I’m sure Michk’ heard the quick tap of the woman’s fingers on her keyboard.
‘I have the name of a Miss Marie Chapier. Shall I call her?’
‘I don’t know…’
‘Is she your daughter?’
‘No.’
‘Do you want me to call her?’
‘Yes, please. Tell her I didn’t want to … truffle her, but it’s because I’m losing something, something important.’
Muzak replaces the operator’s voice. Michka remains still, looking straight ahead in a state of focused expectation that I’m familiar with. A few seconds later, the operator returns.
‘Mrs Seld, are you still there?’
‘Yes.’
‘Marie’s coming round right away. She says she’ll be there in twenty, twenty-five minutes. She’ll let your doctor know.’
‘All night.’
She says ‘all night’ in exactly the tone you would say ‘all right’.
‘All night what?’
‘Yes, all night.’
‘I’m not far away, Mrs Seld. I’m going to get on with my work, but if you don’t feel well, press the button on your bracelet again and I’ll be here, OK?’
‘Yes, all night. Thank you.’

Delphine de Vigan: Gratitude

Tämän ranskalaisen kiitollisuudesta kertovan pienen suuren romaanin löytämisestä saan kiittää uutta harrastustani. Tai oikeastaan vanhaa harrastustani, jonka elvytin vuosien tauon jälkeen. Postcrossing on harrastus, jossa lähetellään ja vastaanotetaan postikortteja tuntemattomien ihmisten kanssa ympäri maailman. Homma toimii niin, että postcrossing-sivustolle luodaan profiili ja arvotaan järjestelmästä toisen käyttäjän osoite, johon lähetetään erityisellä koodilla varustettu postikortti. Kun vastaanottaja saa kortin, hän rekisteröi sen kortissa olevalla koodilla, minkä jälkeen järjestelmä tarjoaa minun osoitteeni jollekin toiselle käyttäjälle. Niinpä minä saan yllärinä kortin joltain muulta. Ja miten tämä kaikki liittyy kirjoihin? No, minä olen postcrossing-profiilissani kertonut tietysti lukuharrastuksestani ja toivonut, että minulle kortin lähettävät suosittelisivat jotain kirjaa tai kertoisivat oman lempikirjansa. Itse suosittelen korteissa suomalaisia kirjoja, joita on hiljattain käännetty vastaanottajan kielelle. Hyödynnän tiedon etsinnässä Filin käännöskirjallisuuden tietokantaa. Tänään esimerkiksi lähetin kortin Saksaan ja suosittelin Olli Jalosen Taivaanpalloa, joka on tänä vuonna julkaistu Saksassa nimellä Die Himmelskugel. Tällaista kotimaisen kirjallisuuden vienninedistämistä teen siis yksi postikortti kerrallaan 😄

Delphine de Vigania minulle suositteli Beatrice Brestista, Ranskasta. Ranskaksi en uskaltanut tätä lukea, sen verran on taidot ruosteessa, mutta kirja löytyi englanniksi käännettynä ja tuoreena äänikirjaversiona. Suomeksi kirjailijalta on käännetty ainakin romaanit No ja minä (WSOY 2012) ja Yötä ei voi vastustaa (WSOY 2013). Gratitude (Les gratitudes) kertoo ranskanjuutalaisesta Michkasta, joka muuttaa hoitokotiin alettuaan tuntea olonsa turvattomaksi yksin kotona. Michkalla on haasteita liikkumisen kanssa, mutta erityisesti häneltä alkavat kadota sanat. Michkalla ei ole omia lapsia, mutta hänellä on naapuri Marie, josta hän usein huolehti kun Marien äiti ei siihen kyennyt. Nyt raskaana oleva aikuinen Marie on paljosta velkaa Michkalle ja miettii miten voisi osoittaa tälle kiitollisuutensa. Myös Michkaa painaa kiitollisuudenvelka, jolta hän ei saa rauhaa. Hän haluaisi vielä ennen kuolemaansa löytää sen pariskunnan, joka riskeerasi kaiken piilottaessaan hänet natseilta sodan aikana. Kun afasia vie sanat ja vanhuus voimat, Michka taistelee saadakseen mahdollisuuden kiittää.

