iStockPhoto
Unsplash.com
© Kirjaluotsi 2018
‘I don’t know if if we could have a curate here,’ said Mr Cleveland doubtfully, as if it were some strange kind of animal. ‘As a matter of fact I was thinking that perhaps, that is just perhaps, Miss Doggett might like to have him,’ said the vicar, bringing out the words with a rush. […]
Lady Asperley, at whose home years ago Kate and Alan had first met Dermot, had been lukewarm about a marriage – disastrous as she believed it must be – for which she held herself responsible. She had known Dermot was a drifter, but his voice reminded her of his father’s – a man she had […]
Polly was now dancing with her uncle, Boy. She did not look radiant and happy as such a spoilt darling should at her coming-out ball, but tired and pinched about the mouth, nor was she chattering away like the other women. ‘I shouldn’t care for one of my girls to look like that,’ Aunt Sadie […]
Soon it was almost too dark to see. The birds could still be vaguely apprehended, close overhead, like great leaves that fluttered but never fell, until at last they disappeared, gathered up into the obscurity of the coming night. Michael began to pace slowly back down the middle of the avenue. He did not turn […]
Kirkkaana syyspäivänä täti toi hänelle ensimmäisen linnun. Se oli pieni ja harmaanruskea, ja sen sydän sykki kiivaasti tykyttäen kämmentä vasten. Hän silitti haltioituneena sen sulkia ja kokeili varovaisesti sormellaan sen nokkaa. Linnun silmät seurasivat hänen liikkeitään eivätkä räpyttäneet niin kuin hänen omansa. Se oli pieni ja peloton ja urhea. “Pidät siitä huolta”, täti sanoi. Hän […]
Kohti Nukkuvan jättiläisen olkapäätä tytöt juoksivat. Alina hoilotti: awalaga awalaga atsiee fuu fuu ka. Desire löi tahtia, käveli sitten käsillään ja katseli maailmaa väärinpäin. Alina heitti kärrynpyöriä, pitkät vaaleat jalat kulkivat ilman halki kuin tuulimyllyn siivet. Sitten hän kaarsi selkänsä käsien ja jalkojen varassa sillaksi, jonka alitse Desire mateli suokaimaanina. Aikansa leikittyään he istahtivat lepäämään. […]
Onpa se ruma, sanon ällistyneenä ja katson pientä nyyttiä jonka olen saanut syliini. Hänen kasvonsa ovat päärynän muotoiset, ja ohimoissa on pihtien jättämät syvät jäljet. Hänellä ei ole yhtään hiusta päässä. Ylilääkäri nauraa: teistä vain tuntuu siltä, koska ette ole ikinä nähnyt vastasyntynyttä, hän sanoo. Ne eivät ole koskaan kauniita, mutta yleensä äidit ovat toista […]
“Look, Cathleen, will you give up the nonsense? We’re eighteen and we’re bored to death.” She lit a cigarette and puffed vigorously. She went on: “We want to live. Drink gin. Squeeze into the front of big cars and drive up outside big hotels. We want to go places. Not to sit in this damp […]
Poliisiauton nopeusmittari näytti jo sataakymmentä. Hildur painoi hälytysäänen ja hälytysvalot päälle. Hildurista oli ihanaa ajaa hankalissa sääolosuhteissa. Silloin auton ohjaaminen muistutti surffausta. Tärkeintä oli reagoida nopeasti. Jos jäi liian pitkäksi aikaa epäröimään, aalto haukkasi sisäänsä tai liukas kurvi viskasi auton pois tieltä. – Haluaisitko kertoa, mitä on meneillään? vieressä istuva Jakob kysyi kyynärpäätään rennosti autonikkunaan […]
This is the one thing I hope: that she never stopped. I hope when her body couldn’t run any farther she left it behind like everything else that tried to hold her down, she floored the pedal and she went like wildfire, streamed down night freeways with both hands off the wheel and her head […]
Elea heittää nuotioon pari puuta lisää. Taistelupuhe herättää hänessä syvältä kumpuavaa ärtymystä, jonka kaikkia säikeitä hän ei osaa vielä hahmottaa. Eivät Matias ja Otto tietenkään tarkoita mitään pahaa, päinvastoin, mutta hän ei suostu siihen, että joutuisi valitsemaan urhean aurinkosoturin ja luovuttajan roolien välillä. Koko ikänsä hän on taistellut. Yliopistolla ei pärjää muuten. Se juuri on […]
In the 1940s, Arthur Sackler had watched the introduction of Thorazine. It was a “major” tranquilizer that worked wonders on patients who were psychotic. But the way the Sackler family made its first great fortune was with Arthur’s involvement in marketing the “minor” tranquilizers Librium and Valium. Thorazine was perceived as a heavy-duty solution for […]
According to one scholar, the “ideal victim” in the Troubles was someone who was not a combatant, but a passive civilian. To many, Jean McConville was the perfect victim: a widow, a mother of ten. To others, she was not a victim at all, but a combatant by proxy, who courted her own fate. Of […]
Out of absolutely nowhere I felt a sudden, sweet shot of joy, piercing and distilled as the jolt I imagine heroin users get when the fix hits the vein. It was my partner bracing herself on her hands as she slid fluidly off the desk, it was the neat practiced movement of flipping my notebook […]
Nea palasi istumaan sängylle ja koetti tavoittaa aiemman ajatuksensa. Pian nelikymppinen. Se sai vatsanseudun jännittymään kevyesti, kuin hänellä olisi jonnekin kiire. Nea nielaisi, otti lisää sipsejä ja laski kätensä hajamielisesti syliin. Jos kaikki olisi mennyt toisin, olisin ehkä jäänyt tänne. Hetken aikaa hän koetti kuvitella, millaista se olisi ollut. Olisiko hän saanut ylennyksen toisensa jälkeen […]
To be alive means full body contact with the absurd. Still, we can be happy. Even poor old Sisyphus could figure that much out. And that’s saying something. You might say that God is an absurd concept but faith in God’s goodness … I find joy in that. I find it inspiring. Oba! I’m rambling. […]
Päivät toistensa kaltaisiakuin samaa loputonta lumisadettakatselen sitä muttaen enää näe maisemaa tai itseäni […] naurun täyttäminä ja levottomina iltoinaluottaa että tulee vielä aikajolloin kaikki on mahdollistajos vain muistamme silloinkintoinen toisiamme rohkaista. Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta Enostone kustannus muisti minua Harri Hertellin uudella runoteoksella Tiedän sen olevan rakkautta, juuri kun etsin runokirjaa Helmet-haastetta varten. […]
Ikkunan ohuesta heijastuksesta näen, kuinka Tuomas irrottaa otteensa minusta. Hän kertoo keittävänsä meille teetä ja varmistaa, että saan edelleen juoda vihreää teetä ennen kuin menee keittiöön. Minä olen raskaana ja siksi en ole yksin. Ehkä minua vainoaa syyllisyys, mutta sen kanssa olen elänyt niin kauan kuin saatan muistaa. Ei tämä tunne johdu myöskään pihamaalla vaeltaneesta […]
Lotta halusi, että viemme Alman päiväkotiin, vaikka olisimme voineet ihan hyvin viettää mukavan vapaapäivän kolmestaan. Ylimääräiset vapaapäivät kuitenkin häiritsevät Lotan mukaan Alman ryhmäytymistä, hän kun tutustuu toisiin kuulemma niin hitaasti. Me noudatamme totta kai Lotan toivetta, vaikka Vuokko jupiseekin, että harvassa ovat ne päivät, jotka saamme lapsenlapsiemme kanssa viettää. Hän olisi halunnut nähdä, miten Alma […]
Käännyn käytävällä ja palaan kohti omaa osastoani. En mene sisään. Käytävässä on istuin, istun sille ja nojaan otsani ikkunaan. Ulkona on pimeää, mitään ei näy. Missähän me nyt olemme, kuinka kaukana kotoa ja kuinka pitkän matkan päässä määränpäästä, mikä se sitten onkaan. Lasi on kylmä ja kostea ja kasvoni tuntuvat märiltä. Parempi niin: jos minua […]
Mungo raised his hand to wave up at the window but Mo-Maw glowered down at him. He must have seen her face harden, or perhaps he thought waving was childish, because he aborted the gesture and grasped a fistful of air, which made him seem like a drowning man. In his baggy shorts and his […]
Kaikki olivat odottaneet ja silloin tällöin varovasti kyselleet, tulisiko Elsa mukaan poroaidalle. Nástegallun kuoleman jälkeen hän ei ollut käynyt kertaakaan ruokkimassa poroja. Kun Elsa lopulta pani sukset jalkaan sen päivän jälkeisenä aamuna, jona he olivat turhaan odotelleet poliisia, isä ja äiti katsahtivat toisiinsa, mutta eivät sanoneet mitään. “Taidan hiihtää aidalle”, Elsa sanoi. “Etkö tulisi myöhemmin […]
Ellen haluaa, että onnistun pysymään Laumassa.Niin hän oli sanonut. Ja siksi oli erityisen tärkeää muistaa, mitä hän oli sanonut. Miten saada parhaiten Lauman huomio. Pitää olla jotain omaa, jotain mikä estää Laumaa haukottelemasta ja tylsistymästä ja jatkamasta matkaa. Aloita keskeltä. Aloita siitä kohdasta, jossa on pimeää energiaa. Pitää olla tilanne. Jotain mistä ei heti saa […]
– Onks sulla Alaharja mielessä että millanen sarja? Haapkylä kysyy. Alaharja hiljenee. Ei, ei Alaharja ole miettinyt. Sarja kuin sarja. Tärkeintä olisi kirjoittaa mahtava telkkarisarja eikä tehtailla enää yhtään romaania. Lopettaa kompastelevien kirjojen kirjoittaminen. Sarjat on paljon houkuttelevampia, mukaansatempaavampia kuin kirjat. Ja kun heidän sarjansa ilmestyisi, koko maa puhuisi siitä, sillä kaikki keskustelevat tv-sarjoista koko […]
Ketään ei näkynyt. Erla seisoi yksin lumessa ja pelotteli itseään oman mielikuvituksensa tuotteilla, kuten niin monesti aiemminkin. Hän alkoi harppoa takaisin kohti taloa niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi. Kengät upposivat syvään puuterimaiseen hankeen, joka hidasti hänen askeleitaan kuin painajaisessa, jossa pyristeli eteenpäin, muttei päässyt minnekään. Kun hän lopulta saapui talolle, hän avasi oven, jäi kynnysmatolle […]
