. Äiti on taas seonnut ja Loten on löydettävä sisko. Aikuisena Lotesta tulee Shellin ilmastoviestinnästä vastaava luottohenkilö, jonka tehtäviin kuuluu siloitella päästöraportit ja lobata tutkimukset öljynmyynnille edulliseen suuntaan. Samalla hän yrittää olla katsomatta peiliin. Norjalainen Astrid Fuglesang on tiedostava nuori nainen, joka kiipeää vuonna 2028 Bergenin edustalla öljynporauslautalle käynnistääkseen aktivistiystäviensä kanssa oman vallankumouksen. Tehtävänä on kuvata lautalla materiaalia, jonka leviäminen netissä saa aikaan kapinan öljyteollisuutta vastaan. Astrid rakasti lapsena jylhän kauniita öljynporauslauttoja, ennen kuin ymmärsi mitä ne tekevät luonnolle ja maapallon elinolosuhteille.

Kolmas kirjan naisista perustuu todelliseen henkilöön. Ida Tarbell (1857-1944) oli yksi ensimmäisistä tutkivista journalisteista. Hänen 19-osainen juttusarjansa The History of The Standard Oil Company paljasti Rockefellerin öljymonopolin väärinkäytökset. McClure’s Magazinessa ilmestynyt juttusarja julkaistiin myös kirjana 1904. Tarbell oli yksi tutkivan journalismin ”muckraker”-suuntauksen edelläkävijöistä. ”Sonnantonginta”-journalismissa mainetta niitti myöhemmin myös Jessica Mitford, jonka muistelmista Hons and Rebels juuri kirjoitin. Hän tutki väärinkäytöksiä amerikkalaisessa hautaustoimistobisneksessä ja julkaisi tutkimuksistaan kiitetyn kirjan The American Way of Death (1963). Molemmat journalistit ovat tehneet ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä tökkiessään rohkeasti näihin vallan, rahan ja epäoikeudenmukaisuuden pesäkkeisiin.

Romaanissa seurataan Ida Tarbellin lapsuutta 1860-luvun Rousevillessa, jossa maasta suihkuava musta neste aiheuttaa öljyryntäyksen. Myös Idan perhe yrittää onneaan öljykentillä, mutta öljybisnes on epävarmaa ja vaarallista. Ida joutuu myös todistamaan järkyttävää tapaturmaa, kun porauskentällä räjähtävä kaasu tappaa lukuisia perheen naapureita ja ystäviä. Vähän vanhempana hän seuraa vierestä kun öljymonopoli kahmii perheen ja ystävien öljykenttiä itselleen epäreiluin konstein. Nämä kokemukset saavat hänet käymään taisteluun ja kirjoittamaan mittavan artikkelisarjan Rockefellerin ja tämän omistaman öljy-yhtiön toiminnasta. Romaanissa Ida saa myös mystisemmän roolin Lotten elämän käännekohtiin ilmestyvänä varoittavana enkelinä.

Idaa, Lottea ja Astridia eri ajoissa seuraava romaani nostaa välillä ääneen erityisen kertojan, kun itse musta kulta hönkii onkaloistaan, odottaen hetkeä purkautua maailmaan ja muuttaa sen pysyvästi. Öljyn mahti maailmassa on kiistaton. Välillä lukiessa tuli mieleen Kansallisteatterissa pari vuotta sitten esitetty näytelmä Yhdestoista hetki, jossa demokratian kuolinkamppailu kiteytyi fossiilikapitalismin tuhoon. Romaanin lähteistä löytyykin sama Antti Salmisen ja Tere Vadénin Energia ja kokemus -teos, jota myös näytelmässä suoraan siteerattiin. Musta peili on äärimmäisen ajankohtainen teos. Elokapinan aktivistit istuvat Mannerheimintiellä ja Norjassa äänestettiin juuri vaaleissa, jossa öljyuotannon tulevaisuus oli yksi keskeisimmistä kiistakapuloista. Huomisen Idat, Lottet ja Astridit käärivät jo hihojaan ja suunnittelevat omia kapinoitaan.

Helmet-lukuhaaste 2021:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 36 – Kirjassa liikutaan ajassa.

Emma Puikkonen:
Musta peili
WSOY 2021
Arvostelukappale

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

aktivismi Emma Puikkonen helmet2021 helmethaaste ilmastonmuutos Musta peili öljyteollisuus tutkiva journalismi


Edellinen Seuraava

Vastaa

keyboard_arrow_up