menu Menu
E. M. Forster: A Room with a View | Klassikkohaaste 13
CSA Word, Forster E. M., Iso-Britannia, Ulkomainen kaunokirjallisuus 31/07/2021 14 kommenttia
Muriel Spark: Curriculum Vitae: A Volume of Autobiography Edellinen Sarah Winman: Still Life Seuraava

“[…] Cecil All over again. He daren’t let a woman decide. He’s the type who’s kept Europe back for a thousand years. Every moment of his life he’s forming you, telling you what’s charming or amusing or ladylike, telling you what a man thinks womanly; and you, you of all women, listen to his voice instead of to your own. So it was at the Rectory, when I met you both again; so it has been the whole of this afternoon. Therefore – not ‘therefore I kissed you,’ because the book made me do that, and I wish to goodness I had more self-control. I’m not ashamed. I don’t apologize. But it has frightened you, and you may not have noticed that I love you. Or would you have told me to go, and dealt with a tremendous thing so lightly? But therefore – therefore I settled to fight him.”

Lucy thought of a very good remark.

“You say Mr. Vyse wants me to listen to him, Mr. Emerson. Pardon me for suggesting that you have caught the habit.”

And he took the shoddy reproof and touched it into immortality. He said:

“Yes, I have,” and sank down as if suddenly weary. “I’m the same kind of brute at bottom. This desire to govern a woman – it lies very deep, and men and women must fight it together before they shall enter the garden. But I do love you surely in a better way than he does.” He thought. “Yes – really in a better way. I want you to have your own thoughts even when I hold you in my arms.”

E. M Forster: A Room with a View

On taas klassikkohaasteen aika. Blogiani seuranneet tosin ovat varmasti huomanneet, että klassikoita tulee luettua ilman haastettakin. Valitsin tällä kertaa haastekirjaksi E. M. Forsterin klassikkoromaanin vuodelta 1908. A Room with A View (Hotelli Firenzessä) oli inspiraation lähteenä Sarah Winmanin tuoreessa romaanissa Still Life, josta sain kipinän tutustua tähän elokuvanakin tunnettuun romaaniin. Teki mieli jatkaa hengailua Firenzessä näin kirjallisesti, kun muuten lomaa on vietetty ihan kotimaan kamaralla. Ensimmäistä kertaa valitsin äänikirjan, joka on hieman lyhennetty versio teoksesta. Yleensä en näitä tiivistettyjä äänikirjoja harrasta, mutta kun lukijana on Juliet Stevenson, on vaikea kieltäytyä. Tietysti jäi mietityttämään, mitä kaikkea tästä versiosta oli jätetty pois. Ainakin kirjan kansikuvasta on pudonnut pois yksi r-kirjain kirjailijan nimestä 😅

Äänikirjan lukujen välissä soi Beethovenin Für Elise, joka toi mieleen isäni harjoittelemassa pianon ääressä lapsuudessani. Odotin koko ajan milloin kuuluu tuttu äst ja ärsyttävä alkupimputus alkaa taas alusta. Romaanissa Miss Lucy Honeychurch soittaa myös joidenkin mielestä liikaa Beethovenia, se kuulemma selittää hänen huoletonta käytöstään. Miss Honeychurch on lomalla Firenzessä, esiliinana toimii serkku Charlotte. Pensione Bertolini on täynnä muita brittejä ja italialainen emäntäkin puhuu epäilyttävästi cockney-aksentilla. Miss Honeychurch kaipaa seikkailua, aitoa Italiaa, ja mielellään ilman Miss Bartlettin valvovaa silmää. Serkulla onkin työmaata Lucyn kaitsemisessa, kun Bertolinin värikäs seurue saa tytön pään pyörälle. Romanttisia viihderomaaneja kirjoittava Eleanor Lavish vie Lucyn seikkailulle kaupungille ja eksyttävän kävelyn päätteeksi häipyy paikalta Lucyn opaskirja mukanaan. Yhtenä päivänä Lucy päätyy myös todistamaan murhaa, mikä järkyttää häntä syvästi. Suurin seikkailu on kuitenkin tutustuminen nuoreen George Emersoniin.