Aunque este libro lo he escrito para mí, por si las voces vuelven, es para cualquiera que haya pasado o esté pasando por algo parecido, y así romper de una vez por todas el estigma de las enfermedades mentales. Pero si simplemente te apetece jugar a ver el mundo como yo lo vi mientras perdí […]
Nukuin kolme päivää ja kolme yötä dividivipuiden kaitojen, lehdettömien rankojen alla. Minua pakotti kaikkialta, olin rasituksesta ja väsymyksestä murskana. Kävin vajalla juomassa kanisterin hanasta vettä ja palasin varjoon makaamaan. Nukuin kaiket päivät, silloinkin kun olin hereillä. Valo oli ainoa keino tietää, kuinka kauan aikaa Salveiron lähdöstä oli kulunut. Yöllä näin hänestä unta. Visitación herätti minut, […]
What Slavoj said was this: People are born from the womb of the world with different sensitivities, and the world needs every single one of you to experience it fully, so that it might be fully experienced. If even one person were left out, the world would be diminished. And he said you don’t have […]
Harjoitellessaan yksinään, ehkä lainkaan havaitsematta mitä ympärillä tapahtui, vain tämän vuoristolaakson mahtava luonto seuranaan tuo tyttö oli sulautunut luonnon osaseksi ja ominut sen voiman. Juuri hänen yksinäisyytensä oli masentanut murheen ja kasvattanut kesytöntä tahdonvoimaa. Olipa hän hankkinut soitonalkeensa mistä tahansa, suunnatonta tarmoa osoitti kuitenkin se, että hän oli oppinut vaikeita kappaleita vain nuoteista ja osasi […]
Mietin, oliko mahdollista olla äidillinen hahmo, joka ei alista muita tarpeidensa, egonsa ja ahdistuksensa panttivangiksi. Olla voimakas nainen keskellä perheen ja ystävien muodostamaa verkostoa mutta silti nainen, joka ei salaa haavoittuvuuttaan tai temppuile saadakseen muilta huomiota ja empatiaa. En ole varma, olenko koskaan tavannut sellaista naishahmoa. Minä en ainakaan ole hän. Kuinka voimme rohkaista, suojella […]
Koristeellisen oven yläpuolelle oli kiinnitetty Ranskan tasavallan tunnus. Liberté, Égalité, Fraternité. Hetken mielijohteesta Lea otti kauniista talosta valokuvan. Hän pyöritteli samalla mielessään tunnuslauseen viimeistä sanaa. Veljeydestä puhuttiin aika vähän, tai ainakin vähemmän kuin vapaudesta ja tasa-arvosta, hän pohti. Saati sisaruudesta, vaikka #metoo-liikkeen jälkeen tunnuksesta olikin näkynyt ranskalaisten ketjuliikkeiden t-paidoissa myös muotoa Liberté, Égalité, Sororité. Mitä […]
Why did her family think pachinko was so terrible? Her father, a traveling salesman, had sold expensive life insurance policies to isolated housewives who couldn’t afford them, and Mozasu created spaces where grown men and women could play pinball for money. Both men had made money from chance and fear and loneliness. Every morning, Mozasu […]
Tässä puisto nyt on, toisena kesäiltana, ja täällä minä jälleen kävelen. Katu takanani ja eletty elämä kasvoillani katson harson läpi suoraan vanhoihin muistoihin ja huomaan, ettei niillä ole enää valtaa minuun. Näen puiston sellaisena kuin se on – mustana, ruskeana, nuorena; kulkureita ja narkomaaneja ja surkeita kitaristeja kuhisevana paikkana – ja tunnen itseni sellaiseksi kuin […]
– Noihin arpiin kannattaa sitten laittaa Bepanthenia tai jotain muuta rasvaista rasvaa, niin arvista tulee paljon siistimmät. Sitten ei harmita niin paljon. Myöhemmin ne arvet voi harmittaa, hoitaja sanoo Ainolle. Hoitaja pystyy näkemään tulevaisuuden, jossa Aino ei viiltele. Se pystyy näkemään tulevaisuuden, jossa Aino on elossa eikä viiltele. Hoitaja ei tiedä, mitä sen sanat merkitsevät […]
Tuuli raivoaa ulkona. Rosana nostaa jalkansa sohvalle ja siemailee viinilasistaan kuin osallistuisi divaanilla maaten roomalaisiin pitoihin. Otan pitkän kulauksen viiniä ja kuiskaan, “Rosana, ei kulu päivääkään ilman että muistan Lígian…” “Mitä?!” hän havahtuu turtumuksestaan. “Helvetti, Oséias”, Rosana nousee äkillisesti viinilasi kädessään ja sytyttää valon, “Etkö sinä vieläkään ole päässyt eroon siitä haamusta?! Tule jo sieltä […]
Minua nolottaa tapahtunut niin, että hikoiluttaa. Kilpipiileat puuttuvine päineen, lyyraviikuna niskani takana tyräkkinsä kanssa ja muutama muukin lähellä hengittävä, pihisevä viherranka hörppivät ilmasta häpeääni.En tiedä mistä se lika tuli, en ole ollut ulkona tänään kuin kävelymatkat, vakuutan ja katson vielä taskua piteleviä käsiäni. Iho kiristää puhtaana, mutta kynsieni alle jäi vielä jotakin. Ne näyttävät puutarhassa […]
Before I can start writing a novel, I have to know how it ends. I have to know where I’m going, otherwise I spend my days walking in circles. Not everyone is like this. I’ve heard writers say that they write in order to discover how the story ends, and if they knew the ending […]
As they told their swaggering stories and marched across the rain-shadow plains of the great mountain, they did not know that they were to spend years fighting across swamps and mountains and forests and grasslands, in heavy rain and drought, slaughtering and being slaughtered by armies of people they knew nothing about: Punjabis and Sikhs, […]
It was unreal to have your city turned inside and out. He felt unreal those days of the riots when his streets were made strange by violence. Despite what America saw on the news, only a fraction of the community had picked up bricks and bats and kerosene. The devastation had been nothing compared to […]
Ihan tosissaanko hän kaipasi jotakin? Rouva Glad? Ja miksi ei. Hänellä oli valtaa, rahaa, suhteita. Kun oikein seuloi, niin rahan lainaaminen tai ainakin lainojen järjestäminen näennäisesti varakkaille miehille, oli elämässä kaikkein parasta. Sydäntä siveltiin hunajalla, suu ihan vettyi. Paperien laatiminen tuolla yläkerran salissa turkkilaisten verhojen ja tyynyjen, kiiltävien, mustaksi lakattujen uudenaikaisten huonekalujen keskellä –. Rouva […]
Ei, ei tällä kertaa. Haluan, että häivyt, rakastaja ja kriitikko, tulet potkaistuksi kumiselta gagaatinmustalta triptyykin lopussa, että olet lyötynä tai polvillasi, palaat luokseni ja sanot: Ole kiltti, tein sen loukatakseni sinua, pilatakseni Pariisin, ja minä sanon: EN KUULE SANAAKAAN, tein sen, koska se oli helppoa, profiilisi piirtyi valmiina esiin, kaikki muut olivat kuoleman omia, ja […]
Keltaisen kivirakennuksen uumenissa sijaitsee oppilaskunnan kulahtanut kahvihuone, ahdettuna täyteen hiekan ja tomun kyllästämiä sohvia, kaiken nähneitä nojatuoleja. Seiniin on pinttynyt palaneen kahvin käry ja oviaukosta tupsahtelee ihmisiä tuon tuosta. Pälyileviä katseita, kohoavia kulmakarvoja. Iiris ja Ässä löytävät tiensä kuhmuraiseen nojatuoliin, jossa he lojuvat sylikkäin eivätkä näytä lainkaan pelokkailta. Ässä torkkuu pää Iiriksen sylissä ja Iiris […]
Kaupungissa näkee liian harvoin taivaan. Nytkin pilvet roikkuvat niin matalalla, että taskulampun heijastuksen voi nähdä pimeällä taivaalla. Me istutaan hiljaa ja tuijotetaan pimeään. Kai leikkii taskulampulla. Se sanoo, että on aina rakastanut korkeita paikkoja, koska enimmäkseen siitä tuntuu, että me eletään hirveässä perspektiivihäiriössä. “Etäältä katsominen auttaa katsomaan itseäänkin vähän etäämpää. Siks mä varmaan maalaan tauluja. […]
Maanantaiaamu on maanantaiaamu riippumatta siitä missä päin maailmaa asuu. Vaikka mitäpä se lohduttaisi. Heräsin kännykän sinnikkääseen pirinään niin läheltä korvaani että minun oli pakko vastata jotta saisin sen hiljaiseksi. Soitinko janakipolle tiedusteli naisääni linjan toisessa päässä. Märitljunqvist täällä smalångerin kunnan vanhustenhuollosta. Olet hakenut meiltä töitä ja haluaisin mielelläni tavata sinut niin pian kuin mahdollista. Kun […]
Hollande, Valls, El Khomri, Hirsch, Sarkozy, Macron, Bertrand, Chirac. Sinun kärsimystarinallasi on monta nimeä. Elämäntarinasi on tarina näistä ihmisistä, jotka yksi toisensa perään musersivat sinut. Sinun kehosi tarina on tarina näistä nimistä, jotka yksi kerrallaan tuhosivat sen. Sinun kehosi tarina on syytös, joka kohdistuu poliittiseen historiankirjoitukseen. Édouard Louis: Kuka tappoi isäni Édouard Louis on tullut […]
As I cycled past the rows of identical houses, I thought to myself again how much like nests they looked. They resembled a huge cocoon that Yuu and I had once found in the Akishina mountains. My town was a collection of nests, a factory for manufacturing babies. I was a tool for the town’s […]
Kuu oli kirkas. Reki nytkähti liikkeelle jalakset kirskahtaen. Muurikki laittoi sorkkia tanaan ja mylvi kammottavalla äänellä. Reki liukui hitaasti pienen, ojassa makaavan mytyn ohi. Vasikan pitkät ripset olivat jo jääriitteessä. Etujalat lepäsivät ristikkäin, kuin vastasyntynyt rukoilisi. Muun vartalon Sylvi oli peitellyt tuuheilla havuilla. Oksat hän oli hakannut irti tienvarren kuusista, ja minä olin vain katsellut. […]
Mom said everything was for my sake, calling it love. But to me, it seemed more like we were doing this out of her own desperation not to have a child that was different. Love, according to Mom’s actions, was nothing more than nagging about every little thing, with teary eyes, about how one should […]
The best thing is when a customer comes back and praises the book you recommended. I can’t get enough of that. Boy: I saved my lawn-mowing money to buy this book. Me: I had no idea that kids still did this. Boy: Kids still pull up the couch cushions too. For change. See? He held […]
