She was beginning to realize what she would soon know for sure: there was no plan to go back home or to go anywhere else, even, and her mother was lying each time she pretended that there was. The next day, she was sitting alone during lunch when Louisa cornered her, flanked by three beige girls.
”We don’t believe you”, Louisa said. ”About that bein your mama. She too pretty to be your mama.”
”She’s not,” Jude said. ”My real mama’s somewhere else.”
”Where at?”
”I don’t know. Somewhere. I haven’t found her yet.”
She was thinking, somehow, of Stella – a woman who resembled her just as little but would be a better version of her mother. Stella wouldn’t make Daddy so angry that he beat on her. She wouldn’t wake Jude up in the middle of the night and force her onto a train to a little town where other children taunted her. She would keep her word. Stella wouldn’t promise that they would leave Mallard again and again, only to stay.
”You gotta watch your mama,” her father had warned her once. ”She still like those folks.”
”What folks?” She was lying on the rug beside him, watching him catch jacks, his large hands blurring in front of her eyes.
”The folks she come from,” he said. ”Your mama still got some of that in her. She still thinks she better than us.”
She didn’t understand exactly what he meant, but she liked being part of an us. People thought that being one of a kind made you special. No, it just made you lonely. What was special was belonging with someone else.

Brit Bennett: The Vanishing Half

Brit Bennettin romaanin The Vanishing Half asetelma on kiehtova. Identtiset kaksoset Stella ja Desiree Vignes kasvavat pikkukaupungissa, jonka määräävä tekijä on ihonväri. Kuvitteellisessa Mallardin kaupungissa Louisianassa asuu afroamerikkalaisia, joiden iho on poikkeuksellisen vaalea. Tätä vaaleutta ihannoidaan ja ylläpidetään yhteisössä. Myös Stella ja Desiree ovat kermanvaaleita, mutta saavat jo pikkutyttönä todistaa etteivät valkoisten etuoikeudet kuulu heille. Valkoiset miehet pahoinpitelevät tyttöjen isän hengiltä ja he näkevät kaiken. Siskokset päättävät paeta ahdistavilta kotikulmilta avarampaan maailmaan. New Orleansissa siskokset kuitenkin tekevät täysin poikkeavat valinnat, jotka määrittävät heidän loppuelämäänsä. Stella päättää alkaa esiintyä valkoisena ja rakentaa elämänsä valheelle. Se tarkoittaa, että hänen on lopullisesti katkaistava suhteensa menneisyyteen. Desireelle kaksoissiskon katoaminen on järkytys ja vuosikausia hän etsii siskoaan. Siinä missä Stella elää etuoikeutetun valkoisen naisen elämää jatkuvasti paljastumista peläten, Desireen oma polku on päinvastainen. Hän menee naimisiin väkivaltaiseksi osoittautuvan mustan miehen kanssa, kunnes päättää paeta. Hän palaa tyttärensä Jaden kanssa takaisin äitinsä luo Mallardiin, jossa häntä ei uskota tummaihoisen tytön oikeaksi äidiksi.

Romaanissa seurataan siskosten erilaisia elämänpolkuja 50-luvulta 80-luvun loppuun epäkronologisesti edeten. Tarinaa seurataan myös seuraavan sukupolven näkökulmasta, kun Desireen tyttären Jaden ja Stellan tyttären Kimberlyn polut risteävät. Serkukset ovat kasvaneet kovin erilaisissa maailmoissa, mutta löytävät toisensa samoista kulttuuripiireistä. Tietynlaista tahallista symboliikkaa on varmasti siinä, että he kohtaavat juuri teatterin maailmassa, jossa sujuvasti esitetään erilaisia rooleja ja mennään toisen nahkoihin. Teatterin ulkopuolella toisen nahkoihin meneminen onkin huomattavasti vaikeampaa, eikä näyttelijän urasta haaveileva Kimberly suostu uskomaan olevansa mitään sukua teatteria siivoavalle Jadelle. Identiteettikysymystä käsitellään laajemminkin, kun Jade rakastuu transsukupuoliseen Reeseen.

Bennettin henkilökuvaus on ihailtavan vivahteikasta, jokainen henkilö on kokonainen ihminen hyvine ja huonoine puolineen. Stella on heistä kiehtovin, sillä ulkopuolisen silmin hän on itsekäs, valheellinen ja valmis ajamaan omia etujaan muiden kustannuksella, mutta sisältäpäin katsottuna pelokas, haavoittuvainen ja epätoivoinen pitämään kiinni jostain paremmasta mitä elämällä muuten olisi hänelle tarjota. Bennett kuvaa taitavasti sitä jatkuvaa sisäistä kamppailua, jota Stella käy täydellisen elämänsä kulisseissa. Kun heidän täysin valkoiseen paremman väen naapurustoonsa Los Angelesissa muuttaa tummaihoinen perhe, Stellan mieli kuohuu. Naapurin rouvasta tulee hänen salainen ja ainoa todellinen ystävä, mutta paljastumisen paine on liian kova. Stella pelkää, että naapuri jotenkin tunnistaa kaltaisensa ja näkee hänen valheensa läpi. Samalla hänen on myötäiltävä muun naapuruston negatiivisia tunteita näitä muukalaisia kohtaan. Voi vain kuvitella mitä tällainen identiteettipeli tekee ihmiselle. Jopa oma tytär tuntuu vieraalta ja tämän kasvaessa valheiden muuri vie heitä yhä kauemmas toisistaan.

The Vanishing Half on monella tapaa ansiokas romaani. Sen lisäksi, että Bennett käsittelee taidokkaasti vaikeita teemoja, romaani on juonellisesti vetävä, henkilökuvaus on monisävyistä ja kerronta ja dialogi elävää ja rikasta. Äänikirjana romaani toimii myös hyvin. Lukijaa on miellyttävä kuunnella ja vaihtuvissa aikatasoissa ja kertojanäkökulmissa pysyy hyvin perässä. Vaikka kirjan ytimessä on tietysti rotu- ja identiteettikysymykset, se kertoo niin paljosta muustakin: sisaruudesta, perheestä, vanhemmuudesta, yhteisöstä, ystävyydestä, yksinäisyydestä, valinnoista, salaisuuksista, menetyksistä ja tietysti rakkaudesta. Hieno, ajatuksia herättävä ja monisävyinen romaani!

Helmet-lukuhaaste 2021:
Helmet-haasteessa sijoitan kirjan kohtaan 29 – Kirjan henkilön elämä muuttuu.

Brit Bennett:
The Vanishing Half
Hachette Audio 2020
Äänikirjan lukija: Shayna Small

Sinua voisi myös kiinnostaa

Yaa Gyasi: Maa ja taivas

Joyce Carol Oates: Night. Sleep. Death. The Stars.

Ta-Nehisi Coates: The Water Dancer

Colson Whitehead: The Nickel Boys

Toni Morrison: Rakkaus

Paul Beatty: The Sellout

Seuraa Kirjaluotsia

äänikirja afroamerikkalainen Brit Bennett englanninkielinen helmet2021 helmethaaste identiteetti identtiset kaksoset rasismi salaisuudet sisarussuhteet The Vanishing Half Valheet