menu Menu
Kirjaluotsi

Ajatuksia mieltä avartavista kirjoista ja tarinoista.

Carlos Ruiz Zafón: La ciudad de vapor Edellinen Han Kang: Valkoinen kirja Seuraava

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2020

Kirjabloggaajat äänestävät tänään vuoden 2020 parhaista kirjoista ja samalla kirjapalkinto täyttää 10 vuotta! Blogistanian kirjallisuuspalkinnot valitaan neljässä eri kategoriassa: Blogistanian FinlandiaBlogistanian GlobaliaBlogistanian Kuopus ja Blogistanian Tieto (ääntenlaskijablogit linkitetty). Osallistun tänä vuonna äänestykseen kolmessa kategoriassa, sillä Kuopus-kategoriaan olen lukenut vain yhden kirjan.

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat. Äänestys on epäkaupallinen ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja. Äänestyksen tulokset julkaistaan ääntenlaskijablogeissa sunnuntaina 14.2.2021 kello 10.

Olen lukenut yhteensä 25 vuonna 2020 julkaistua kotimaista kaunokirjallista teosta. Niiden joukosta valitsin nämä kolme:

Marisha Rasi-Koskinen: REC
– 3 pistettä

REC on huikea kirjallinen matka, jonka haluaisi joskus tehdä uudelleen. Olen varma, että jokaisella lukukerralla siitä löytäisi jotain uutta, oivaltaisi erilaisia asioita, päätyisi eri paikkaan kuin edellisellä kerralla. Kirjassa on jotain mystistä, nytkin tuntuu että se tuossa vieressä pöydällä on jo muuttunut, ja jos avaisin sen, tarina olisi eri. [..] REC on pökerryttävä lukuelämys, joka jättää pitkän ja täyteläisen jälkimaun, ja loputtoman janon saada tätä lisää.

Heikki Kännö: Runoilija
– 2 pistettä

Jo Kännön edellisistä romaaneista osasin odottaa hengästyttävää ja pään pyörälle pistävää kavalkadia henkilöitä, tosipohjaisia ja aivan pähkähulluja, joiden seikkailujen seuraaminen saa aivonystyrät mukavasti hyrisemään. Runoilija ei sillä saralla petä lukijaansa. Nimihenkilö on Aurelius Benn, huonokarmainen runoilija, joka joutuu itse paholaisen sätkynukeksi. [..] Uppoutuminen on tässä yhteydessä osuva sana, sillä Kännö kirjoittaa niin mielikuvituksellista ja hurjia käänteitä sisältävää tarinaa, että kaikki muu ympäriltä häviää. 

Anni Kytömäki: Margarita
– 1 piste

Uudessa romaanissaan Margarita Kytömäki on jälleen onnistunut punomaan monta kiinnostavaa teemaa eheäksi ja vangitsevaksi kertomukseksi. Kytömäen kerronnassa on jotain viehättävän vanhanaikaista. Vivahteikasta ja vaivatonta tekstiä lukee levollisin mielin, tietäen olevansa hyvissä käsissä. Juoni haarautuu moneen suuntaan, mutta kaikki haarat soljuvat lopulta taidokkaasti samaan virtaan. Viimeisen sivun kääntyessä rantaan huuhtoutuu tarinavirrassa virkistynyt lukija. [..] Tätä huikean monitasoista romaania on vaikea summata, se on itse koettava!

Globalia-äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin ulkomailla ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Tämän kriteerin täyttää 37 blogissani arvioitua kirjaa, joista osan olen lukenut alkuperäiskielellä englanniksi. Valitsin niiden joukosta nämä kolme:

Tommy Orange: Ei enää mitään
– 3 pistettä

Orangen kerrontapaletti on ilahduttavan monisävyinen. Hän käsittelee rujoja ja kolhittuja hahmojaan empaattisesti ja ymmärrystä hakien, mutta ei suinkaan kaunistellen. Lyyrinen herkkyys ja groteski realismi kietoutuvat toisiinsa tekstissä, jota tekee mieli vetää suoraan suoneen. [..] Viimeinen tunne on toivo. Ja lukijalla kiitollisuus siitä, että saa lukea näin vaikuttavaa kirjallisuutta.

Evie Wyld: Me olemme susia
– 2 pistettä

Wyld kirjoittaa kuitenkin hyvin omanlaistaan kerrontaa: kolmessa aikatasossa risteilevä romaani sisältää goottilaista mystistä tunnelmaa ja rivien välissä lepattavaa levottomuutta. Romaani vetää vahvasti puoleensa, vaikka sen kuvaamat asiat ovatkin raskaita ja raivoa täynnä. Toksisen maskuliinisuuden myrkky tahraa näiden naisten elämää vuosisadoista toiseen.

Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä
– 1 piste

Aikuisten valheellinen elämä on lukukokemuksena intensiivinen ja kirjaa on vaikea laskea käsistään. Samalla kun Giovanna kulkee funikulaarilla ylös alas Napolin todellisuuksista toisiin, myös tunnetasolla mennään vuoristorataa ylhäisestä alhaiseen. Ferranten kuvaama Italia on hyvin seksistinen ja luokkatietoinen, monella tapaa kahtiajakautunut. Toksinen ilmapiiri on käsin kosketeltava, väkivallan uhka välittyy erityisesti rivien välistä leimahtaen välillä todelliseksi yhteenotoksi.