On niin surullista että en voi näyttää runoa kenellekään ja että minun on aina odotettava, kunnes kohtaan jonkun herra Kroghin kaltaisen ihmisen. Olen näyttänyt runojani Ninalle, ja hänen mielestään ne kaikki ovat hyviä. Olen näyttänyt isälleni sen runon jonka kirjoitin firman ullakolla, ja hän sanoi että se oli amatööriruno ja että runojen kirjoittaminen oli minulle […]
Now she feels like an off-key note in the musical score of the universe. The point is not to play all the notes correctly, Rakel. The point is to impart the universe’s symphony. You were born to be expanded, just as the universe is expanding. Ever since you were born, you have been growing. At […]
After Julius’s departure Rupert sat for a long time thinking about what had been said. Was Julius wholly serious, half serious, or not serious at all? It was very hard to say and perhaps Julius himself did not really know. Rupert looked over at the pile of yellow notebooks, their neat order destroyed by Julius’s […]
Yo no lo dudaba: me parecía ver en Román un fondo inagotable de posibilidades. En el momento en que, de pie junto a la chimenea, empezaba a pulsar el arco, yo cambiaba completamente. Desaparecían mis reservas, la ligera capa de hostilidad contra todos que se me había ido formando. Mi alma, extendida como mis propias […]
Everybody said that there was a sex maniac loose in the complex and I thought—it’s about time. It had been a long asexual winter. The steam heat seemed to dry all of the body’s moistures and shrivel the fantasies of the mind. From the nineteenth floor of a building A, I watched snow fall on […]
St Valentine’s Book of Rhetoric, give me a precise and elegant metaphor to describe what those eyes of Capitu were like. How can I describe, without abandoning the dignity of classical style, what they were and what they did to me? Perhaps they were undertow eyes. Yes, undertow. That’s what they suggested to me. They […]
Woooooooo- hooooooo what a fall what a soar what a plummet what a dash into dark into light what a plunge what a glide thud crash what a drop what a rush what a swoop what a fright what a mad hushed skirl what a smash mush mash-up broken and gashed what a heart in […]
This morning’s group exercise involves scented sachets, distributed during the circle. Another doctor, no name, mimics Dr. Sloane’s even tone. Each sachet smells different, she explains, specifically designed to activate a patient’s essential memories, so they are advised to hold theirs close. Not to share. These are scents found outside. Baby steps, to their return. […]
Ei ihme, että Richard sulkee kirjeensä teipillä. Ei ihme, että Meredith pitää päiväkirjansa lukossa, polttaa kirjeensä, vie puhelimen omaan huoneeseensa voidakseen puhua rauhassa. Ei ihme, että Martin turvautuu verukkeisiin eikä kerro minulle, että The Renaissance Society kieltäytyi julkaisemasta hänen uusinta artikkeliaan. Ja piilottelee, missä lie hämärässä tarkoituksessa, niitä värikylläisiä villalankojaan.Ja John Spalding Birminghamissa.John Spalding parka, […]
Näinä viime kuukausina, siitä lähtien kun Maitomies-juttu oli alkanut, olin saanut huomata, miten suuri vaikutus minulla oli ihmisiin, vaikka en tiennyt heidän edes huomanneen minua. “Se on kammottavaa, perverssiä, jääräpäisen määrätietoista”, pitkäaikaisin ystävä jatkoi. “Tässähän ei ole kyse siitä, että joku silmäilisi kävellessään sanomalehdestä tuoreimmat otsikot tai jotain. Kyse on siitä, miten sinä sen teet: […]
Enemmän kuin mistä olen kotoisin, olen aina ollut kiinnostuneempi siitä, mihin olen menossa. Siksi, kuten tiedät, en ole käyttänyt elämässäni montakaan hetkeä juurieni ajattelemiseen. Ilahdun silti, kun tunnistan itsessäni samoja piirteitä kuin tädissäni: saman huumorintajun, saman huokauksen, samat kippuraiset varpaat ja heikosti vetävät laskimot. Jos olisin saanut valita, olisin tietysti ottanut perinnöksi jotain kauniimpaa kuin […]
My father had left the study light on and the book open and face down on his desk. I went in and picked it up but couldn’t find the bit he had read. Trying to wedge it into a non-existent space on his shelves, I thought of him saying once – the summer I spent […]
‘I am consumed by a desire to see your house,’ Amy read. ‘Laurel House, Laurel Walk sounds so English.’ Martha’s spidery, American hand-writing. Ernie, bringing in a pot of coffee, asked, ‘Everything all right, madam?’ His new teeth clicked badly. If they were to do it for ever, she felt that she could not bear […]
Saramago suuntasi kasvonsa kohti ohikiitäviä yhdentekeviä kuvia, kuvia, jotka siirtyivät paikaltaan omassa tahdissaan; kaupungin valot heijastuivat silmälasien leveistä linsseistä, yhtäkkinen kimallus, liikkeessä sekin. Paikallaan pysyvät kulmakarvat olivat linjassa rypistyneen otsan uurteiden kanssa. Saramago ei pitänyt ajatuksistaan. Hän ei ollut kyennyt vastustamaan kiusausta, hän oli ilmaissut tietävänsä enemmän kuin José osasi kuvitellakaan. Hän ei ollut huolissaan […]
Ohut pilviharso oli väistynyt ja aurinko helotti täydeltä terältä. Oli vaikea kuvitella upeampia olosuhteita, mutta Alexandra näytti jostain syystä olevan todella huonolla tuulella. Kun he olivat kavunneet ylös ruohikkoista rinnettä kallioseinämän vieressä ottaen tukea vanhasta kallioon kiinnitetystä köydestä, Alexandra oli nurkunut lakkaamatta, että ei olisi pitänyt lähteä, ja jopa kääntynyt sanomaan Klaralle: “Sinun ei olisi […]
Mietin, millainen joulu ja keskitalven juhla meille tulisi. Torvald vetäytyisi yläkertaan, kun minä ja Bambi yrittäisimme parhaamme mukaan pitää kulissia yllä lasten takia, käärisimme lahjapaketit ja söisimme liikaa. Tai ehkä Bambi pälyilisi talvi-iltaan ja haluaisi olla jossain muualla. Ehkä hän olisi Mikaelin luona ja minä yksin lasten kanssa. Auringontalo olisi kuin pöydällämme nököttävä, sokerimössöllä kuorrutettu, […]
And then he’s gone. She can hear him walking away up the passage. His footsteps sound hesitant, but he doesn’t turn back. Nor will the moment return, which is true of all moments, though not equally. Alone in Pa’s study, what the room will always be to her, she lies down and closes her eyes […]
This is a female text, composed by folding someone else’s clothes. My mind holds it close, and it grows, tender and slow, while my hands perform innumerable chores. This is a female text, born of guilt and desire, stitched to a soundtrack of nursery rhymes. Doireann Ní Ghríofa: A Ghost in the Throat Äänikirjapalvelun algoritmit […]
Daylight was appearing over London, the great city of bachelors. Half-pint bottles of milk began to be stood on the doorsteps of houses containing single apartments from Hampstead Heath to Greenwich Park, and from Wanstead Flats to Putney Heath; but especially in Hampstead, especially in Kensington. In Queen’s Gate, Kensington, in Harrington Road, The Boltons, […]
Nyt on blogi niin jäljessä luettujen pinosta, että on aika ottaa apuun pikaluotsaus. Tällä kertaa teen pikakatsauksen kolmeen kirjaan, jotka kaikki luin Helmet-haastetta varten. Sekin on nimittäin kesken, vaikka tänä vuonna olen lukenut jo 135 kirjaa. Yleensä en etsi kirjoja varta vasten haastetta varten, vaan sijoitan muuten lukemiani kirjoja sopiviin haastekohtiin. Kaikkiin haastekohtiin tämä taktiikka […]
Riding over the bridge – in the back of my own taxi that evening – I suddenly remembered times early in our marriage in our Village apartment when I had felt terrible. It was about my parents, and the feeling that I had left them behind – as I had – and I would sometimes […]
Probably the question I am asked more often than any other is: Do you honestly believe there is hope for our world? For the future of our children and grandchildren? And I am able to answer truthfully, yes. I believe we still have a window of time during which we can start healing the harm […]
Hieu nukkui taas kotona. Oli kulunut vain kaksi päivää siitä, kun poliisit olivat käyneet hakemassa hänet, ja kaikki oli niin kuin yleensäkin. Má oli pitänyt koko viikonlopun vapaata töistä. Aivan sama, hän sanoi, antakoot hänelle potkut jos haluaisivat, hän pärjäisi kyllä työttömyyskorvauksella. Mán pomo olisi voinut antaa hänelle potkut, mutta siihen ei ollut mitään syytä, […]
Margot.Kuka oli Margot?Kuka oli rakastanut isää ja häntä niin, että oli odottanut heidän paluutaan kaksi vuotta – odottanut ja kuitenkin päätynyt elämään ilman heitä? Vilja kaivoi laukustaan nipun kirjeitä, päällimmäisenä viimeisin. Mitä sen jälkeen oli tapahtunut? Kaikki mitä hän tuolta ajalta muisti: Syksyllä 1989 ensilumi oli satanut raskaana peittona talon takapihalla kasvaneiden koivujen ja leppien […]
Palasin kylään lähes juoksujalkaa. Sen sijaan, että olisin kääntynyt mummin huvilalle päin, suuntasin kohti maatilaa. Puomi oli auki. Astellessani vanhaa lammasreittiä pitkin talolle minusta tuntui samalta kuin olisin syöksähtänyt suoraan sisälle lapsuudenmuistoon, muistoon joka oli pysynyt koskemattomana ja vain odottanut minua. Jokainen yksityiskohta, jokainen puu, jokainen kivenkolo olivat minulle tuttuja. Bern istui viiniköynnöskatoksen alla seurassaan […]
Minä istuin hievahtamatta ja katsoin L:ää ensimmäisen kerran kunnolla. Miten voisin kuvailla häntä sinulle, Jeffers? Ihmisten ulkonäöstä on vaikea sanoa mitään sen jälkeen, kun heidät on oppinut tuntemaan – paljon helpompaa on kertoa, millaista heidän lähellään on olla! Kun itätuuli puhaltaa marskimaalla, se saa kaiken tuntumaan kylmältä ja uhittelevalta, silloinkin kun ilma on lämmin – […]