Vanha Mr. Emerson ja hänen poikansa George pistävät silmään Pensione Bertolinin seurueesta epäsovinnaisella käytöksellään ja uuden maailman puheillaan. Ms. Bartlett pitää heitä sosialisteina. Nykylukijan näkökulmasta epäsovinnaisuus on vaikeasti havaittavissa ja aiheuttaa lähinnä huvitusta. Pöyristyttävää on esimerkiksi se, että Mr. Emerson tarjoutuu vaihtamaan huoneita Lucyn ja Charlotten kanssa. He kun olisivat halunneet huoneet, joissa on näkymä Arno-joelle, mutta eihän herrasmies voi tuolla tavalla tarjota omaa huonettaan neideille. Siitähän jäisi epämääräiseen kiitollisuudenvelkaan. Yksi hotellin vieraista, naisille ennestään tuttu anglikaanikirkon pappi Mr. Beebe, suostuttelee Charlotten kuitenkin hyväksymään tarjouksen. Päivien kuluessa Lucy törmää Emersoneihin eri yhteyksissä ja alkaa vähitellen pitää eksentrisestä ja kiltistä vanhasta miehestä. Tunteet herkkää ja traagista Georgea kohtaan sen sijaan hämmentävät häntä. Kun Fiesolen retkellä George yhtäkkiä intoutuu hetken huumassa suutelemaan Lucya ja Charlotte sattuu paikalle, on tehtävä nopeita päätöksiä. Mitä jos joku muukin näki tämän järkyttävän teon? Charlotte vie Lucyn heti aamujunalla Roomaan.

Kirjan toisessa osassa ollaan Englannissa, Lucyn perheen kotona Windy Cornerissa. Roomasta mukaan on tarttunut Mr. Cecil Vyse, jonka kosintaan Lucy viimein suostuu. Cecil on luokkansa ja asemansa perusteella täydellinen sulhaskandidaatti, vaikka onkin aikamoinen snobi ja tylsimys. Cecil ylenkatsoo maalaiselämää eikä erityisemmin tunnu pitävän Lucyn sukulaisista ja tuttavista. Osoittaakseen olevansa tasa-arvon kannattaja ja ärsyttääkseen viereisen huvilan omistajaa, Cecil järjestää tyhjillään olevaan naapurihuvilaan boheemit vuokralaiset. Lucyn järkytykseksi uudet naapurit ovat Firenzestä tutut isä ja poika Emerson. Siitä alkaa piirileikki, jossa Lucy on kuin ajovaloihin ajautunut peura. Kaiken lisäksi kammottava Ms. Bartlett saapuu sotkemaan kuvioita entisestään. Hämmentynyt Lucy käy sisäistä kamppailua sovinnaisuuden ja itsenäisyyden välillä. George ja hänen isänsä istuttavat hänen päähänsä ajatuksen, joka Lucyn seurapiireissä on monien mielestä radikaali ja uskalias: rakkauden, jossa nainen saa ajatella omilla aivoillaan.

A Room with a View on viihdyttävää luettavaa, mutta myös kiinnostava kurkistus yhden aikakauden murrokseen itseään etsivän nuoren naisen näkökulmasta. Romaani sijoittuu edvardiaaniseen aikaan, jolloin viktoriaanisen ajan joustamaton luokkayhteiskunta alkoi muuttua esimerkiksi työväenliikkeen ja suffragettien toimesta. Romaanissa Emersonit edustavat modernimpaa ajattelua ja Lucy kamppailee kotoa perittyjen viktoriaanisten moraalikäsitysten ja uuden vapaamman maailman houkutusten välillä. On liikuttavaa ajatella, että herra Forster on kirjoittanut vuonna 1908 näin feministisen romaanin, jossa on tarjonnut naispäähenkilölle mahdollisuuden vapautua aikansa jäykistä konventioista ja valita toisin. Hän korostaa erityisesti sitä, että naisten ja miesten on taisteltava yhdessä saavuttaakseen tasa-arvon. Miten edistyksellistä ajattelua! Myös romaanin kerronta tuntuu ihmeen tuoreelta ja raikkaalta, vaikka siinä kuvataankin vanhahtavan jäykkiä tapoja. Juliet Stevensonin lukemana tätä oli ilo kuunnella. Lopuksi palasin miettimään, mitä romaanista oli jätetty pois tässä tiivistetyssä versiossa. Ainakin uudemmissa painoksissa olevat kirjailijan jälkisanat puuttuivat. Niissä Forster jatkaa Lucyn ja Georgen elämää eteenpäin ja avaa ikkunan heidän tulevaisuuteensa. Se näkymä jäi nyt tästä versiosta uupumaan, joten sinne on kurkistettava joskus toiste. Mutta olipa jälleen virkistävä matka klassikoiden maailmaan!

