menu Menu
Victoria Hislop: Elämänlanka
Bazar, Hislop Victoria, Iso-Britannia, Käännöskirjallisuus 22/05/2015 0 kommenttia
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä Edellinen Victoria Hislop: Saari Seuraava

Victoria Hislopin Saari sai innostumaan Kreikasta sen verran, että päätin heti perään ahmia Hislopin toisen Kreikka-aiheisen kirjan Elämänlanka. Se on jälleen kerran monipolvinen ja traagisia käänteitä täynnä oleva sukutarina. Takakansitekstissä luvataan, että kirja on ”rakkaustarina kuin kaunis koruommel”. Mielestäni rakkaustarinaa enemmän kirja kuvaa sitkeitä ihmisiä, jotka selviävät pää pystyssä mistä tahansa koettelemuksesta. Ja kuten kirjasta voi oppia, Kreikan historian käänteet ovat kyllä kiskoneet monen ihmisen elämänlangan katkeamispisteeseen.

Romaanin kehyskertomus on samantyyppinen kuin Saaressakin: suvun nuori, tässä tapauksessa parikymppinen opiskelijapoika Mitsos, haluaa kuulla sukunsa tarinan ymmärtääkseen paremmin itseään ja sukuaan. Kertojina toimivat isovanhemmat Dimitri ja Katerina. Dimitri syntyy samana iltana kun Thessalonikin suurpalo tekee tuhojaan kaupungissa vuonna 1917. Dimitrin äiti Olga muuttaa vauvan ja taloudenhoitajansa Pavlinan kanssa tuhoutuneesta merenrantakorttelista lapsuutensa maisemiin Irinikadulle, jossa juutalaiset, muslimit ja kreikkalaiset asuvat tiiviisti sulassa sovussa. Olgan kangaskauppiaana vaurastunut mies Konstantinos ei suostu muuttamaan köyhien kortteliin vaan majailee hotellissa, ja naiset saavat rauhassa luoda ystävyyttä uusien naapuriensa kanssa.

Viisi vuotta myöhemmin Smyrnassa viisivuotias Katerina eksyy pakolaisvirrassa äidistään ja sisarestaan. Ventovieraiden ystävällisellä avulla hän päätyy Thessalonikiin samaiselle Irinikadulle. Äitiään kaipaava Katerina löytää lohtua uudesta perheestään, naapuruston lapsista ja löytämästään ompelutaidosta, josta tulee hänelle elämänikäinen intohimo ja pärjäämisen väline. Vuosien varrella Thessalonikia ja sen asukkaita moukaroivat lukuisat mullistukset: etnisten ryhmien vainot, natsimiehitys, sisällissota, luonnonmullistukset ja taloudelliset romahdukset. Näiden tulenarkojen vaiheiden läpi seurataan Katerinan ja Dimitrin risteäviä polkuja. On kiehtovaa mennä niin nopeassa tahdissa läpi pitkä ajanjakso historiaa ja seurata miten monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden kehto syöksyy vaihe vaiheelta kohti ahtaampia lokeroita.

Vuosisadan alussa kulttuurien kirjo Thessalonikissa oli vertaansa vailla – kristittyjen, muslimien ja juutalaisten lähes samankokoiset väestönosat lomittuivat toisiinsa tiiviisti kuin itämaisen maton ristikkäin pujotellut langat.
.. Koska väestö oli etnisesti niin kirjavaa, kaupungin kaduilla näkyi monenlaisiin asuihin pukeutuneita ihmisiä. Miehillä saattoi olla päässään yhtä hyvin fetsi, fedora, huopahattu kuin turbaani. Juutalaisnaiset kulkivat perinteisissä turkisvuorisissa jakuissaan ja muslimimiehet pitkissä kaavuissaan. Rikkaiden kreikkalaisnaisten hyvin istuvat pariisilaistyyliset leningit erottuivat selvästi tuotteitaan kaupittelevien maalaisnaisten värikkäästi kirjailluista esiliinoista ja huiveista.

Asunto, johon Katerina päätyy uuden perheensä kanssa, on kuulunut muslimiperheelle. Vuonna 1924 Kreikan ja Turkin välillä toteutettiin ennennäkemätön väestönvaihto, jossa muslimit lähetettiin Kreikasta Turkkiin ja kristityt Turkista Kreikkaan. Pienelle ja köyhälle Kreikalle yhtäkkinen 25 prosentin väestönkasvu oli valtava haaste. Muslimiväestön karkotuksen jälkeen ahtaalle alkoivat joutua juutalaiset. Katerina pääsee töihin juutalaisten naapureidensa arvostettuun räätäli- ja ompeluliikkeeseen ja joutuu seuraamaan ystäviensä alamäkeä arvostetuista yhteisön jäsenistä kohti täydellistä mitätöintiä. Kahden väestöryhmän syrjään työntäminen ei vielä riitä, vaan maa ajautuu lopulta sisällissotaan. Tuntuu täysin käsittämättömältä miten paljon mittaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä on menetetty, puhumattakaan miljoonista järkyttävistä ihmiskohtaloista. Ja vastaavaa tuntuu tapahtuvan eri puolilla maailmaa yhä edelleen..

Victoria Hislop on tehnyt selvästi tarkkaa taustatutkimusta ja esittää historian tapahtumat uskottavasti tavallisen ihmisen näkökulmasta. Tietenkin lukijaa halutaan myös viihdyttää ja kirjassa on ehkä liikaakin tällaiselle lukuromaanille tyypillisiä yhteensattumia. Esimerkiksi Smyrnassa äidistään eksynyttä pientä Katerinaa auttanut mies sattuu olemaan sukua Dimitrille. Suomennoksessa on muuten ikävä lapsus, kun kyseisestä herrasta käytetään nimitystä eno, vaikka hän oli Dimitrin isän veli eli siis setä. Vähän häiritsi myös se, että hyvinkin yksityiskohtaisesti kerrotun tarinan lopussa laukattiin yhdessä luvussa päähenkilöiden elämä 1950-luvulta nykypäivään. Ilmeisesti niissä vuosissa ei ollut riittävästi dramatiikkaa, vaikka kyllä sinnekin yksi maanjäristys saatiin mahtumaan.

Kaikesta huolimatta viihdyin tämän kirjan parissa hyvin. Oli mielenkiintoista katsella Eurooppaa ja sen historiaa eteläisestä perspektiivistä käsin. Hislopin uusin kirja The Sunrise (2014) jatkaa Kreikan ja Turkin välisten konfliktien parissa, tällä kertaa Kyproksella. Kirjaa ei ole suomennettu, mutta taidanpa laittaa lukulistalle. Ja vielä vinkkinä Hislop- ja Kreikka-faneille: ensi maanantaina 25.5. alkaa Yle Teemalla uusinnat Hislopin romaanin pohjalta toteutetusta tv-sarjasta Saari.

Victoria Hislop: ElämänlankaVictoria Hislop: Elämänlanka
The Thread (2011), suom. Susanna Tuomi.
Bazar Kustannus 2014.

Elämänlankaan ovat kietoutuneet mm. myös:
Mari A.
Tuhansia sivuja
Hemulin kirjahylly
Kirjoihin kadonnut

Bazar Elämänlanka Kreikka monikultuurisuus sota sukutarina Victoria Hislop


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

keyboard_arrow_up