’You mean a mental asylum?’ her mother had said when Helen called to tell her about her new appointment at Westbury Park. ’Oh, Helen.’
She had not expected congratulations; her parents were not the sort of people who took much pleasure in others’ success. In any case, her mother had an aversion amounting to phobia of any kind of disability. ’Don’t look at him; he’s a bit peculiar,’ she would hiss, dragging Helen across the road to avoid a mumbling old man or a child in callipers. She had stopped going to church because a woman who sat at the back in a wheelchair used to moan and thrash her head during silent prayers.
’It’s not actually called that any more,’ Helen replied with some asperity.
’You can call it what you like. It’s still going to be full of very odd people.’
The shudder was audible down the telephone line. This had been more or less her objection to Helen going to art college, which she imagined to be peopled with bohemians, communists and other degenerates. She had been slightly mollified when Helen emerged from the establishment, apparently uncorrupted, to take a teaching job in a girls’ grammar school in Hertfordshire. This she regarded as a perfectly respectable stopgap until a husband came along, but this latest move was beyond all understanding.

– Clare Chambers: Shy Creatures

Tutustuin Clare Chambersiin muutama vuosi sitten, kun hänen romaaninsa Small Pleasures nousi Women’s Prizen ehdokkaaksi. Ihastuin silloin hänen taitoonsa kuvata 1950-luvun Englantia tavalla, joka tuntui lähes aikalaiskirjailijan kynästä lähteneeltä. Nyt Chambers vie lukijan 1960-luvulle uudessa romaanissaan Shy Creatures, jossa tarkastellaan aikakauden naiskuvaa ja kehittyvän psykiatrian alaa. Tarinan inspiraationa on tosielämän tapaus: lehtijuttu erakoituneesta miehestä, joka oli elänyt vuosikymmeniä sukulaisensa nurkissa. Jälkisanoissa Chambers kertoo halunneensa luoda miehen tarinalle sekä selityksen että toiveikkaamman lopun.

Romaanin päähenkilö Helen Hansford työskentelee taideterapeuttina psykiatrisella klinikalla, missä hän omistautuu potilaidensa auttamiseen. Hänen yksityiselämänsä on kuitenkin sotkuinen: Helen on suhteessa naimisissa olevaan kollegaansa Giliin, joka on lisäksi hänen kaukainen sukulaisensa. Vaikka Gil vannoo rakkauttaan, hän ei ole valmis jättämään vaimoaan, ja suhde on ajautumassa umpikujaan. Samaan aikaan klinikalle tuodaan potilaaksi William Tapping, nuori mies, joka löydettiin tätinsä talosta sekavan välikohtauksen jälkeen. William on mykkä, hoitamaton ja erakoitunut, ja naapurit olivat tuskin tietoisia hänen olemassaolostaan. Kun Williamin täti pian kuolee, muiden tehtäväksi jää selvittää hänen menneisyytensä. Helen havaitsee Williamin taiteelliset lahjat ja yrittää taideterapian avulla päästä hänen lähelleen. Vähitellen Williamin traaginen historia alkaa avautua.

Romaani kuvaa 1960-luvun murrosta mielenterveyden hoidon asenteissa. Ajatus yhteisöllisestä hoidosta nousee vaihtoehdoksi laitostamiselle, ja erityisesti Gil korostaa keskusteluterapian arvoa verrattuna potilaiden eristämiseen ja lääkitsemiseen. Kuitenkin sama Gil pitää Heleniä ”piilossa” heidän suhteessaan – syrjäiset tapaamiset muistuttavat Williamin tädin toimintaa, joka piti poikaa eristyksissä. Molemmat naamioidaan rakkaudeksi, mutta niillä on tuhoisa vaikutus.

Chambers rakentaa tarinaa taidokkaasti, vuorotellen vuoden 1964 nykyhetkeä ja Williamin menneisyyttä, joka ulottuu aina vuoteen 1938. Williamin tarinan kertominen käänteisessä aikajärjestyksessä on erityisen onnistunut ratkaisu, sillä se paljastaa vähitellen hänen kokemustensa syvyyden. Rouva Kenley, Williamin koulutoverin äiti, nousee hahmoksi, jonka jokainen lapsi toivoisi tuekseen. Shy Creatures korostaa ystävällisyyden ja vastavuoroisen kunnioituksen merkitystä maailmassa, jossa monia kiinnostaa vain itsestään antama vaikutelma. Helenin ja Williamin kasvutarina on koskettava ja toiveikas. Siinä missä Small Pleasures päättyi tragediaan, tämä teos jättää lukijan valoisampiin tunnelmiin. Chambers on kirjoittanut jälleen viihdyttävän ja sydämellisen romaanin, jonka parissa on ilo viettää aikaa. Shy Creatures näyttää, mitä tarkoittaa tulla todella nähdyksi.

Clare Chambers: 
Shy Creatures
HarperAudio 2024
Äänikirjan lukija: Lucy Scott

Sinua voisi myös kiinnostaa

Viktoria Lloyd-Barlow: All The Little Bird-Hearts

Tessa Hadley: Free Love

Jo Browning Wroe: A Terrible Kindness

Meg Mason: Sorrow and Bliss

Claire Fuller: Unsettled Ground

Clare Chambers: Small Pleasures

Evie Wyld: Me olemme susia

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja Clare Chambers englanninkielinen ihmissuhteet mielenterveys psykiatria Shy Creatures syrjäytyminen