E. M. Forster:
A Room with a View
CSA Word 2008
(alun perin julkaistu 1908)
Äänikirjan lukija: Juliet Stevenson
Kuunneltu Audiblesta

Sinua voisi myös kiinnostaa

Seuraa Kirjaluotsia

Tilaa artikkelit sähköpostiisi

A Room with a View äänikirja E. M. Forster Englanti feminismi Firenze klassikkohaaste luokkayhteiskunta naisen asema rakkaus


Edellinen Seuraava

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Peruuta Lähetä kommentti

  1. Minulla on (tai oli, ei taida olla enää) tämä kirja suomeksi, mutta en koskaan tullut sitä lukeneeksi. Muistan kirjan elokuvakannen yhä. Silti mitään hajua ei ollut siitä, mistä kirja kertoo enkä nähtävästi ole vaivautunut ottamaan selvää. Nyt tuli sekin selväksi, joten kiitos tästä. Kiinnostava tuo feministinen ote.

    1. Minullakin tämä kirja on jäänyt jotenkin epämääräiselle huomiolle, en edes ole varma olenko nähnyt elokuvaa. Tuo feministinen ote yllätti, sitä ei osannut odottaa 1900-luvun alun mieskirjailijalta. Jos harrastat äänikirjoja, kokeile tätä versiota. Juliet Stevenson on huippuluokkaa lukijana!

  2. Olen lukenut tämän (suomeksi), mutta kävi niin, että olin nähnyt elokuvan ensin ja se häiritsi lukemista. Elokuva on nimittäin todella hyvä. Näyttelijöinä mm. Maggie Smith, Judy Dench ja Helena Bonham Carter. Olisi aina parempi lukea kirja ensin ja katsoa elokuva vasta sitten.

    1. Minä en muista, olenko nähnyt elokuvaa. Nyt kyllä kiinnostaisi katsoa. Toisinpäin se on tosiaan tylsempää ja näyttelijöiden kasvot tunkevat väkisin mieleen lukiessa. Hieno klassikko kyllä!

  3. Ihanan eläväisesti kuvailet tämän haastekierroksen klassikkoasi. Huokuttelee lukemaan! Olen elokuvaversion nähnyt muutamaan kertaan, koska olen epookkidraamojen ystävä.

    1. Kiitos Tuija! Eläväinen on kirjakin 😊 Täytyy kyllä etsiä elokuva jostain. Näistä kesällä lukemistani brittikirjoista on monista tehty elokuva. Olisi hauska katsoa ne syksyllä ja muistella kirjakesää 😄

  4. Tämän olen lukenut, ja sympaattisena pitänyt, ja enemmänkin Forsteria voisi lukea.
    Ja mitä olen muista kirjoistaan kuullut niin monenlaiset edistykselliset aatteet ovat olleet esillä, esim. Passage to India -kirjan käsittelystä kolonialismista ja brittien ja intialaisten suhteista ja rasismista olen kuullut kehuja…

    1. Tuo Passage to India kiinnostaa minuakin. Teemalta tuli juuri kiinnostava dokumentti Kuvia Intiasta, jossa näytettiin arkistofilmejä brittien touhuista Intiassa ja Intian itsenäistymisliikkeen noususta. Yhdessä ”kotivideossa” englantilaislady kävi tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin intialaispalvelijoiden kantamassa kantotuolissa 🙈

  5. Tämän laitan lukulistalleni, kuulostaa aivan minun kirjaltani. Olen lukenut Forsterilta ainakin Talo jalavan varjossa ja Matka Intiaan, ja molemmista pidin kovasti. Jalava hurmasi myös elokuvaversiona. Ei kyllä mikään ihme, että Forsterin kirjat ovat innoittaneet elokuvan tekijöitä.

    1. Forsterin kirjoista on tosiaan tehty monta elokuvaversiota. Noiden mainitsemiesi lisäksi ainakin Maurice ja Where Angels Fear to Tread (Enkelten polku). Ja tosi monessa näyttelee Helena Bonham Carter. Pitää varmaan joskus lukea nämä kaikki ja sitten katsoa elokuvat putkeen 😄

  6. Tämä on lukulistalla ihan siksi, että se muistaakseni on vanhempieni hyllyssä. Vaikuttaa tosi kiinnostavalta!

    1. Kannattaa äkkiä takavarikoida se sieltä vanhempien hyllystä 😅 Loistokirja, innostaa ainakin minua lukemaan lisää Forsteria.

  7. Olen nähnyt elokuvan, joka on ihana, mutta olenkohan lukenut kirjan… En muista. Talon jalavan varjossa luin ainakin ennen elokuvaa; vai oliko se tv-sarja?

    1. Talo jalavan varjossa on tainnut tulla sekä leffana että sarjana. Minä en taas muista olenko nähnyt niistä kumpaakaan. Forster aiheuttaa epäilyttävää muistinmenetystä 😂

keyboard_arrow_up