She’d thought, I’ll do this first and think about it afterward. Now afterward had come and she had no idea what to think. I am baptized, I am married, I am Lila Dahl, and Lila Ames. I don’t know what else I should want. Except for the shame to be gone, and it ain’t. I’m […]
Elfrieda has a fresh cut just above her left eyebrow. There are seven stitches holding her forehead together. The stitches are black and stiff and the ends poke out of her head like little antennae. I asked her how she got that cut and she told me that she fell in the washroom. Who knows […]
Iltapäivän rukoushetken jälkeen Abu Qatada nappasi mukaan teekannun, apupoika Elias lasit. He nousivat kirkon katolle nauttimaan keväisistä tuulenhenkäyksistä, pitämään toisilleen ruoanlaitto- ja šariaoppitunteja ja suomaan itselleen hetken tauon sapuskan tehtailusta kyltymättömille jihadisteille. “Tänään voitaisiin käydä uudestaan läpi edellisiä oppitunteja, vaikka erilaisia Mosulin alueen perinteisiä kubba-pyöryköitä”, kokki ehdotti.“Selvä. Minä kyselen sinulta šarianläksyt”, Elias vastasi.“Kabbagh-pyörykät?”“Niihin tulee bulguria, […]
Mitsuko selailee aikakauslehteä, kun tulen töistä. Hän tuijottaa kenkiäni kun astun sisään, joten käännyn ja jätän ne ovenpieleen. Tajuan, että minun täytyy yrittää.No, sanon, millainen päivä on ollut?Millainenko päivä, Mitsuko sanoo.Poikani lähtee maasta heti sen jälkeen kun minä olen tullut, hän sanoo.Jättää minut ties kenen kanssa ties kuinka pitkäksi aikaa, hän sanoo.En ole nähnyt poikaani […]
Ko mie ja Katri olima koalla urakalla saahneet kyörättyä karjan maantiele, taivas peitty syksysseen utuharssoon ja kohta alko tihuutahmaan jäähilheistä vettä. Kaikki muut lehmät paitti Ilona pölästyit teräviä hiutahleita ja haijaannuit. Sisko, Pirkko ja Liina rynnit ojjaa pitkin, Kerttu reistasi paeta methään, Siskon eeliskuussa synnyttämä Sokkeri-vasikka tanssi paikahlaan, Soma kiipesi Kielon sölkhään ja molemmat rääyit. […]
Tâmin muistikuvissa yksi ainoa sotilas muistutti ihmistä. Sotilaalla oli pyöreät posket ja pehmeä iho. Amerikkalainen lentäjä nosti hänet selkä edellä ilmaan, taivasta kohti. Näkymätön käsi tempaisi hänet pyörryttävän nopeasti pois verisestä massasta, maanmiehistä, menneisyydestä. Lennon aikana Tâm tajusi paitsi olevansa elossa myös sen, että pääsisi koskettamaan taivasta. Kiitos siitä kuului sotilaalle, jolla oli yhtä ruusunpunaiset […]
Ee-ee? Ee-ee-eet? Every hair on Seymour’s arms stands up straight. The owl is so well camouflaged that it vocalizes three more times before the boy sets eyes on it, and when he does he gasps. It blinks three times, four. In the shadow against the bark, with its eyelids closed, the owl vanishes. Then the […]
Sekä Olivia että Francis kuuluivat sukupolveen, joka tunsi syntyneensä ihmisen ahneuden ja tietämättömyyden peruuttamattomasti vahingoittamalle planeetalle. Siinä missä edellinen sukupolvi oli pelännyt ydintuhoa, Francis, joka oli ollut Berliinin muurin murtuessa viisivuotias, ymmärsi ettei biosfäärin tuhoutumiseen tarvittu sotaa: nykymenon jatkuminen riittäisi. Keskustellessaan ensi kertaa Olivian kanssa Oxfordin megafaunakonferenssissa, kenties jo ihastuneena vaikka ei sitä vielä myöntänytkään, […]
Tämän retken jälkeen ei kuitenkaan tule enää uusia, tämän retken jälkeen en enää tutki meriä. Ja ehkä siksi rauha täyttää minut. Elämäni on ollut muuttomatka, jolla ei ole ollut päämäärää ja joka on siis ollut mieltä vailla. Olen lähtenyt liikkeelle yhä uudelleen ilman syytä, vain liikkumisen takia, ja sydämeni on särkynyt siksi lukemattomia kertoja. On […]
On rough nights when Robin retreated to my bed, he wanted to be on the side farthest from the endless terrors outside the window. (His mother had always wanted the safe side, too.) He daydreamed, had trouble with deadlines, and yes, he refused to focus on things that didn’t interest him. But he never fidgeted […]
Parhaimmillaan saaressa vaipuu ajattomuuteen, jossa päivät liukenevat toisiinsa ja sitä lakkaa tarkkailemasta ja korostamasta itseään ja tekemisiään. Silloin työ sujuu, hän on kirjoittanut saaressa parhaat novellinsa ja käyttänyt viikkokausia niitten hiomiseen, järjestyksen miettimiseen, kaikkeen siihen, mikä tekee kasasta tekstejä kirjan. Vaikka kumpikin tekisi omaansa, Tootin kanssa he pystyvät työskentelemään samassa mökissä, hiljaisuutensa sisällä. Jos oma […]
I do wish something exciting would happen again. I don’t mind what.Perhaps a fire, but where no one gets hurt? Just flames and fire engines. We can all stand around watching, with flasks, and Ron can shout advice to the firefighters. Or an affair, that would be fun. Preferably mine, but I’m not greedy, so […]
Jokunen viikko kului sillä tavoin rauhallisesti, minkä jälkeen tapahtui taas uusi katoaminen. Olin luullut tottuneeni niihin jo läpikotaisin, mutta tällä kertaa se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Kirjallisuus katosi. Katoaminen tuli aamusta kuten tavallista, mutta se eteni verkalleen. Aamupäivällä kaupungilla ei näkynyt mitään erityistä muutosta. “Eihän meillä ole kotona yhtään romaania. Mikäpä tässä on ollessa. Mutta […]
He could see the leafless thickets of brush rushing past in the foreground before him, the white-hot horizon melting into the cloudless sky in the background, could feel the thin steel floor vibrating beneath his feet and his shirt billowing in the wind, but standing there leaning out through the door of the train, knowing […]
Mutta entä sinun kysymyksesi? Greta kysyy. Pitäisikö harkita, että pyydämme miehiä lähtemään? Kukaan meistä ei ole koskaan pyytänyt miehiä tekemään mitään, Agata toteaa. Ei yhtikäs mitään, ei ojentamaan suolaa pöydässä, ei antamaan yhtä penniä tai hetken rauhaa, ei tuomaan pyykkejä sisään tai avaamaan verhoja tai kohtelemaan nätisti pieniä vuosikkaita tai laskemaan kättä ristiselälle, kun yritän […]
‘It’s not a secret,’ said Leopold haughtily.‘Oh, Miss Fisher said it was.’‘Did she tell you not to ask me things?’‘How do you mean?’ she said, flustered.Leopold smiled to himself. ‘She told me not to answer, whatever you said. She hopes I won’t say anything.’‘Then ought you to?’ said Henrietta, reproving.‘I don’t have to be obedient […]
Runner on poraaja. Sitä siirrettiin paikasta toiseen hoitamaan raaka työ, kun löytö oli tehty ja porauslupa saatu. Nyt se on liian kallis, lautasta on tullut romua ja se on myyty hävitettäväksi. Astrid matkustaa lautan mukana Pohjanmereltä Maltalle ja Turkkiin. Hän aikoo seistä kannella, pitää kaiteesta kiinni ja varoa ettei hinausalus huomaa, katsoa lokkeja ja merta. […]
I’m sure Michk’ heard the quick tap of the woman’s fingers on her keyboard. ‘I have the name of a Miss Marie Chapier. Shall I call her?’‘I don’t know…’‘Is she your daughter?’‘No.’‘Do you want me to call her?’‘Yes, please. Tell her I didn’t want to … truffle her, but it’s because I’m losing something, something […]
Benjamin meni hyttiin ja penkoi vaatekasoja, potki edetessään tyhjiä pulloja, tölkkejä ja säilykepurkkeja. Ne kolisivat epätasaisella lattialla, pyörivät veneen keinuessa. Hän löysi kaksi tyhjää valkoista polttoainakanisteria nurkista ja heitti ne keskelle lattiaa. Kaikki aterimet ja muoviastiat makasivat likaisina altaassa. Laatikot olivat puoliksi auki, tyhjillään. Pentterin yläpuolella, pienellä puisella hyllyllä, seisoi musta uurna. Uurnan hopeinen kansi […]
Et kirjoita mitään, olet hiljaa vaan. Muista mitä mun äiti aina sanoi, vai oliko se Koivisto, että vaiti. Vaiti! Menet ulos kävelemään, katot kukkakauppojen ikkunoita, se siinä sun lähellä on aivan ihana, siinä mäessä. Menet sinne ja ostat jonkun. Heität vanhat pois, paitsi siinä meidän tuomassa oli kyllä kiva ruukku, säästä se. Meillä on täällä […]
Following the meal, the group usually moved to the small Tapestry Room to discuss the latest news: the bombing of Pearl Harbor, Virginia Woolf’s suicide, Nancy’s brother-in-law who was missing in action. After thoroughly covering the topics of the day, they’d turn to savagely reviewing books and friends. The nights ended with Eddy and Helen […]
Äiti opetti minut soutamaan venettä ja uimaan. Hän syntyi Etelä-Afrikassa, kasvoi Port Elizabethin “tuulisessa kaupungissa” ja kaipasi päivittäin merta niinä neljänä vuosikymmenenä, joina hän asui Pohjois-Lontoossa. Äiti tapasi sanoa, että Doris Lessingin toinen romaani Parempien ihmisten lapsi kuvasi rikostutkimuksen tarkkuudella hänen omia kasvuvuosiaan Etelä-Afrikan valkoisen, kolonialistisen kulttuurin steriilissä ja tietämättömässä ilmapiirissä. Vanhemmalla iällä äiti oli […]
Minua kiinnostaa mistä kohdasta kirjoittaja aloittaa teoksensa. Tiedän että tarinan tasolla Taivaallinen vastaanotto kertoo Jan Holmin sydänleikkauksesta. Se lukee lievetekstissäkin: “Kirjailija joutuu punnitsemaan elämänsä arvoja ennen suurta leikkausta ja sen jälkeen.” Kirja ei noudata tapahtumien kronologiaa, mutta tunteiden kronologiaa se noudattaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjassa on sijoitettu leikkauksen aiheuttamat tunteet dramaturgisesti merkitykselliseen järjestykseen niin, […]