Romaanissa kertojina toimivat Marie, Michkan puheterapeutti Jérôme ja lisäksi välissä on kuvauksia Michkan näkemistä unista. De Vigan kuvaa koskettavasti Michkan hämmennystä, häpeää ja turhautumista katoavien sanojen äärellä. Unissa hoitokodin johtaja moittii häntä ja vaatii osoittamaan miksi juuri hän olisi ansainnut paikan hoitokodissa. Puheterapeutin teettämät tehtävät ärsyttävät, Michka haluaisi jutella ihan muusta. Jérôme on tavannut monenlaisia asiakkaita, mutta Michkasta tulee hänelle erityinen. Periksiantamaton Michka saa kaivettua ulos hänen kipeimmän kohtansa, huonot välit isään. Michka patistaa kirjoittamaan isälle ennen kuin on liian myöhäistä. Mariella on myös omat huolensa, hänen tulevan lapsensa isä on päättänyt muuttaa pois ja raskauskomplikaatiot vaativat vuodelepoa.

Äänikirjassa on kolme lukijaa, jokaiselle kertojaäänelle omansa. Hassusti juuri puheterapeutin osuuden lukijalla on tosi epäselvä lukutapa ja ärsyttävästi suhahtelevat ässät. Muut kaksi lukijaa ovat hyviä ja selkeitä. Kuunnellessa saa kyllä olla tarkkana, sillä afasiasta kärsivä Michka sotkee jatkuvasti sanoja puheessaan, mikä tuo oman kierteensä kerrontaan. Samaa tuskailin ja ihastelin aiemmin Jon McGregorin romaanissa Lean Fall Stand, jossa päähenkilöllä on myös afasia. Siinä alkukieli oli kuitenkin englanti, tässä romaanissa uuden haasteen kielipeliin tuo tietysti käännös ranskasta englantiin ja lukiessa omassa päässä taas englannista suomeksi. Kääntäjälle sanojen sotkeminen asettaa kiinnostavia haasteita, kun afasiassa sanat usein menevät sekaisin foneettisesti ja saavat siten erilaisia merkityksiä eri kielissä. Kuten tuossa yllä olevassa lainauksessa, jossa Michka sanoo all night tarkoittaessaan all right. Kurkkasin sen verran alkutekstiä, että sain selville, mitkä sanat siellä menivät sekaisin. Siellä Michka sanoi D’abord (ensin), kun piti sanoa D’accord (selvä). Jäin miettimään, mikä voisi olla suomeksi vastaava sanapari eli miten ratkaisisin tuon kohdan, jos kääntäisin kirjan suomeksi. Selvä – selkä ei kuulosta kovin sujuvalta, okei – no ei voisi toimia paremmin.

Kääntäminen on vaativa laji ja arvostan todella sen taitajia. George Miller on onnistunut omassa käännöksessään erinomaisesti. Vaikka en kaikkea alkutekstiin verrannut, teksti tuntuu itsessään sujuvalta ja sanasekoilut osuvilta. Toivottavasti tämä romaani saadaan joskus myös suomeksi, edelliset käännökset ovat Kira Poutasen käsialaa. Gratitude on tiivis romaani, äänikirjanakin vain kolme tuntia, mutta välittää kerronnallaan kokonaisia maailmoja. Näiden ihmisten haavoittuvuus, inhimillisyys ja lämpö jäävät hehkumaan mieleen pitkäksi aikaa.

Tänään on muuten World Postcard Day! Hyvä päivä lähettää vaikka kiitoskortti!

Delphine de Vigan:
Gratitude
Les gratitudes (2019),
englanniksi kääntänyt George Miller
Bloomsbury Publishing 2021
Äänikirjan lukijat: Oseloka Obi, Gabrielle Glaister, Aysha Kala
Kuunneltu Audiblesta

Sinua voisi myös kiinnostaa

Pascal Mercier: Sanojen paino

Jon McGregor: Lean Fall Stand

Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä

Claudie Gallay: Odottamaton kauneus

Sharon Guskin: The Forgetting Time

Seuraa Kirjaluotsia

afasia Delphine de Vigan englanninkielinen Gratitude ikääntyminen kiitollisuus postcrossing puheterapia toinen maailmansota vanhuus World's Postcard Day ystävyys