Olen lukenut yhteensä kuusi vuonna 2020 Suomessa julkaistua tietokirjaa, joista yhden olen lukenut alkuperäiskielellä englanniksi. Valitsin kirjojen joukosta nämä kolme:

Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti – Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta
– 3 pistettä

Tästä ei kalajutut parane! Enpä olisi uskonut, että luen näin intensiivisesti keskittyen kokonaisen kirjan ankeriaasta. Svensson käsittelee kirjassaan ankeriaskysymystä erilaisista näkökulmista: sitä tutkineiden tiedemiesten kautta, kalastuselinkeinon ja kulttuuriperinnön näkökulmasta, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja myös psykologian ja filosofian kautta. Tietopitoisten kappaleiden lomassa käydään kalassa isän kanssa. Svenssonin isä oli intohimoinen kalamies ja arvoituksellinen ankerias toimi linkkinä isän ja pojan välillä. Yhteiset kokeilut ankeriaan pyydystämiseksi on kuvattu elävästi ja niiden kautta muodostuu herkkä kuva isän ja pojan suhteesta. Kirja on lämmin ja koskettava kunnianosoitus isän muistolle ja kiehtova sukellus pinnanalaiseen tuntemattomaan maailmaan, jossa riittää ihmeteltävää.

Lucia Berlin: Kotiinpaluu – Muistoja, kuvia, kirjeitä
– 2 pistettä

Kotiinpaluu on Berlinin kesken jäänyt elämäkertateos, jonka hänen poikansa Jeff Berlin on koostanut äitinsä muistiinpanoista ja kirjeistä. Lähes kaikki on Lucian omaa tekstiä, joten Berlin-faneille kirja on kuin yllätyslahja. [..] Kronologisessa järjestyksessä etenevät ja asuinpaikkojen mukaan otsikoidut lyhyet tarinat ovat kuin pienoisnovelleja, joissa Berlinin tunnusomainen terävyys, huumori ja elämäntäyteisyys ovat läsnä. Tämä teos antaa kiinnostavaa taustatietoa ja toimii kuin käsikirjana Berlinin novellien maailmaan.

Trevor Noah: Laiton lapsi: värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa
– 1 piste

Trevor Noah kirjoittaa muistelmissaan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Etelä-Afrikassa. Nykyään Yhdysvalloissa asuva Noah on The Daily Shownjuontajana tunnettu koomikko. Hän syntyi vuonna 1984 Sowetossa Etelä-Afrikassa xhosa-heimoon kuuluvalle mustalle äidille ja sveitsinsaksalaiselle isälle, mikä apartheidin aikaan teki hänestä laittoman lapsen. [..] Noah tarinoi elämästään Etelä-Afrikassa vangitsevasti ja höystää raskaita teemoja sopivasti huumorilla.

Edellisvuosien ehdokkaani

Seuraa Kirjaluotsia


Edellinen Seuraava

Vastaa

  1. Tuo Ankeriaan testamentti oli kyllä käsittämättömän jännittävää luettavaa 😂 Onneksi sattumalta sain kirjan käteeni, pelkän nimen perusteella olisin kiertänyt kirjan kaukaa.

    1. Oli kyllä todellinen yllättäjä! Minä sain kirjan ennakkokappaleena ja ensin se ei vetänyt puoleensa yhtään. Ankerias ei lähtökohtaisesti kuulostanut niin kiinnostavalta, että jaksaisi kokonaisen kirjan siitä lukea. Mutta onneksi luin. Opin uutta ja liikutuin.

  2. Voi että, Runoilija lipesi listaltani viime metrillä! Mutta samoja suosikkeja meillä on muissa muutama.

    1. On tämä aina melkoista arpapeliä ja mieli muuttuu moneen kertaan. Minua jäi nyt harmittamaan, että pudotin Alex Schulmanin listalta. Ja Globalian kanssa minulla on muutenkin aina hankalaa, kun monet kirjat olen lukenut alkukielellä joskus vuosia sitten enkä muista mitkä niistä on suomennettu juuri edellisvuonna. Taas jäi esimerkiksi Stroutin Olive Kitteridge listalta, kun en muistanut sen ilmestyneen suomeksi viime vuonna. Se on kuitenkin yksi lempikirjojani. No, taitaa sekä Schulman että Strout pärjätä kisassa ilman apuani. 😄

  3. Näitä listoja kun kiertelee katselemassa, niin alan vakuuttua siitä, että Rasi-Koskisen REC täytyy ottaa luettavaksi. Paljon on ropissut ykkössijoja! Huomaan myös, että kiinnostava Evie Wyld on minulta vielä lukematta, sekin on näkynyt parilla listalla.

    1. REC on minusta yksi parhaita kotimaisia romaaneja vuosiin. Ja Wyld on myös upea! Melkein kadehdin, että sinulla on nämä elämykset vielä edessä 😄

    1. Noahin kirja näyttikin tulleen toiseksi. Tuo nimi näyttää olevan hankala, oli tulospostauksessakin kirjoitettu väärin. Eli etunimi on Trevor ja sukunimi Noah.

keyboard_arrow_up