BILLY: Kun astelimme lavalta sen palkinnon kanssa, katsoin häntä. Ja hän hymyili minulle. Ja minä mietin: hän on saamassa elämänsä reilaan. ELAINE CHANG: Kun Daisy otti vastaan Vuoden äänite -Grammyn, hänen tukkansa oli sotkussa ja hänellä oli rannerenkaita kyynärpäihin saakka ja ohut kermanvärinen naruolkaiminen silkkimekko ja hän näytti johtavan sitä bändiä, hän näytti luottavan itseensä […]
Boud and I both avoided the company of the Grown-Ups at this time as much as we could. At Swinbrook, we lived in the DFD except for meal-times. We divided it down the middle, and Boud decorated her side with Fascist insignia of all kinds – the Italian ‘fasces’, a bundle of sticks bound with […]
Sinun suudelmasi pamppaili kämmenselälläni hullun rohkeana ja täysin suojattomana, kuin pikkulinnun sydän. Sitten kellon viisarit ilmoittivat että oli iltapäivä ja ihmisiä alkoi lapata sisään. Ovi avautui ja sulkeutui ja avautui ja sulkeutui, ja kaikilla oli nälkä ja jano ja tarve kuunnella radiota. Äiti heräsi kuin unesta ja minä samoin, onko ruoka valmista, mitä peitot tekevät […]
“It is a foolish theory that a man should not give his life to teaching girls,” said Josephine. “A woman would not be ashamed of teaching boys; and the two things are just the same.” “They may be said to be the opposite of each other,” said Simon. “But I am of your mind, my […]
When they returned to town, Margaret fulfilled one of her sea-side resolves, and took her life into her own hands. Before they went to Cromer, she had been as docile to her aunt’s laws as if she were still the scared little stranger who cried herself to sleep that first night in Harley Street nursery. […]
Miten tämä voi onnistua? Miten ehdimme kaiken? Kaiken tämän lisäksi on siedettävä sinua, aavetta, joka katselet selkäni takana, naurat, pilkkaat, kerrot kuinka ihanaa sinun ja vaimosi elämä on, kuinka minulla ei tule olemaan mitään vastaavaa, sillä en ansaitse rakkautta, en sinun, en kenenkään. Jalassa vihlaisu kuin paarman puraisu. Läimäisen sitä, refleksi. He katsovat, hymyile, noin, […]
Yläasteen käytävällä haisi energiajuoma, Axen deodorantti ja spearmint-purkalla peitelty tupakka. Yläasteella kaikki käyttäytyivät kuin sanattomasta sopimuksesta eri tavalla kuin vuosi sitten. Ero oli niin huomattava, että Antti mietti, olivatko kaikki kokeneet kesälomalla saman kuin hän. Tosin hän ei tiennyt, miten se olisi voinut käydä tytöille. Oliko tytöt vapautettu häpeästä? Ilmapiiri oli nyt erilainen, he eivät […]
Aaro hörppää kahviaan ja miettii. Hakkerin täytyi ymmärtää paljon tietokoneista. Hän oli epäilemättä älykäs ja aatteissaan äärimmäinen, ehkä vähän outo, jotenkin haavoittunut tai psykopaatti. Mikael ja Salla vaikuttivat rikollisiksi liian hyväntuulisilta, Jade tuskin oli riittävän oppinut, Puolukka tuntui kovin harmittomalta, Joonas näytti viihtyvän lähinnä lintujen kanssa, Kuu oli vähämielinen. Ruu oli ailahtelevainen ja yliherkkä, muttei […]
How to announce the return of comfort and well-being except by cooking something fragrant. That is what her mother always did. After every calamity of any significance she would fill the atmosphere of the house with the smell of cinnamon rolls or brownies, or with chicken and dumplings, and it would mean, This house has […]
We had never learnt to dance, and, for some reason, we had supposed it to be a thing which everybody could do quite easily and naturally. I think Linda realized there and then what it took me years to learn, that the behavior of civilized man really has nothing to do with nature, that all […]
Konserttitalon kaikuisassa lämpiössä Egon lämmittelee kumoamalla nopeasti kaksi korkeaa lasillista kuohuviiniä, ja sitten hän pysähtyy havainnoimaan alkoholin ensimmäisiä lempeitä tuuppauksia ruumissaan. Hän näkee peilikuvansa tummasta ikkunalasista ja säikähtää sitä. Kasvot ovat jähmettyneet ja suu on venähtänyt äskeisen älähdyksen ä-äänteen muotoon. Tämä on helsinkiläisille tyypillinen ilme. Alituinen kylmässä säässä liukastelu ja asioiden aggressiivinen tivaaminen toisilta ihmisiltä, […]
Leikatun ruohon tuoksu virtaa tuulenvireen mukana ikkunasta. Vauva itkee sylissäni. Olen kotona. Toukokuun valo paljastaa olohuoneen seinien harmauden. Maarit nukkuu makuuhuoneessa. Muistikuvat Japanista ovat haalistuvaa unta. Viimeiset kaksi viikkoa Tokiossa meni hujauksessa, kun kirjoittaminen vei mukanaan ja oli vaikea lähteä ulos. Kaikki ennen sitä tapahtunut tuntuu epätodelliselta. Kaikki, mitä olin suunnitellut tekeväni vielä ennen lähtöä, […]
Taivas on tosiaankin pilvetön, ei hattaran hattaraa missään, yhtäkkiä on järjettömän kuuma, kesän kuumimpia päiviä aivan varmasti, ja Hollyn vaalea iho punoittaa jo nyt. Se on iho, joka ei kestä aurinkoa yhtään. Maasto on kivistä ja sammaleista, paikoin jotenkin suomaista, siellä täällä punaisia kanervatuppaita. Eva haluaisi pysähtyä, kuunnella ja katsella, hänellä on tietysti myös kamera […]
Huokaisten Nea vilkaisi jälleen merelle. Aamun harmaassa kajossa sen kita oli auki, valkohuippuiset aallot muistuttivat teräviä hampaita. Usein meren katselu sai hänet tasapainoon: väsyneenä se antoi hänelle energiaa, levottomana rauhoitti. Tänään rantaan korskahtavat aallot saivat hänet rypistämään otsaansa. Vesi toi hänen mieleensä kuoleman. Hukkuneet. Kylmäksi kalvenneet kalmot pinnan alla. Nea värähti. Hän mietti, katseliko murhaajakin […]
Molly is the gravedigger girl. She’s heard people in town call her that. Poor little gravedigger girl. Mad little gravedigger girl. She leans on her shovel. It has a wooden handle as long as she is tall, with a wide dirt-stained sheet-steel blade with teeth on its sides for root cutting. Molly has given the […]
As I lay there, listening to the soft slap of the sea, and thinking these sad and strange thoughts, more and more and more stars had gathered, obliterating the separateness of the Milky Way and filling up the whole sky. And far far away in that ocean of gold, stars were silently shooting and falling […]
“Autoitko sinä häntä usein?” Rozie kysyi, kun kun he istuutuivat molemmin puolin baaripöytää ja Aileen sytytti kynttilän ja kaatoi heille molemmille lisää viiniä. “Pari kertaa. Luojan kiitos mysteerejä ei osu joka päivälle. Mutta Mary – minun edeltäjäni edeltäjä seitsemänkymmentäluvulla – voisi kertoa kymmenen hiuksia nostattavaa tarinaa kadonneista suurlähettiläistä ja varastetuista jalokivistä ja luoja ties mistä. […]
That ring at the door that I loved so much would bring, in the afternoon, my mother’s friends or, on rare occasions, my married aunts. In the evening a much more exciting variety of family friends rang the bell, many of them fairly eccentric, in whom I took a deep interest. Only a few months […]
“[…] Cecil All over again. He daren’t let a woman decide. He’s the type who’s kept Europe back for a thousand years. Every moment of his life he’s forming you, telling you what’s charming or amusing or ladylike, telling you what a man thinks womanly; and you, you of all women, listen to his voice […]
And for two hours the wine was poured, the cheese cut, and the two men talked. Of what? Who knows? Of love, of war, of the past. And they listened with hearts instead of ears, and in the candle-lit kitchen three floors up in an old palazzo, death was put on hold. Sarah Winman: Still […]
Hongkongissa sataa. Mutta mitä siitä. Muistanko sitäkään oikein? Kelataan taaksepäin. Aikaan ennen puiston vesipuhvelia, jonka edessä seison mustavalkoisessa hameessa ja harmaassa topissa. Pitkään tuon hetken jälkeen katselin kuvaa ja mietin, että onpa minulla lyhyet jalat. En olekaan se ylväs olento, joka mielessäni tunnen olevani. Vesipuhvelin muhkea muoto tuntui korostavan tätä seikkaa. Kelataan aikaan ennen rapuja […]
He was taken to the Pensione Sofia through the sunny waters of palaces, domes and ferries. It was his first visit to Venice and he was young; but he had only half a mind to feel enchanted, the other half being still occupied with a personal anxiety in Paris from where he had just come. […]
‘Reading, were you?’ Rupert picked up the book which lay one the little table by the fire. It turned out to be the poems of Tennyson, bound in green morocco. Could she really have been reading that? he wondered, looking around for the novel stuffed behind a cushion.‘Yes, but I was just going to make […]
Desmond did not come. The sweater Mrs Palfrey was knitting for him neared completion, and everyone knew that he had not come to claim it. Saving face had been an important part of life in the Far East, and Mrs Palfrey tried to save hers now. Trouble usually comes from doing so, and it came […]
Dark had so gained the trees that Lois, turning back from the window, was surprised at how light the room was. Day still coming in from the fields by the south windows was stored in the mirrors, in the sheen of the wallpaper, so that the room still shone. Mr. Montmorency had come in and […]
All down the stone steps on either side were periwinkles in full flower, and she could now see what it was that had caught at her the night before and brushed, wet and scented, across her face. It was wistaria. Wistaria and sunshine . . . she remembered the advertisement. Here indeed were both in profusion. The […]
There was a general air of relief to be safely back indoors, for the party to begin ‘properly’. A quick glance round the room told Emma that it was not a very interesting gathering, or at least it did not look to be, for most of the people standing round, clutching glasses of sherry or […]
Pym found Oxford ‘intoxicating’. In no small part this was because she suddenly found herself the centre of male attention and, like many girls from single-sex schools, she was ready to enjoy being in the company of young men. As with her heroine, Miss Bates, in her third published novel Jane and Prudence, the male […]
Jos äiti oisi ehtiny elää ja jos se oisi joutunu näkemään, kuinka oma penikkansa valihtee mustilaisen, se oisi kuollu siihen paikkaan. Se ei voinu sietää niitä, jos nyt ei voinu oikein muitakaan. Sillon harvakseltaan kun nuo tulivat kerjuulle, se laitto raakasti oven säppiin ja teki sen joka ikinen kerta. Meijän navetan ikkuna oli kuin tarkotuksella […]
Sänkyyn päästyäni minulla oli outo ja vapiseva olo. Olin asunut Englannissa kuusi vuotta ja olin lähestulkoon niin englantilainen kuin olla saattoi. Silti olin tullut jostakin muualta. Kaipasin nimettömien kasvien tuoksua, nimettömien lintujen ääniä, nimettömien kielten sorinaa. Missä eteläinen Afrikka täsmälleen ottaen sijaitsi? Jonain päivänä tutkisin karttaa ja ottaisin siitä selvää. Makasin valveilla koko yön. Makuuhuoneestani […]
Aika kului ja lapsuudesta tuli ohut ja litteä, paperimainen. Se oli kulunut ja nukkavieru eikä apeina hetkinä näyttänyt siltä että se kestäisi siihen saakka kun olisin aikuinen. Muutkin näkivät sen. Joka kerta kun Agnete-täti oli meillä, hän sanoi: hyvä tavaton, kylläpä tuo tyttö kasvaa! Niin, äitini sanoi ja katsoi minua valittaen, saisi tukevoitua edes vähän. […]
Muistan: Olin tehnyt maalauksen nimeltä Oma maa mansikka, muu maa mustikka ja antanut sen äidille syntymäpäivälahjaksi. Herätimme hänet aamulla, silloin oli varmaankin syksy, ehkä tähän aikaan vuodesta, eikä Ruthia ollut, luulisin, koska olin silloin varmaankin ensimmäisellä luokalla, isä oli lähtenyt töihin ja minä olin lähdössä kouluun, äiti avasi minulle ulko-oven ja astuin portaille, hän kumartui […]
Valokuva: paidaton Vivek pujottaa koruja kaulaansa, järjestää ne hopeaketjunsa päälle ja nipistää kultaiset renkaat korviinsa hiukset olkapäille ryöpyten. Hän näyttää vähäpukeiselta morsiamelta, puoliksi riisutulta. Kuvassa on toinenkin poika. Hänen nimensä on Osita. Hän on yhtä pitkä kuin Vivek mutta leveäharteisempi, ja hänen ihonsa on syvältä kaivetun saven värinen. Hän on Maryn ja Ekenen lapsi, ja […]
Miten isä yhtäkkiä kaipasikaan sitä tunnetta, kun rakastaa tai vihaa samoja asioita, puhuu samaa kieltä, tuntee samat ihmiset, samat vuorenrinteet, hajut, äänet, maut, auringonvalon sävyn eri vuodenaikoina. Sen jälkeen kun hän oli jättänyt oman maansa ja tämän tytön, ei hän voinut tuntea ketään sillä tavalla läpikotaisin. Sen jälkeen tuli pelkästään ihmisiä, jotka olivat tunteneet isän […]
Julius Ukkosen päiväkirja oli osunut silmiini istuessani hikisenä hänen kirjoituspöytänsä ääressä. En ollut löytänyt mitään merkityksellistä, kunnes muistin Ukkosen kertoneen eräässä TV-dokumentissa päiväkirjastaan. Hän oli kutsunut sitä “historialliseksi ilmapuntarikseen”. Hän tuskin olisi kannellut moista ulos huoneistostaan. Kun nostin katseeni, näin silmieni korkeudella kirjahyllyssä lakattuun puunkappaleeseen kiinnitetyn ilmapuntarin, sellaisen, joita saa lahjatavarakaupoista tai venetarvikeliikkeistä. Sen molemmin […]
Äiti, on niin paljon mitä haluaisin kertoa. Olin aikanaan niin hölmö että kuvittelin tiedon kirkastuvan, mutta joitain asioita peittää niin paksu lauseopin ja semantiikan sideharso, niin monta päivää ja tuntia sekä unohdettua, pelastettua ja hylättyä nimeä, ettei pelkkä tieto haavan olemassaolosta auta vielä yhtään sen löytämisessä. En oikein tiedä mitä yritän sanoa. Tarkoitan varmaan, että […]
– Haluaisinhan minä, että minusta välitetään. Sitä minä olen aina halunnut. Siinä on vain se, että kaikki, jokaikinen ihminen, joka on ollut minua lähellä, on halunnut aina muuttaa minua joksikin muuksi kuin mikä minä olen. Ne ovat kyllä kaikki olleet viisaita ihmisiä, mutta ulkopuolisia kumminkin. Ne ovat neuvoneet ja opastaneet ja minä olen totellut ja […]
Likainen poika ja hänen äitinsä nukkuvat kolmen patjan päällä. Ne ovat niin kuluneita, että päällekkäin pinottuina ne vastaavat yhtä tavallista joustinpatjaa. Äiti säilyttää vähäisiä vaatteitaan mustissa roskapusseissa ja hänellä on myös reppu täynnä tavaraa, vaikka vielä tähän päivään mennessä en ole nähnyt, mitä sen sisällä on. Hän ei liiku kadunkulmasta mihinkään vaan päivystää siellä ja […]
Kenneth Burke pilkkoi yhä puita. Leyland painoi otsan ikkunaa vasten. Olen täällä, hän ajatteli, olen täällä, Lontoossa. Hän veti takin ylleen ja kulki sitten kaikkien huoneiden läpi. Hän oli Warren Shawnin talossa, Hampsteadissa, Lontoossa, talossa, joka kuului nyt hänelle. Ja nyt hän murtaisi tulevaisuudettomuuden muurin, joka oli silloin tuntunut ylitsepääsemättömältä, ja menisi aivan ensimmäiseksi käymään […]
Paloviita peruutti hämillään käytävään. Hänen sydämensä takoi edelleen kovaa, ja hänen oli tunnustettava itselleen, että oli ollut hetken peloissaan. Hän ei tiennyt, oliko pelännyt vanhuksen kuolevan silmiensä edessä vai sitä pohjatonta kauhua, joka oli täyttänyt koko huoneen. Hän yritti analysoida keskustelua, muttei saanut koottua siitä mitään järjellistä ketjua, paitsi sen, että jollain tavalla vanhus oli […]
Me leikimme kuolemista, varsinkin kuolemista me leikimme. Me kiipesimme ja putosimme. Karkasimme öisin laitakaupungille ja oikaisimme aina hämärimmän puiston läpi kotiin. Laitoimme muovipussin päähän, vuoronperään kummallekin. Kun veti henkeä, muovia tuli suuhun, toisella yrityksellä pussi huurtui ja imeytyi naamaan kiinni. Kolme nyrkiniskua lattiaan ja pussi oli leikattava pois. Kolme nyrkiniskua ja keuhkot täyttyivät jo unohtuneesta […]
They shouldn’t have split up like that, in any case. Doc was always saying he knew this place like the back of his hand but they were still literally in the middle of nowhere. Going off for a photo opportunity had seemed suboptimal. Luke had thought it was a bad idea as soon as Doc […]
Kaipaan hetkiä, jotka kestävät sen minkä kestävät. Kaipaan nukkekodin sijaan aitoja ihmisiä. Nyt koen kulkevani peilisaleissa, joissa näen heijastuksia muiden kuvajaisista ja katseet valehtelevat. Unelmoin perheessäni siitä, että kuuntelisimme toisiamme, että vapauttaisimme toisemme olemaan elossa ja vaihtamaan asentoa. Haaveilen siitä, että löytäisin levon jo ennen kuolemaani. Tuntuisi kauhealta, jos vanhempani olisivat nyt kuolleet. Heidän kanssaan […]
She, like all mothers, constantly casts out her thoughts, like fishing lines, towards her children, reminding herself of where they are, what they are doing, how they fare. From habit, while she sits there near the fireplace, some part of her mind is tabulating them and their whereabouts: Judith, upstairs. Susanna, next door. And Hamnet? […]
Menin varovasti lähemmäs ja kurkistin pylvään takaa kun näytti siltä että ihmiset seinässä kaatuvat päälleni mutta kirkkoväärti nauroi remakasti pelolleni ja sanoi että etkös ole moista ennen nähnyt ja etkös tiedä kuvia olevan olemassa. Kun uskalsin katsoa seinälle ymmärsin etteivät ne olleet oikeita ihmisiä vaan ihmisestä piirrettyjä kuvaamuksia. En tiennyt että ihmisen voi tehdä viivoiksi […]
Minä en saa unta, kuuma ilma leijuu asunnossa, enkä voi käynnistää ilmastointilaitetta, sillä mieheni mielestä se aiheuttaa nuhaa ja kurkkukipua, ja heti minkä tahansa puhaltimen nähdessään, hän alkaa köhiä, tunnustella kurkkuaan ja kaivaa kaulahuiveja kaapeista esille. Hän on herkkä vilustumaan, ja jos niin käy, hän makaa sängyssä ja hänelle tulee tarjoilla jauhettua särkylääkettä haaleaan veteen […]
En tiennyt, miten suhtautua isäni menestykseen, sillä samaan aikaan kun olisin halunnut tuntea ylpeyttä hänestä, se, että häntä arvostettiin niin paljon tuntui kuitenkin vain vahvistavan ulkopuolisuuden tunnettani. En ollut varma, oliko minulla oikeutta iloita hänen saavutuksistaan. Hänhän oli itse halunnut jättää minut kaiken sen ulkopuolelle. Tehnyt selväksi, ettei mikään, mikä kuului hänelle, kuulunut minulle. Ja […]
The desk in my Helsinki hotel room had a thin phone book in its top drawer. Finland was so small that every listing fit into the same volume, the numbers organized by town. I flipped to the town of Inari and scanned the names until I got to “Valkeapää”. He was listed. I shut the […]
Elina tuli kirkonkylään. Se oli kuin Vuopio mutta isompi. Siellä oli jäätelökioskin, kirkon ja majatalon lisäksi pieni liikekeskus, jossa oli parturi-kampaamo, pankki ja baari. Neljäsataa vuotta sitten jokea pitkin oli tullut ihmisiä, jotka olivat pystyttäneet rantaan ensimmäiset talot. Tuntureilta oli laskeutunut meteleitä, peijooneja ja haltijoita, jotka olivat hajottaneet pirtit perustuksia myöten. Asukkaat olivat paenneet veneillä. […]
Mathilde tiesi kyllä, että aviomies moittisi häntä. Amine ei pitänyt hänen kasvatustavoistaan, siitä miten ymmärtäväisesti hän suhtautui lasten huoliin ja murheisiin. Mies valitti, että Mathilde teki heistä heikkoja marisijoita, etenkin pojastaan. “Ei miestä noin kasvateta, ei hän noin opi kestämään elämää.” Mathildea pelotti syrjäisessä talossa, hän kaipasi ensimmäisiä Marokon-vuosiaan, jolloin he olivat asuneet Meknèsin medinassa […]
Jeanie rounds up the chickens early and sits beside Dot’s grave to eat a sandwich she made at Bridget’s. Already the earth mound is green with a forest of seedling weeds and the area is visible only if you know to look for it. She feels as though she should apologize to Dot for making […]
Kun leppäkertut saapuvat, kävelen puistossa jossa kävelen monina muinakin päivinä, nurmikko on hyvin hoidettu ja pariskunnat kaupunginosan arvoisesti vaatetettuja; he aavistavat että tulen muualta.Mutta kävelen.Ja se alkaa.Tunnen salaista riemua siitä ettei kukaan mahda sille mitään, ei pariskunnat, ei palolaitos, ei leikkipuiston tädit joita leimaa monenlainen mahtaminen. Tuuli yltyy ensin vain hieman. Se tuntuu tavalliselta, meri […]
I used to spend my coffee-break and my tea-time with Connie, sometimes in her office, sometimes in mine. My job was to collect from her those few new manuscripts that had a faint possibility of being shaped into a book for publication, or whose authors should perhaps be nurtured. It was a very tentative affair, […]
Minusta alkoi tuntua siltä, että olin tiiviimmin naimisissa Teresan kuin Nadian kanssa. Tosin tämä ilmaisu ei välttämättä ole osuva, pitäisi ehkä vain täsmentää, että jokapäiväisestä vaimostani oli vähemmän apua kuin rapakontakaisesta puolisosta, jonka yllätyshyökkäykset olivat aina yhtä hurjaa ja kiihdyttävää pyörrettä, mahdollisen pelastuksen ja todennäköisen tuhon mylläkkää. Sanalla sanoen tuo Teresan ideoima uusi instituutio, “eettinen […]
Miksei kukaan kertonut, että hetkellisesti aika lapsen syntymän ja kuoleman välillä katoaisi, että vastasyntyneellä oli kuolevan silmät, mustat ja tyhjät, ja ne katsoivat jonnekin ohi, ei-olemassaolon ei-erityisyyteen? Ettei hän ollut vielä lapsi vaan tähän maailmaan syntynyt olento, eläin, josta minun pitäisi pystyä tekemään ihminen. Eivätkä ne oireet olleet vain hänessä, ne olivat aina meissä molemmissa, […]
Dear Editor,I was interested to read your article ‘Men No Longer Needed for Reproduction’ in last week’s paper. I have always believed my own daughter (now ten) to have been born without the involvement of any man. If you would like to know more information you may write to me at the above address. The […]
Poliisi astuu muutaman askeleen takoa kohti ja pysähtyy. Yhtäkkiä hän menee ymmälleen ja katselee näkymää. Kolme miestä istuu rinnakkain kiviportailla, jotka johtavat talon ulko-ovelle. He itkevät ja kaulailevat. Heillä on yllään puku ja solmio. Heidän vierellään nurmella on tuhkauurna. Hän saa katsekontaktin mieheen, joka nousee seisomaan. Kaksi muuta jää istumaan ja syleilemään toisiaan. He ovat […]
“I don’t know if I ever liked you,” I say, and bathroom acoustics being what they are, the declaration is magnified and that much more unkind, which makes me feel bad until I see that he is missing a shoe, and I feel it anew, this terrible disappointment in myself that I am happy to […]
No, I’d open a refuge for mothers. A retreat. Concrete 1970s brutalism, an anti-domestic architecture without flounces. Something low with big windows and wide corridors, carpets to deaden sound. There will be five or six rooms off the corridor, each with a wall of glass and sliding doors looking on to a cold, grey beach. […]
Mauro was the one who put it in her head that Bogotá was just another pueblo masquerading as a metropolis and there was more to discover. In their mountains and hungry valleys, they were all descendants of massacred Indigenous Peoples, their violated foremothers. They could hate the conquistadores for what they stole, but they couldn’t […]
Hulda ajoi etelää kohti pitkin samaa tietä, jota oli kulkenut päivittäin asuessaan miehensä kanssa pienessä omakotitalossa Álftanesissa. Hän ei ollut poikennut tienoolla moneen vuoteen. Kun talo myytiin, hän päätti, ettei palaisi seudulle enää, ja oli pysynyt päätöksessään. Ohitettuaan Álftanesin hän jatkoi kohti Keflavíkin lentokentän lähellä sijaitsevaa Njarđvíkiä, jonne oli perustettu turvapaikanhakijoille tarkoitettu asuntola. Tutkintaraportin mukaan […]
‘Klara, do you think once we’re in the window, we’ll receive so much goodness we’ll never get short again?’ I was still quite new then, so didn’t know how to answer, even though the same question had been in my mind. Then our turn finally came, and Rosa and I stepped into the window one […]
Nukuin kunnes heräsin enkä tiennyt kuka olin, missä ja miksi. Sillä kertaa he veivät kolme yhdeksästä elämästäni. Olin aiemmin tuhlannut viisi ja nyt minulla oli jäljellä vain yksi ainoa. He veivät ne minulta tuosta vain. Kahdeksantoista hoitoa. Minä en muista paljon. En juuri mitään. Eivät he siitä välitä. Ihmettelen miksi minä välitän, mutta niin vain […]
Kun äiti ei saanut elämältä haluamaansa, sitä mitä hän omasta mielestään tarvitsi ja tunsi tarvitsevansa, hän katosi oman murheellisuutensa pilven alle. Tämän pilven alla hän tunsi olevansa avuton, hauras, myötätunnon tarpeessa. Kun hän sai kuulla, että hänen hellittämätön melankoliansa oli painostavaa niille, jotka joutuivat sen todistajiksi, hän yllättyi. Hänen suustaan ja silmistään paistoi vihainen loukkaantuneisuus, […]
We are thirteen, almost fourteen, and these streets of Sea Cliff are ours. We walk these streets to our school perched high over the Pacific and we run these streets to the beaches, which are cold, windswept, full of fishermen and freaks. We know these wide streets and how they slope, how they curve toward […]
Elle pysähtyy, kääntyy, muttei minua vaan jokea kohti, taas.“Niinä päivinä ku isä makas Hammerfestissa, mie näin tähenlennon. Mie puristin käet nyrkkiin ja toivoin, että isä paranis. Mutta se oli omituinen tähenlento, semmonen hias, se kesti ja kesti, ja mie toivoin ja toivoin.”Utsjoki virtaa.“Lopulta, ku olin toivonu pitkään ja hartaasti, mie ajattelin että ehkä tässä vois […]
I wanted to go on sitting there, not talking, not listening to the others, keeping the moment precious for all time, because we were peaceful all of us, we were content and drowsy even as the bee who droned above our heads. In a little while it would be different, there would come tomorrow, and […]
As I walked, I was thinking about the Great and Secret Knowledge, which the Other says will grant us strange new powers. And I realised something. I realised that I no longer believed in it. Or perhaps that is not quite accurate. I thought it was possible that the Knowledge existed. Equally I thought that […]
This was how you did it, how you raised children. You built them a house that was impervious to danger and then you gave them every single thing that they could ever want, no matter how impossible. You read to them at night. Why couldn’t people figure this out? And then I realized they were […]
Años más tarde, en su lecho de muerte, el viejo Sempere habría de explicar cómo en aquel instante creyó ver que Andreas Corelli derramaba una lágrima que al golpear la tumba de Cervantes se convirtió en piedra. Supo entonces que sobre aquella roca empezaría a construir un santuario, un cementerio de ideas e invenciones, de […]
Elämä ei ole kenellekään erityisen suosiollinen. Kun hän oivaltaa sen, sataa räntää. Räntää, joka kastelee otsan, kulmakarvat ja posket. Kaikki päättyy aikanaan. Sataa räntää, kun hän kävelee tätä tietoa kantaen. Sataa räntää, kun hän ymmärtää, että kaikki, mihin on takertunut kaikin voimin, lopulta katoaa. Se ei ole sadetta eikä lunta. Se ei ole jäätä eikä […]
Almost one year ago I was coming to Mr. Debnath’s house for the first time. He was asking to take my interview in the street. Because – he was saying, this was his explanation – the house was being painted, so there was nowhere to sit.Rubbish. Where were the painters, the rags, the buckets, the […]
She was beginning to realize what she would soon know for sure: there was no plan to go back home or to go anywhere else, even, and her mother was lying each time she pretended that there was. The next day, she was sitting alone during lunch when Louisa cornered her, flanked by three beige […]
My theme is memory, that winged host that soared about me one grey morning of wartime. These memories, which are my life—for we possess nothing certainly except the past—were always with me. Like the pigeons of St. Mark’s, they were everywhere, under my feet, singly, in pairs, in little honey-voiced congregations, nodding, strutting, winking, rolling […]
He left the station yard at a run and began to run along the road towards the school. It was a long way. The hot sun struck him on the brow with repeated blows, and the warm air refused to refresh his lungs. He ran on, panting and gasping. He must get to his bicycle, […]
The pizza arrived startlingly fast, seared with black from the wood fired oven. It smelled so good, Noah somewhat regretted ordering the fish.Michael glowered. “I knew there’d be goddamn margherita.”“Those are just basil leaves, for a garnish.” Noah lifted one off with his fork.“I don’t eat fucking garnish.” Michael gouged them out and flicked them […]
Caroline was quickly asleep. And even as she slept, she felt herself appreciating her sleep; told herself, this was the best sleep she had had for six months. She told herself to sleep on, for she would wake up presently, and then she would mean business. At this point in the narrative, it might be […]
Despite the awful weather, the decks were packed. As the ship slid free, the band on the jetty struck up with a round of ‘Rule Britannia’, and passengers hurled down hundreds of thousands of streamers that filled the dock in a giant web, while Enid whooped and blew kisses, though presumably not to anyone she […]
Mrs. Lee-Mittison brought their Continental Daily Mail down to the lounge with her and sat on it. She did not wish to read it herself, but did not dare to put it down beside her because she knew that someone would come up and ask just to glance at it – people so soon lose […]
From the road, the bindery looked as if it was burning. The sun was setting behind us, and the red-gold blaze of the last sunlight was reflected in the windows. Under the dark thatch every pane was like a rectangle of flame, too steady to be fire but so bright I thought I could feel […]
It was a relief to return to normal life again and to get through New Year’s Eve, with its feeling of sadness. The days began to lengthen and the first signs of spring appeared. In the meantime social life had started up again, by which Leonora meant her ‘new’ social life with Humphrey and James. […]
The Great House had been built by robber barons in the nineteenth century, a palatial retreat for the green months. Our parents, those so-called figures of authority, roamed its rooms in vague circuits beneath the broad beams, their objective murky. And of no general interest.They liked to drink: it was their hobby, or—said one of […]
In the world I notice persons are nearly always stressed and have no time. Even Grandma often says that, but she and Steppa don’t have jobs, so I don’t know how persons with jobs do the jobs and all the living as well. In Room me and Ma had time for everything. I guess the […]
Lopulta yö ympäröi minut;ajelehdin sen mukana, ehkä sen sisällä,tai se kantoi minua niin kuin joki kantaavenettä, ja samanaikaisestise kieppui yläpuolellani,tähtien peittämänä mutta silti pimeänä. Tällaisia hetkiä varten elin.Tunsin, että minut oli salaperäisesti kohotettu maailman yläpuolelleniin että toiminta oli lopultakin mahdotonta,mikä teki ajattelemisesta ei vain mahdollista, vaan myös rajatonta. Sillä ei ollut loppua. Tunsin, ettei minun […]
No one understood. How could they? Even Ellen struggled with it. She knew that this drama wasn’t about her and yet she could feel her life slipping away, all her assumptions about who she was and what people thought of her upended through no fault of her own. She accepted she had no right to […]
Puutarha kukoisti. Buddy keihästi poikien kanssa kalaa ja pyydysti hummereita ja simpukoita. Meistä tuli osa meitä ympäröivää kylää, merenlahtea ja viidakkoa; jokainen päivä tuntui täydeltä, jokainen päivä oli rauhallinen. Aamut alkoivat kylän satojen kukkojen kiekunalla ja Teodoran kanojen kaakatuksella. Pojat söivät puuroa pöydän ääressä, ja minä ja Buddy joimme maitokahvia puutarhassa, aitauksessa joka oli pystytetty […]
Kuvaukseni puutarhatöistä jää puolitiehen, kun itkuhälytin välittää sarjan Sofian elämöintiä. Juha ei enää paria tuntia myöhemmin vastaa. Hän joko nukkuu tai on kääntänyt puhelimensa äänettömälle.Harmittaa.Otan lohdutukseksi lasillisen Terhille avaamastani pullosta ja palaan Umberto Econ Il nome della rosa -kirjaan, jonka olen aiemmin lukenut suomeksi. Tuskin jaksaisin kahlata kirjaa läpi ellen tuntisi juonta entuudestaan. Hyppään monen […]
Elizabeth had formed the Thursday Murder Club with Penny. Penny had been an inspector in the Kent Police for many years, and she would bring along the files of unsolved murder cases. She wasn’t really supposed to have the files, but who was to know? After a certain age, you can pretty much do whatever […]
Proosateoksessaan Kävelyretki ja muita kertomuksia sveitsiläinen kirjailija Robert Walser toteaa, että tarve päästä paikasta toiseen kokematta mitään matkan varrella on silkkaa hulluutta: “sillä en käsitä enkä tule ikinä käsittämään, että voi olla nautinto pyyhkäistä kauniin maailmamme halki kuin olisi hulluksi tullut ja joutuisi juoksemaan ollakseen vaipumatta kurjaan epätoivoon.” Kesällä tammenlehtien yläpinnalla erottuu lukemattomia tummanvihreän vivahteita, […]
Pete soitti äidilleen kertoakseen, ettei pääsisi tulemaan sunnuntaina, koske menisi tapaamaan sairasta ystävää. Hän vakuutti tulevansa seuraavalla viikolla ajallaan. Äiti käski hänen lopettaa murehtiminen, olo oli kuulemma ollut parempi ja hänen istuttamansa keltainen ruusu kukki. Äiti lupasi lähettää hänelle kuvan, jos onnistuisi päättelemään, miten puhelimen kamera toimii. Pete pakkasi viikonloppulaukun. Hän ei aikonut viipyä matkalla […]
And so, with a slow sweep of the arm that remained forever etched in my memory, he took out a match, lit it, and tossed it onto the pile of books. With a quiet huff…ff…ff the flames rippled over the pages, catching first the old books with the brown paper whose smell I loved so […]
Nyt olen tällainen. Kai jotenkin viallinen.Kunpa voisin vain istua Lassen sylissä suukottelemassa ja kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa. Kunpa Lasse ei haluaisi niin usein, tai kunpa voisin kelata sen kohdan yli.Koska sitten jälkikäteen kaikki on niin hyvin. Kun makaamme vieretysten kapeassa sängyssä, kun Lasse vetää minut kainaloonsa ja silittää hiuksiani, eikä sillä ole kiirettä nousta. Silloin […]
Kartanon kulmilla äkkään nokkosryppään. Leivän mutustelun jälkeen minuun iskee halu pidellä sylillistä yrttejä, vaikka ne olisivat äksyjä. En tiedä, mitä päässäni oikein liikkuu, mutta revin kahmaloittain nokkosia, ja ne polttavat kuin tulenlieskat. Eivät niinkään ihoani, kun sormeni ahertavat, sukeltavat vihreään, hamuavat lapsuutta, viattomuuden väriä. Poltteessa piilee jotain syvempää, alta puskevaa synkkyyttä. Se pyrkii läpäisemään vuodenkiertojen […]
Doctor Lynn peered into the abdominal cavity, which was pulpy with dark juice. She dictated: Liver swollen, signs of internal bleeding. Kidney inflamed and oozing. Colon ulcerated. I followed her scalpel with my own, taking samples. She murmured, We could always blame the stars. I beg your pardon, Doctor? That’s what influenza means: influenza delle stelle–the influence of […]
In India, individual shame did not exist. Humiliation spread, as easily as oil on wax paper, to the entire family, even to distant cousins, uncles, aunts, nieces and nephews. The rumormongers made sure of that. Blame lay heavily in my chest. Had I not deserted my marriage, Radha would not have suffered so much, and […]
Hänen edessään ja takanaan on satoja tanssijoita. Niin myös hänen vasemmalla ja oikealla puolellaan. Häntä ympäröivät intiaaniudelle tyypilliset värit ja kuviot, värien vähittäinen vaihtuminen toisiksi väreiksi, geometrisesti järjestetyt paljetit kiiltävissä materiaaleissa ja nahassa, sulat, helmet, nauhat, höyhenet ja harakan, haukan, variksen ja kotkan sulat. Kaikkialla on sulkapäähineitä, pullokurpitsoja, tiukuja ja rumpukapuloita, metallikelloja, tikansulkia nuolissa ja […]
“No niin, aika lähteä.”Tokue katseli ympäriinsä myymälässä ja silmäili lautasta, jolla oli epäonnistuneita kakkusia. Sitten hän viikkasi esiliinan ja asetti sen työtasolle, sujautti päässään pitämänsä huivin laukkuunsa ja nousi ylös. “Terveisiä Wakana-chanille ja muille lapsille.”“Kerron, jos hän tulee.”Tokue avasi takaoven ja lähti.Sentarō seurasi rinnalla. He astuivat kujalle, missä lehtiään pudottava kirsikkapuu levittäytyi himmeän katulampun valossa.“Ensi […]
The day was bright again, as if England had forgotten how to rain. The bracken is always the first to turn, bronze already coming through at midsummer, but it was still a steadfast deep green. It seemed as if all the flowers were out at once, purple and yellow vetch, foxgloves, of course the heather […]
Rouva Elm otti kirjan hyllyltä ja ojensi sen Noralle.Hän näytti hieman odottavalta ja ylpeältä, kuin olisi antanut Noralle joululahjan.Kirja oli näyttänyt rouva Elmin kädessä kevyeltä, mutta olikin paljon painavampi kuin miltä se vaikutti. Nora aikoi avata sen.Rouva Elm pudisti päätään.“Sinun pitää aina odottaa minulta lupaa.”“Miksi?”“Kaikki kirjat täällä koko kirjastossa – paitsi yksi – ovat eri […]
Hirai looked into Kazu’s eyes and gave a firm, definite nod. Kazu put the coffee in front of Hirai. She picked up the silver kettle from the tray with her right hand and looked at Hirai from underneath her lowered brow. This was the ceremony. The ceremony did not change, no matter who was sitting […]
Sitten hän jo kerran, kun istuttiin ruokasalissa ja juotiin iltapäiväkahvia, sanoi isälle, että hän oli päättänyt ruveta opettajattareksi ja pitäisi hänen sen vuoksi päästä jatkamaan lukujaan. Mutta isä nauroi.“Meinaatko sinä siis jäädä vanhaksi piiaksi?” hän kysyi.Hanna punastui eikä virkkanut ensin mitään. Woldemar tuli hänen mieleensä kuin salaman isku. Mutta samaa päätä hänet sieltä karkoitettiin myös.“Meinaan”, […]
Olin nähnyt jo monen yön edestä painajaisia, ja vauhti kiihtyi kun joulukuun puoliväli lähestyi. Vastaanottaisimme tänään toimistollemme epätoivotun uuden asukkaan, joka valitettavasti olisi jatkossa myös yksi matriisiorganisaation minulle suomista esimiehistä. Lähiesimieheni. Yritin unohtaa ikävän etuliitteen lähi-, ikään kuin Konsta olisi ollut minulle läheinen, tai että minun jatkossa täytyisi olla jotenkin läheisissä väleissä hänen kanssaan. Ehkä […]